 |
| There is no more beauty, and there's no more imagination. |
Viisikymppisiään ovat tänä vuonna viettäneet monet elokuvaklassikot, kuten mafiarainojen kiistaton ykkönen Kummisetä (1972), sotien väliseen Berliiniin sijoittuva menestysmusikaali Cabaret (1972) ja surrealismiin taittuva yläluokka-parodia Porvariston hillitty charmi (1972). Elokuvatähdistä puolen vuosisadan juhlaa puolestaan ovat juhlineet nimekkäät näyttelijät Toni Collette, Cameron Diaz ja Ben Affleck. Mitä muuta ikimuistoista elokuvavuodesta 1972 kajahtaa?
Blaxploitaatio-klassikko Superflyn (1972) ikoninen soundtrack käynnistää aikamatkan svengaavalle 1970-luvulle ja Syvän joen (1972) banjo avartaa eteen uhkaavan metsän. Vaara vaanii viidakossakin, jossa hiipii ahnaasti mestarillinen Aguirre (1972). Jos maan pinnalta mieluummin kiitää avaruuteen, sopii katsottavaksi neuvostoscifi Solaris (1972) tai kenties tämä päivän luukusta löytyvä elokuva.
Blaxploitaatio-klassikko Superflyn (1972) ikoninen soundtrack käynnistää aikamatkan svengaavalle 1970-luvulle ja Syvän joen (1972) banjo avartaa eteen uhkaavan metsän. Vaara vaanii viidakossakin, jossa hiipii ahnaasti mestarillinen Aguirre (1972). Jos maan pinnalta mieluummin kiitää avaruuteen, sopii katsottavaksi neuvostoscifi Solaris (1972) tai kenties tämä päivän luukusta löytyvä elokuva.
Ohjannut Douglas Trumbull
USA 1972, 89 min.
Scifi, Draama
Pääosissa: Bruce Dern, Cliff Potts, Ron Rifkin, Jesse Vint
Maapallon kasvikunta on tuhoutunut täydellisesti, joten kotiplaneettamme flooran viimeiset rippeet ovat tallessa erään avaruusaluksen suurissa kupoleissa. Freeman Lowell (Dern) on ihmiskunnan viimeinen luonnonpuolustaja, joka varjelee harvinaisia kasveja ja eläimiä henkensä uhalla avaruuden jylhässä yksinäisyydessä. Onko ihmiskunnalla enää mitään toivoa?
Hiljaisen paon ohjannut Douglas Trumbull (1942─2022) tunnetaan parhaiten palkituista, uraauurtavista erikoistehosteistaan (esim. Blade Runner, 1982). Tässä elokuvassa hyödynnetään ylijäämäefektejä klassikosta Avaruusseikkailu 2001 (1968), ja samalla filmi enteilee jo Star Warsien (1977─1983) teknologiaa, jota Trumbull niin ikään oli laatimassa. Hiljaisen paon efektit ovatkin aikaansa nähden hienoja ja Freeman Lowellin pienet robottiapulaiset herättävät sympatiaa.
Aikalaiskriitikot olivat suopeita Hiljaiselle paolle, mutta teos ei silti erityisemmin saanut katsojia. Hienoisesti flopannut elokuva on kiistatta ihan pätevä ekoscifi, vaikka onkin lähes tuskaisen hidastempoinen. Elokuva ei niinkään kaipaisi kovaa toimintaa, vaan monipuolisemman juonen. Jos filmi muuten on rauhallinen, päähenkilöä näyttelevä Bruce Dern puolestaan eläytyy hieman turhankin teatraalisesti. Hienoisista puutteistaan huolimatta Hiljainen pako on näyttävä siivu scifielokuvien historiaa, ja ympäristösanomansa puolesta ajankohtaista kuvaa lämpenevältä pallolta.
Pisteytys: 6/10
Hiljaisen paon ohjannut Douglas Trumbull (1942─2022) tunnetaan parhaiten palkituista, uraauurtavista erikoistehosteistaan (esim. Blade Runner, 1982). Tässä elokuvassa hyödynnetään ylijäämäefektejä klassikosta Avaruusseikkailu 2001 (1968), ja samalla filmi enteilee jo Star Warsien (1977─1983) teknologiaa, jota Trumbull niin ikään oli laatimassa. Hiljaisen paon efektit ovatkin aikaansa nähden hienoja ja Freeman Lowellin pienet robottiapulaiset herättävät sympatiaa.
Aikalaiskriitikot olivat suopeita Hiljaiselle paolle, mutta teos ei silti erityisemmin saanut katsojia. Hienoisesti flopannut elokuva on kiistatta ihan pätevä ekoscifi, vaikka onkin lähes tuskaisen hidastempoinen. Elokuva ei niinkään kaipaisi kovaa toimintaa, vaan monipuolisemman juonen. Jos filmi muuten on rauhallinen, päähenkilöä näyttelevä Bruce Dern puolestaan eläytyy hieman turhankin teatraalisesti. Hienoisista puutteistaan huolimatta Hiljainen pako on näyttävä siivu scifielokuvien historiaa, ja ympäristösanomansa puolesta ajankohtaista kuvaa lämpenevältä pallolta.
Pisteytys: 6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti