My Own Private Idaho ─ Matkalla Idahoon (1991)

Ohjannut Gus Van Sant

USA 1991, 104 min.

Draama

Pääosissa: River Phoenix, Keanu Reeves

 

This road never ends.

 

Matkalla Idahoon kertoo nuorista prostituoiduista Mikestä (Phoenix) ja Scottista (Reeves), jotka lähtevät kohti Idahoa etsimään Miken äitiä. Scottiin rakastunut Mike on herkkä nuorukainen, joka sairastaa stressiperäistä narkolepsiaa. Hyväosainen Scott viettää katuelämää vain huvikseen: ei aikaakaan, kun hän rakastuu ja seikkailut Miken kanssa saavat jäädä.

William Shakespearen Henrik IV-V -näytelmistä (n. 1597─1599) inspiraationsa saanut tarina ei juuri muistuta klassisia Shakespeare-tulkintoja (vrt. Falstaff, 1965). Mutta kuten Shakespearen näytelmissä, myös tässä elokuvassa on kiehtovia henkilökuvia ja hahmojen välisiä jännitteitä. Varsinkin Miken toivoton rakkaus, äidinkaipuu ja elämän vähäiset vaihtoehdot koskettavat. Toisin on Scottin laita, sillä hyvistä lähtökohdista ponnistavaa poikaa odottaa suuri perintö ja heteronormatiivinen tulevaisuus.

Matkalla Idahoon edustaa 1990-luvun alun New Queer Cineman eli queer-elokuvien uutta aaltoa, joka oli merkittävä askel matkalla kohti valtavirtaelokuvien monipuolistumista. Eipä Hollywood-elokuvien massa toki vieläkään ole niin moninaista kuin sen soisi olevan, vaikka kehitystä onkin tapahtunut. Oman aikansa kontekstissa, AIDS-paniikin aikakaudella ja homoihin kohdistuvien ennakkoluulojen yhä vallitessa, Matkalla Idahoon on rohkea elokuva. Välittömästi ja lempeästi hahmojaan käsittelevä filmi on sittemmin muodostunut kulttiklassikoksi eritoten LBGTQ+-yhteisöissä.

Pisteytys: 8/10

Stand By Me ─ viimeinen kesä (1986)

Ohjannut Rob Reiner

USA 1986, 89 min.

Draama, Seikkailu

Pääosissa: Will Wheaton, River Phoenix, Corey Feldman, Jerry O'Connell, Kiefer Sutherland

 

You guys wanna go see a dead body?

 

Kirjailija Gordie Lachance kuulee lapsuudenystävänsä menehtyneen ja ryhtyy kirjoittamaan muistoa eräästä poikavuosien jännittävästä kesäretkestä. Vuosi on 1959 ja kesäloma on kulutettu miltei loppuun. Kaksitoistavuotias Gordie (Wheaton) lähtee kolmen parhaan ystävänsä kanssa etsimään ikätoverinsa ruumista ennen kuin kaupungin pelätty nuorisojengi ehtii paikalle keräämään kaiken kunnian.

Stand By Me perustuu Stephen Kingin lyhytkertomukseen Ruumis (1982). Tarinan kaveriporukka ja lapsuuden kesäseikkailut ovat toistuneet muussakin Kingin tuotannossa: elokuvan kanssa samana vuonna päivänvalon näki kauhujärkäle Se (1986), jonka elokuvaversioissa (esim. Se, 2017) on samanlaista ystävyyskuvausta. Yksinkertaisempaan rakenteeseen luottava Stand By Me on kuitenkin huomattavasti onnistuneempi sekä alkuperäistekstinä että elokuvana.

 

Teini-iän ja lapsuuden välimaastoon sijoittuva kertomus on rehellinen ja realistinen kuvaus lapsuuden viime hetkistä. Elokuvan rauhallisuus jättää kauniisti tilaa tutulta tuntuvalle tunnelmalle, uuden odotukselle ja jännitykselle, mutta myös haikeudelle. Milloin itse ymmärsin lapsuuden olevan päättymäisillään tai jo ohitse? On myös hellyyttävää, miten kaveriporukan yhdessäolo ei ole pelkkää nujakointia ja toisille kuittailua (sitäkin, toki), vaan myös kipeiden asioiden tunnustamista ja tunteiden näyttämistä. Mainio elokuva oli ansaitusti komea kassamenestys ja nuoret näyttelijät saivat tunnustusta onnistuneista pääosarooleistaan.

Pisteytys: 8/10