Don't Look Now ─ Kauhunkierre (1973)

Ohjannut Nicolas Roeg

Iso-Britannia & Italia 1973, 110 min.

Draama, Trilleri, Kauhu

Pääosissa: Donald Sutherland, Julie Christie

Nothing is what it seems.

John (Sutherland) ja Laura Baxter (Christie) menettävät tyttärensä onnettomuudessa. Pariskunta nousee hiljalleen jaloilleen, vaikka suru on tullut jäädäkseen. Baxterit matkustavat Venetsiaan töiden perässä ja hiljalleen uusi arki parantaa vanhoja haavoja, kunnes kohtaaminen oudon selvännäkijäkaksikon kanssa palauttaa avioparin lähtöruutuun. Ovatko kuolleet sittenkin keskuudessamme?

Kauhunkierre on mestarillinen kertomus kuolleen lapsen tragediasta, joka raahautuu varjona kaikkialle. Trilleriin ujuttautuu ripaus okkultismia ja yliluonnollisia piirteitä: vanhempia piinaa ristiriita todellisuuden hyväksymisen ja kuolemanjälkeisen elämän etsimisen välillä. Kauhunkierre hyödyntää hyytävän hienoja leikkauksia ja kuvakulmia tehokeinoinaan. Kaikuvissa kanaaleissa ja veden heijastuksista syntyy epätodellisuuden tuntu. Mitä Baxterit oikeasti näkevät ja kuulevat? Kolean talvinen ja ikuiselta tuntuva Venetsia antaa kertomukselle erinomaiset raamit.

Aikalaiskriitikoiden arvioissa Kauhunkierre otettiin vastaan positiivisesti, vaikka elokuvan realistinen seksikohtaus aiheuttikin tietyissä tahoissa pahennusta. Nykynäkökulmasta kohtaus on lähinnä tunteikkaan sensuelli, eikä sitä enää voi pitää järin roisina, mutta 1970-luvulla oli vielä toisin. Kauhunkierteen osakseen saama arvostus on vuosien saatossa ainoastaan kasvanut, ja elokuvan hyytävä tunnelma on jättänyt jälkensä moniin kauhuohjaajiin. Se ei ole ihme, sillä Kauhunkierteen katselu jättää piinaavan surumielisen ilmapiirinsä kummittelemaan mielen perukoille pitkäksi aikaa.

Pisteytys: 9/10

McCabe & Mrs. Miller - McCabe ja Mrs. Miller (1971)

Ohjannut Robert Altman
USA 1971, 120 min.
Lännenelokuva, Draama
Pääosissa: Warren Beatty, Julie Christie

I got poetry in me!

Uhkapeluri John McCabe (Beatty) saapuu tuoreeseen pikkukaupunkiin ja onnistuu päihittämään paikalliset kaivostyöläiset pokeripelissä. Mystisen maineen saava karismaattinen McCabe päättää jäädä kaupunkipahaseen ja rikastua tosissaan perustamalla bordellin. Liikekumppanikseen McCabe saa itseään fiksumman Constance Millerin (Christie), jonka oopiuminhuuruiset haaveet upeasta ilotalosta mahdollistuvat McCaben rahavarojen ansiosta. Kukoistavan liiketoiminnan esteeksi tulevat paikallisen kaivosyhtiön pomot, jotka haluavat päästää ahneen McCaben päiviltä.

Robert Altmanin (1925─2006) omaperäinen western viis veisaa lännenelokuvan lajityypin perinteistä. Näillä uudisasukkaiden mailla ei sankareita nähdä, sillä kurjissa oloissa elävä väki on viinaanmenevää, ahnetta ja hieman pikkumaistakin sakkia. Puutteessa sikiää tosin sitkeys, jolla oli osansa lännen valloituksessa ─ mutta niin myös rahalla ja häikäilemättömyydellä. Elokuvan pikkukaupunki on niin masentavan liejuinen, ette sen maisemia tee mieli nostalgisoidakaan. Kuitenkin suuri kurjuus on kuvattu ihmeen kauniisti ja viehättävän tarkkanäköisesti!

Genrensä uudistajana McCabe ja Mrs. Miller on samaa sarjaa kuin Altmanin hittifilmi M*A*S*H (1970), vaikka elokuvat eivät muuten muistutakaan toisiaan. Lisäksi, M*A*S*H:n tapaan, myös tämä elokuva menestyi hienosti, vaikka Oscar-kisassa ansiot jäivät ainoastaan Julie Christien saamaan ehdokkuuteen. Ainakin näin jälkeenpäin ällisteltynä ihmetyttää, ettei kuvaaja Vilmos Zsigmond päässyt akatemiakisaan mukaan, vaikka saipa hän sentään BAFTA-ehdokkuuden. Viimeisenä, joskaan ei vähäpätöisimpänä asiana on syytä mainita elokuvan tyylikkään minimalistinen soundtrack, joka on Leonard Cohenin käsialaa.

Pisteytys:

8/10

Doctor Zhivago - Tohtori Zhivago (1965)

Ohjannut David Lean
USA, Italia & Iso-Britannia 1965, 197 min.
Draama, Romantiikka, Sota
Pääosissa: Omar Sharif, Julie Christie, Geraldine Chaplin, Alec Guinness, Tom Courtenay

Wouldn't it have been lovely if we'd met before?

Yuri Zhivago (Sharif) on herkkä ja runollinen nuori lääkäri, joka on varttunut aikamieheksi vauraassa kasvattiperheessään. Vakaa tulevaisuus on pedattu valmiiksi vaimoa myöten, mutta iloinen elämä Moskovassa päättyy suursotaan ja Venäjän vallankumoukseen. Yuri joutuu rintamalle, menettää kotinsa ja pakenee lopulta perheineen syrjäseuduille. Traagisten kohtaloiden ja suurten muutosten vuosien aikana yhteys säilyy vain elämän suureen rakkauteen ja ystävään Laraan (Christie), jonka luo Yurin polku vie yhä uudelleen maailman melskeistä huolimatta.

Tohtori Zhivago perustuu Boris Pasternakin samannimiseen romaaniin (1957), jota länsimaissa kehuttiin ja Neuvostoliitossa paheksuttiin. Neuvostokirjailija joutui luopumaan teokselleen kaavaillusta Nobelista, ja itse opus julkaistiin kotimaassaan vasta 1980-luvulla. Vaikka tarina pääpiirteissään sijoittuu 1900-luvun alkuun, sen teemat arvatenkin herättivät jos jonkinlaisia tunteita myös kylmän sodan aikana. Toisaalta poliittiset teemat jäävät elokuvassa taustaksi, sillä keskeiseen osaan pyrkii nousemaan Yurin ja Laran melodramaattinen romanssi maailman kuohujen keskellä.

Useita näyttäviä elokuvamammutteja ohjanneen David Leanin Tohtori Zhivago oli Palsternakin teoksen tapaan menestys: elokuva palkittiin viidellä Oscarilla, lipputulot olivat huikeat ja edelleen filmi keikkuu useilla laatuteosten listoilla. Menestyksen salaisuus jää tällä erää hieman mysteeriksi, vaikka komea teos jaksaakin kiinnostaa pitkän kestonsa verran. Tarina kuitenkin on paikoitellen sekava ja hahmojen motiiveja on toisinaan ärsyttävän vaikea ymmärtää. Näyttävä elokuva toimisi parhaiten valkokankaalta katsottuna, sillä visuaalinen maalailu on teoksen parasta antia.

Pisteytys:
7/10