lauantai 3. joulukuuta 2022

3. luukku: 100 vuotta sitten (Robin Hood, 1922)

If ye be brave, come to Sherwood Forest!
 
Päivän luukusta loikkaa esille vuoden 1922 suurin elokuvahitti, jonka suurille lipputuloille ei löydy saman kaliiperin kisaajaa. Näin vuosisataa myöhemmin samaisen vuoden parhaiten muistettu elokuva taitaa kuitenkin olla saksalainen Dracula-filmatisointi Nosferatu (1922). Elokuvahistorian kannalta kiintoisia teoksia ovat niin ikään varhaista dokumenttielokuvaa edustava Pohjoisen poika (1922) ja aikansa tuntoja heijastava rikoselokuva Tri Mabuse (1922).

Onpa vuosi 1922 myös lukemattomien suurten filmitaivaan tähtösten synnyinvuosi: satavuotisjuhlaansa olisivat tänä vuonna saaneet viettää Judy Garland (1922─1969), Pier Paolo Pasolini (1922─1975), Christopher Lee (1922─2015), Doris Day (1922─2019),  Betty White (1922─2021) ja monet muut unohtumattomat elokuvantekijät. Leilillinen viintä heidän muistolleen tämän klassikkofilmin myötä!


Robin Hood
Ohjannut Allan Dwan
USA 1922, 143 min.
Mykkäelokuva, Seikkailu, Romantiikka
Pääosissa: Douglas Fairbanks, Enid Bennett, Wallace Beery



Keskiaikaisiin englantilaisiin balladeihin perustuva Robin Hood on säilynyt suosittuna kertomuksena vuosisatojen ajan. Sherwoodin metsien lainsuojattomasta miekkosesta kertova tarina on muotoutunut kirjoiksi, näytelmiksi, kuvataiteeksi ja lopulta kymmeniksi elokuviksi. Näistä muistetaan eritoten lupsakka Disney-animaatio Robin Hood (1973) ja 1001-listalta löytyvä värikylläinen, aiheensa parhaaksi filmatisoinniksi usein nimetty Robin Hoodin seikkailut (1938).

Tämä Allan Dwanin ohjaama suuri spektaakkeli on aiheen ensimmäinen kokopitkä filmatisointi, jota edelsi jo neljä Robin Hood -lyhytteosta. Aikansa supertähden Douglas Fairbanksin tähdittämä Robin Hood on valtavalla budjetilla luotua näyttävää draamaa: asut ja lavasteet ovat edelleen hämmästyttävän upeita, ja elokuvan katselee mielellään jo ihan vain miljöötä ihastellakseen.

Noin 1100-luvulle sijoittuvassa tarinassa esitellään sangen perusteellisesti ahneen prinssi Juhanan (De Grasse) aiheuttamaa kriisiä, jota lopulta nousee vastustamaan jousisankari Robin Hood (Fairbanks). Elokuva tuntuu aavistuksen turhan pitkältä, vaikka esteettisesti jaksaakin viehättää koko kestonsa verran. Kunnon toimintaan päästään vasta puolivälin jälkeen, jolloin itse nimikkosankari pääsee ensi kerran vauhtiin vikkelin elkein. Aikanaan sankarin syntytarina menestyi silti verrattoman hyvin ja muistetaanpa se edelleenkin yhtenä ikonisimmista Fairbanks-seikkailuista.

Pisteytys: 7/10

perjantai 2. joulukuuta 2022

2. luukku: 100 vuotta sitten (Miehuutta, rohkeutta ja karskeita miehiä, 1922)

Poor Sonny!

Aikakone aloittaa matkansa vuodesta 1922, jolloin suursodan jälkeensä jättämä hauras maailma haki kiivaasti uutta järjestystään. Ottomaanien vuosisatainen valtakunta oli romahduspisteessä, itsenäistyvässä Irlannissa sodittiin ja vuoden toiseksi viimeisenä päivänä Neuvostoliitto näki päivänvalon. Italiassa fasistit marssivat Roomaan ja Benito Mussolini otti vallan pääministerinä ─ miltei päivälleen sata vuotta myöhemmin samaan virkaan asteli konservatiiviperillinen Giorgia Meloni.

Oli vuosi 1922 toki muutakin kuin suuria valtiollispoliittisia järistyksiä: kupliva jazz-aika oli alkamaisillaan, kirjallisuudessa kehkeytyivät uuden modernismin airuet (mm. James Joycen Odysseus) ja Tutankhamonin haudan löytymisen synnyttämä into iskeytyi voimallisesti populaarikulttuuriin. Tuoretta muotoa etsittiin elokuvissakin. Päivän filmi tanssittaa kepein askelin näihin vuosisadan takaisiin, uutta aikaa janoaviin tunnelmiin!


Grandma's Boy - Miehuutta, rohkeutta ja karskeita miehiä
Ohjannut Fred C. Newmeyer
USA 1922, 60 min.
Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Harold Lloyd, Mildred Davis, Anna Townsend, Charles Stevenson


Kiltti nuorukainen (Lloyd) on niin hellämielinen, että ystävällisestä piirteestä koituu hänelle jo haittaa. Kun armaan mammanpojan kiusaaja (Stevenson) on viedä sankariltamme heilan (Davis) nenän edestä, pistää tomera mummo (Townsend) tuulemaan. Arka pojanpoika saa onnenamuletin, jonka vauhdittamana nuorukaisesta kehkeytyy yllättäen huimapäinen sankari.

Miehuutta, rohkeutta ja karskeita miehiä on Harold Lloydin toinen kokopitkä elokuva, mutta ensimmäinen viiden kelan mahtipontinen kokonaisuus. Elokuvan mainosjulisteissa pituus nousi merkittäväksi tekijäksi ja sitä se toki olikin. Vasta edellisvuonna saman kaliiperin komediaa oli esitellyt Charlie Chaplinin menestysfilmi Chaplinin poika (1921). Ala muuttui kohti pitkiä elokuvia: hiljalleen pienistä sketseistä edettiin kohti laajempaa juonta ja hahmokehitystä.

Harold Lloydin hahmo on mainion sympaattinen raasu, joka on uljaana uroonakin hieman höpsö. Sama silmälaseistaan tunnettu tohelo seikkailee monissa Lloydin elokuvissa, kuten klassikoksi mielletyssä teoksessa Pikkuveli (1927). Elokuvan kaavakin on Lloydille tyypillinen, sillä tarinassa nähdään hempeää lempeä ja sen vastapainona vauhdikkaita takaa-ajoja ja stuntteja. Osa vitseistä on hieman hidastempoisia, mutta kantava juoni on eheä. Elokuva menestyi odotettuun tapaan erinomaisesti ja se kohosi yhdeksi vuotensa katsotuimmista elokuvista kotimaassaan.

Pisteytys: 7/10

torstai 1. joulukuuta 2022

1. luukku: Joulukokoelma

How about a kiss, Santy Claus?
 
On vuotuisen jouluperinteen aika! Tuttuun tapaan joulukalenterin elokuva-aikakone huristelee aina 1920-luvulta tähän päivään, ja joka luukusta paljastuu jokin tasavuosia täyttävä elokuva 1001-listan ulkopuolelta. Matka alkaa tänään muutamalla tunnelmaan virittävällä jouluaiheisella filmillä.

Tämän paketin ohella blogiarkistosta löytyy lisääkin pyöreitä vuosia täyttäviä joulutunnelmointeja. Perinteiseen brittijouluun vie hilpeä nukketeos Muppettien joulu (1992), joka lämmittelee Charles Dickensin klassikkoa (1843). Jos mieluummin luotat modernin New Yorkin loistoon, Yksin kotona 2 (1992) sopii sesonkiin mitä parhaimmin. Romantillisiin hetkiin saattelee laulavainen juhlakavalkadi Ravintola Vapaa-aika (1942), jossa Bing Crosby kajauttaa ensi kertaa sävelmän White Christmas. Näiden ja seuraavien filmien avulla päässee jokainen halajamaansa joulutunnelmaan.


Mickey's Good Deed
Ohjannut Burt Gillett
USA 1932, 8 min.
Animaatio, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Walt Disney, Pinto Colvig




Mikin (Disney) ja Pluton (Colvig) joulunvietto vaikuttaa kovin synkältä ja rahattomalta. Vielä heitäkin köyhempi kurjalisto valaa kaksikkoon tarmoa ja Mikki pääsee pukkipuuhiin. Tarina kiinnittyy surkeaan aikalaistodellisuuteen, jolloin suuri lama runteli monien perheiden arkea ja ankeutti joulunviettoa. Dickensiläinen hyvien tekojen tarina on omiaan nostattamaan joulumieltä!

Pisteytys: 8/10

Santa's Workshop
Ohjannut Wilfred Jackson
USA 1932, 7 min.
Animaatio, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Pinto Colvig, Walt Disney




Silly Symphony -sarjaan kuuluva lyhytanimaatio sijoittuu Joulupukin pajalle. Muutamien minuuttien aikana uppoudutaan rytmikkäästi tanssahtelevaan työhön ja erikoisiin tapoihin, joilla lelut syntyvät. Suhtaudun tähän pieneen filmiin mitä suurimmalla nostalgialla, sillä lapsuudessani se kuului useiden joulunalusten vakio-ohjelmistoon. Taattu joulutunnelman herättelijä kaikille lapsenmielisille.

Pisteytys: 8/10

The Holly and the Ivy
Ohjannut George More O'Ferrall
Iso-Britannia 1952, 80 min.
Draama
Pääosissa: Ralph Richardson, Celia Johnson, Margaret Leighton



Gregoryiden perhe kokoontuu perinteiseen joulunviettoonsa Norfolkin maaseudulle. Toisistaan etäytyneiden perheenjäsenten yhdistyminen vaatii aikaa, kyyneleitä ja toisen asemaan asettumista. Kuinka ankara pappi-isä suhtautuu tyttärensä aviottomaan lapseen? Muutkaan lapset eivät vastaa isäpapan toiveita, mutta kaunis yhteisymmärrys syntyy silti. Perhedraama on lopulta hieman pintapuolinen, mutta joulutunnelma lämmittää kuin leppeästi leimahteleva takkatuli.

Pisteytys: 7/10

Silent Night, Bloody Night
Ohjannut Theodore Gershuny
USA 1972, 81 min.
Kauhu, Trilleri
Pääosissa: Patrick O'Neal, Mary Woronov, James Patterson



John Carter (O'Neal) muuttaa entiseen mielisairaalaan, jolla on verinen menneisyys. Silent Night, Bloody Night on varhainen slasher-elokuva, joka on saanut hienoisen kulttimaineen painajaismaisen tunnelmansa ansiosta. Osa maineesta johtuu siitä, että elokuva on kömpelö ja sietämättömän hidastempoinen. Tuskinpa tunnelma olisi näin omaperäinen, jos kerronta noudattaisi konventioita. Ainakin outoilun odotukset tulevat lunastetuiksi. Silent Night, Bloody Night on kokeilun väärti slasherin ystäville ja heille, jotka eivät joulunakaan malta luopua Halloweenista.

Pisteytys: 4/10

Batman Returns Batman - paluu
Ohjannut Tim Burton
USA & Iso-Britannia 1992, 126 min.
Toiminta, Rikos, Fantasia
Pääosissa: Michael Keaton, Michelle Pfeiffer, Danny DeVito




Joulukausi avataan Gothamissa värivaloin, mutta kuonan koittelema suurkaupunki ei pääse vieläkään eroon rikollisistaan. Viemäreiden syvyyksistä kohoaa Pingviini (De Vito) ja kattojen yltä laskeutuu Kissanainen (Pfeiffer), joiden kanssa Batmanilla (Keaton) riittää töitä. Erinomaisen Batmanin (1989) jatko-osa on edeltäjänsä tapaan tummasävyinen, joskin vielä hitusen sarjakuvamaisempi. Pidän tyylistä, mutta tarina ei ole yhtä nokkela kuin edeltäjänsä. Lippukassoilla kovia tuloksia takonut filmi on silti edelleen mukavaa supersankari- ja sarjisviihdettä, eritoten joulusesongissa katsottavaksi.

Pisteytys: 7/10

Falling for Christmas - Unohtumaton joulu
Ohjannut Janeen Damian
USA 2022, 93 min.
Romantiikka, Komedia
Pääosissa: Lindsay Lohan, Chord Overstreet, George Young



Rikas heitukka Sierra Belmont (Lohan) menettää muistinsa lasketteluonnettomuudessa ja päätyy opettelemaan uutta maanläheistä elämää herttaisessa hotellissa. Unohtumaton joulu on Lindsay Lohanin paluu pääroolien pariin monien vaikeiden vuosien jälkeen. Filmi on turvallinen comeback, sillä Unohtumaton joulu on täydellisen yllätyksetön liukuhihnatuote. Mutta eikös joskus tee mieli katsella juuri jotain sellaista? Moisiin hetkiin filmi on täysosuma. Tosin jo pienelläkin panostuksella käsikirjoituksesta olisi voinut tulla melko tavalla oivaltavampi ja esimerkiksi hauska.

Pisteytys: 4/10

tiistai 29. marraskuuta 2022

Sen to Chihiro no kamikakushi ─ Henkien kätkemä (2001)

Ohjannut Hayao Miyazaki
Japani 2001, 125 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Rumi Hiiragi, Miyu Irino

There is a story deep within my heart.

Chihiro-tyttö (Hiiragi) eksyy kummalliseen henkimaailmaan, jossa ihmishenki on vaarassa. Taikavoimia hallitseva Haru-nuorukainen (Irino) auttaa Chihiron pestautumaan jumalten kylpylään, jossa hän on varmasti turvassa. Chihiron on voitettava pelkonsa ja kerättävä kaikki rohkeutensa, sillä hänen on vielä pelastettava vanhempansa karulta kohtalolta ja kylpylän keittopadoilta.

Henkien kätkemä (engl. Spirited Away) on mestarillinen tarina Hayao Miyazakin mielikuvituksen syövereistä. Maagisessa maailmassa hahmojen hyvyys ja pahuus saavat erilaisia sävyjä, aivan kuten todellisessa elämässäkin. Katsojat ovat löytäneet elokuvasta lukuisia eri teemoja, aina kulutusyhteiskunnasta ympäristöongelmiin ja kaipuusta menneisiin aikoihin. Yksi synkähkö tulkinta on jopa sillä kannalla, että filmi käsittelee prostituutiota. Elokuvan taikamaailma onkin niin monipuolinen, että siitä löytää jokaisella katselukerralla helposti uudenlaisen kulman.

Upean realistinen lapsuuskuvaus oli ilmestyessään suuri menestys. Kotimaassaan Henkien kätkemä oli vuotensa hitti, ja myös ulkomailla elokuva sai suurta suosiota. Muun muassa Kultaisella karhulla ja animaatio-Oscarilla palkittu Henkien kätkemä ponkaisi studio Ghiblin tuottoisimpien filmien kärkeen ja viimeistään sinetöi ohjaajansa maailmanlaajuisen maineen. Sittemmin suuri yleisö on jo osannut odottaa studion uutuuksia kieli pitkällä, ja paraikaa varrotaan, josko mestari-Miyazakin viimeinen elokuva vielä jonain päivänä valmistuisi. Henkien kätkemä pitää omalla listallani ykköspaikkaa Ghiblin tuotannosta, vaikka sille onkin miellyttävän helppoa löytää haastajia.

Pisteytys: 10/10

lauantai 26. marraskuuta 2022

Mulholland Drive (2001)

Ohjannut David Lynch
Ranska & USA 2001, 147 min.
Mysteeri, Trilleri
Pääosissa: Naomi Watts, Laura Harring, Justin Theroux

It's strange calling yourself.
 
Eräällä Hollywood Hillsin kadulla tapahtuu auto-onnettomuus. Läheiseen taloon muuttanut näyttelijänalku Betty (Watts) ottaa siipiensä suojaan kolarin ainoan selviytyjän, Ritaksi (Harring) esittäytyvän naisen. Tosiasiassa Rita on unohtanut nimensä ja kadottanut persoonansa, mutta yhdessä kaksikko ryhtyy selvittämään naisen taustoja. Käsilaukusta löytyvät oudot esineet antavat vihjeitä Ritan menneisyydestä ja painajaisunesta, joka on johtanut hänet Bettyn luo.
 
David Lynchin painajaismainen mysteeri ei avaudu helpolla, eikä liene varmaa, onko sitä tarkoitettukaan ratkaistavaksi. Elokuva jättää kuitenkin niin kiinnostavia vihjeitä, että se innoittaa väkisinkin arvuuttelemaan tapahtumien todellista luonnetta. Lynch lisäsi vettä myllyyn julkaistessaan kymmenen kohdan vinkkilistan, joiden olisi määrä avittaa Mulholland Driven salaisuuksien paljastumisessa. Internetin syövereistä löytyy selityksiä ja spekulaatioita, elleivät omat aivonystyrät riitä. Toisaalta filmin jokaista merkitystä ei tarvitsekaan ymmärtää matkasta nauttiakseen. Skeptikot ovat kyseenalaistaneet, onko mitään arvoitusta olemassakaan!
 
Mulholland Driven unenomainen tyyli viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että tapahtumat, tai ainakin osa niistä, taitavat olla unta. Mutta kenen? Tarina ei ole ainoastaan katsojaa hämäävä arvoitus, vaan siihen kietoutuu Hollywoodin tähtiunelmaa, elokuvakliseitä, ripaus saippuaopperaa sekä kiusalliselta tuntuvaa mieskatseen fantasiaa, jonka armottomuudesta naiset kärsivät. Onko elokuva satiiria, ironiaa tai kommentaari? Tulkintoja riittää siinä missä katsojiakin. Perin juurin outo Mulholland Drive on jakanut mielipiteitä, mutta se on silti usein nostettu esiin yhtenä vuosikymmenensä merkkiteoksista. Siitä huolimatta 1001-listalta elokuva on saanut tehdä tilaa uusille tulokkaille jo vuonna 2007. Minusta elokuva ei ole aivan terävintä Lynchiä, joskin verrattoman monikerroksinen mysteeri pitää loistavasti otteessaan.

Pisteytys 8/10

torstai 24. marraskuuta 2022

Y tu mamá también ─ Ja äitiäs kans (2001)

Ohjannut Alfonso Cuarón
Meksiko 2001, 106 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Gael García Bernal, Diego Luna, Maribel Verdú

Life is like the surf, so give yourself away like the sea.
 
Teini-ikäiset ystävykset Julio (Bernal) ja Tenoch (Luna) hyvästelevät kesälomareissulle lähtevät tyttöystävänsä. Edessä on tylsä kesä kaksin, vaikka bileitä ja uima-altaita riittää. Pojatkin pääsevät kokemaan oman road tripinsä, kun heitä vanhempi Luisa (Verdú) innostuu yhteisestä reissusta salaiselle rannalle. Edessä on viimeinen nuoruuden, lapsuuden ja aikuisuuden rajalla keinuva kesä.

Ja äitiäs kans kuvaa eläväisesti hölmöä, keskenkasvuista nuoruutta. Poikien keskinäinen nujuaminen on vielä täyttä leikkiä, vaikka elämää määrittävätkin bileet, päihteet ja seksi. Tavallaan koko tarina on tuon tunnistettavan elämänvaiheen tapaan vähän hölmö fantasia, mutta elokuva on paljon pintaansa syvällisempi. Road trip -lajille tyypillisesti jotain opitaan ja maailma lavenee. Aikuisuus näyttää ensimmäiset merkkinsä ja huolettoman kujeilun ajan on jäätävä taakse.

Alfonso Cuarónin (1961─) kontroversiaaliksikin kutsuttu draamakomedia oli kansainvälinen menestys. Ja äitiäs kans on kerännyt kehuja varsinkin tasapainoisesta käsikirjoituksestaan, jonka ansiosta filmille siunaantui yksi Oscar-ehdokkuuskin. Cuarón oli päässyt kokeilemaan siipiään Yhdysvaltojen puolella jo 1990-luvulla (mm. Loistava tulevaisuus, 1998), mutta viimeistään Ja äitiäs kans nosti ohjaajan suosioon ja suurempien projektien pariin. Sittemmin Cuarónilta on tullut ohjaustöitä yhä harvenevaan tahtiin, mutta ainakaan niiden laadusta ei ole tingitty.

Pisteytys: 8/10

tiistai 22. marraskuuta 2022

O Brother, Where Art Thou? ─ Voi veljet, missä lienet? (2000)

Ohjannut Joel Coen
Iso-Britannia, Ranska & USA 2000, 107 min.
Komedia, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: George Clooney, John Turturro, Tim Blake Nelson
 
Damn! We're in a tight spot!
 
Kolme vainottua kahlekarkuria on pakomatkalla. Joukon johtajan aseman on itsevaltaisesti ottanut keikarimainen Ulysses Everett McGill (Clooney), joka höpöttää pakokavereilleen kätkemästään aarteesta. Hölmöläiset Pete (Turturro) ja Delmar (Nelson) roikkuvat mukana rikkaudet tai pelastus mielessään, vaikka tosiasiassa Ulysses Everettin määränpäänä on ainoastaan löytää vaimonsa.

Odysseyksen harharetkiin perustuva Voi veljet, missä lienet? on  viihdyttävä elokuva, vaikka tarina ei olekaan kovin erikoinen. Antiikin maisemien sijaan kertomus sijoittuu 1930-luvun lama-ajan Mississippin osavaltioon. Aika ja paikka rakentuvat kiehtovasti todellisten ilmiöiden ja estetiikan pohjalle, mutta vielä vahvemman sävyn saavat aikakaudesta jäljelle jääneet voimakkaat mielikuvat. Eräänlaista kurjuuden nostalgisointia? Kiinnostavan maailman lisäksi tunnelmaa luo loistavan menevä soundtrack, joka palkittiin peräti viidellä Grammylla.

Joel ja Ethan Coenin käsikirjoittama veijaritarina sai ilmestyessään maltillisesti mutta mukavasti mainetta ja kunniaa. Elokuva oli ehdolla muun muassa Kultaiseen palmuun sekä Oscarin saajaksi käsikirjoituksensa ja kuvauksensa ansiosta, mutta suurimmat pystisaaliit jäivät Grammyihin. Voi veljet, missä lienet? viittaa hauskasti Preston Sturgesin klassikkokomediaan Nauru kahleitten talossa (1941), jossa elokuvaohjaaja yrittää omaperäisin keinoin laatia filmiä lama-ajan Yhdysvalloista. Elokuvalle ilmoitetaan jo nimikin, "Voi veljet, missä lienet?", mutta vasta Coenin veljekset taikoivat sen nimisen seikkailun valkokankaalle.

Pisteytys: 7/10