Commando (1985)

Ohjannut Mark L. Lester

USA 1985, 90. min.

Toiminta 

Pääosissa Arnold Schwarzenegger, Rae Dawn, Alyssa Milano, Dan Hedaya, Vernon Wells

 

I can't believe this macho bullshit...

 

Entinen erikoisjoukkojen sotilas John Matrix (Schwarzenegger) nauttii rauhallisista eläkepäivistä tyttärensä Jennyn (Milano) kanssa. Vanhat viholliset kuitenkin yllättävät Matrixin ja vaativat kostoa: Jenny kidnapataan ja Matrix joutuu kaivamaan vanhat taisteluvarusteensa esille. Yhden miehen sota kokonaista yksityisarmeijaa vastaan on valmis alkamaan!

 

Toimintalegenda Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä Commando on menevää ja mehevää rytinää. Maskuliininen muskelinpullistelu menee humoristisella tavalla ylettömäksi, varsinkin, kun John Matrix haluaisi vain silitellä peuroja tyttärensä kanssa. Elokuvan mestarillisin anti onkin se, ettei se ota itseään liian vakavasti vaan suorastaan tihkuu mustaa huumoria. Mitään ei silti lyödä täysin läskiksi. Tiukkaan toimintaan sukelletaan lähes välittömästi, eikä juoni tarvitse sen kummempaa pohjustusta: kyllähän tämä laji jo tiedetään, katsoja on valmis sähinään!

 

Commando menestyi ilmestyessään erittäin hyvin, vaikka siitä ei tullutkaan vuotensa ykköshittiä. Legendan maine on kasvanut vähitellen. Näin jälkeen päin arvioiden koko 1980-luvun action-genre, Schwarzenegger keulakuvanaan, voisi miltei tiivistyä tähän elokuvaan. Samalla Commando lienee verrattain tuntemattoman ohjaajansa Mark L. Lesterin (s. 1946) uran huippuhetki, jonka jälkeen suunta on ollut liukasta luisua b-elokuvien laarinpohjille. Commandon kaavailtu jatko-osakin jäi tekemättä ja ehkä hyvä niin, tämä täräytys on napakka juuri tällaisena.

 

Pisteytys: 8/10

Terminator 2: Judgment Day ─ Terminator 2 - Tuomion päivä (1991)

Ohjannut James Cameron

USA 1991, 137 min.

Toiminta, Scifi

Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Edward Furlong, Linda Hamilton, Robert Patrick

Hasta la vista, baby.

On kulunut yksitoista vuotta siitä, kun tulevaisuudesta lähetetty kyborgi yritti surmata Sarah Connorin (Hamilton). Eletään vuotta 1995 ja Los Angelesin sivukujilla salamat lyövät jälleen: tällä kertaa tulevaisuuden taistelukentiltä saapuu kaksi terminaattoria, joista toinen pyrkii tappamaan Connorin pojan Johnin (Furlong), tulevaisuuden vastarintaliikkeen johtajan. Ihmiskunnan tuomiopäivän lähestyessä Sarah, John ja heitä suojeleva T101-terminaattori (Schwarzenegger) tekevät kaikkensa estääkseen koneiden ylivallan, vaikka se vaatiikin suuria uhrauksia.

Terminator 2 on jykevää toimintaa, jossa isoja paukkuja ei suotta säästellä. Ensimmäisen Terminatorin (1984) tapaan tarina on hyvä, vaikka tässä filmissä vauhdikas toiminta on vielä edeltäjäänsäkin isommassa roolissa. Synkkä dystopia siintää kuitenkin kohtalokkaasti horisontissa ja eettisiä valintoja on tehtävä sähäkän toiminnan keskellä. Olin aiemmin ajatellut tämän kakkososan olevan James Cameronin Terminaattori-kaksikosta vahvempi, mutta enää en olekaan aivan samaa mieltä. Elokuvat ovat tasavahvoja, sopivan samanlaisia, mutta hieman eri ajan tuotteita.

Neljällä Oscarilla (mm. erikoistehosteet, maskeeraus) palkittu elokuva pärjäsi eritoten teknisten palkintojen kategorioissa. Terminator 2 on palkintonsa ansainnut, sillä terminaattoreiden muodonmuutokset on toteutettu näyttävästi perinteisemmillä maskeerauksilla ja uudella CGI-teknologialla. Elokuvan suosio ei jäänyt ainoastaan palkintogaaloihin, vaan odotettu jatko-osa kohosi koko vuoden tuottoisimmaksi elokuvaksi maailmanlaajuisesti. Hauskaa sinänsä, että Suomessa Terminator 2 hävisi katsojaluvuissa uusimmalle Turhapuro-leffalle.

Pisteytys: 8/10

Total Recall ─ unohda tai kuole (1990)

Ohjannut Paul Verhoeven

USA & Meksiko 1990, 113 min.

Scifi, Toiminta, Trilleri

Pääosissa: Arnold Schwarzenegger,  Michael Ironside, Rachel Ticotin, Sharon Stone, Ronny Cox

I just had a terrible thought... what if this is a dream?

 

Douglas Quaid (Schwarzenegger) on tuiki tavallinen 2080-luvun raksatyöläinen. Mukavaa elämää varjostavat ainoastaan oudot painajaiset Marsista, vaikka miekkonen ei ole kuunaan punaisella planeetalla käynytkään. Mars kehkeytyy Quaidin pakkomielteeksi, mutta muistojen kaivelu johtaa vaarallisille vesille. Mitä syvemmälle Quaid uppoaa, sen hatarammaksi muuttuu todellisuus. Kuka oikeastaan on Douglas Quaid ja mitä hän on unohtanut?

 

Total Recall on räjähtävän toiminnantäyteinen ja juuri sopivan kömpelönhauska scifileffa, jonka ihastuttavan karmaisevat efektit vetävät vertoja The Thingin (1982) mielikuvituksellisuudelle. Molempien elokuvien häpeilemättömästä efektiemässäilystä vastasi tehostevelho Rob Bottin. Efektiensä ansiosta Oscar-palkittu elokuva ei kuitenkaan ole pelkkää näyttävää toimintaa, vaikka Arskan muskelit saavatkin kovasti töitä. Muistamisen ja unohtamisen teemoja tuumiva elokuva on loistava yhdistelmä filosofista eksistentialismikriisiä ja komeaa viihdettä.

 

Elokuvan maailma muistuttaa hitusen Brazilin (1985) ja Blade Runnerin (1982) visioita tulevaisuudesta. Yhtymäkohdat Blade Runneriin selittyvät sillä, että molemmat elokuvat perustuvat Philip K. Dickin teksteihin. Tämän elokuvan pohjalla on scifilehdessä vuonna 1966 julkaistu lyhytkertomus We Can Remember It for You Wholesale. Teema on valtavan kiehtova: miten muistimme meitä määrittelee? Voidaanko muistoja myydä? Miten eri tavoin muistoja muokataan jo meidän tuntemassamme todellisuudessa? Samasta aihiosta on ponnistanut toinenkin Total Recall -elokuva (2012), joka ei ole menestynyt aivan ysäriversion veroisesti.

Pisteytys: 8/10

The Terminator ─ Terminator - tuhoaja (1984)

Ohjannut James Cameron

USA 1984, 107 min.

Toiminta, Scifi

Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Michael Biehn, Linda Hamilton

Fuck you, asshole.

Vuonna 1984 ihmiskunta elää huoletonta onnen aikaa, mutta tarjoilijana työskentelevälle Sarah Connorille (Hamilton) annostellaan ensimakua tulevaisuuden kauhuista. Vuoden 2029 sotakentiltä saapuu Terminaattoriksi (Schwarzenegger) kutsuttu kyborgi, jonka ainoana päämääränä on tuhota Connor. Tappokoneen perässä kiitää vastarintataistelija Kyle Reese (Biehn), joka suojelee Connoria ja sysää hänet valmistautumaan kohti armotonta tulevaisuutta ja koneiden ylivaltaa.

Terminator ponnistaa 1970-luvun lopun slasher-elokuvien häpeilemättömästä B-tyylistä ja kokeilunhalusta, ja yhdistää energisen revittelyn pinnalla olleeseen dystopiabuumiin. Ikoniseksi kasvanut toimintaklassikko on täynnä mehevää jännitystä: tarinan tempo pitää tiukasti otteessaan, ja dystopiaan johtava juoni karmaisee maalaillessaan kuvan ihmiskunnan tulevaisuudesta teknologian armoilla. Liian vakavaksi meno ei silti muutu, sillä vähäpuheisena (ja -pukeisenakin) pullistelevan Arnold Schwarzeneggerin ytimekkäät one-linerit nykäisevät väkisinkin hymyn huulille.

 

Vasta uransa aloittaneen James Cameronin läpimurto rymisteli valkokankaille vaatimattomista lähtökohdista, mutta elokuvasta tulikin ennakoitua suurempi menestys. Suurta yleisöä ja kriitikoita miellyttänyt filmi kasvoi sittemmin kokonaiseksi elokuvasarjaksi, ja onpa aiheesta tehty niin pelejä, sarjiksia kuin tv-sarjakin (2008─2009). Erityisen hyvin leffalle vetää vertoja räjähtävä Terminator 2 (1991). Reilusti myöhemmin syntyneet jatko-osat (2003, 2009, 2015, 2019) eivät ole enää saavuttaneet kahden esikoisen veroista ikonista asemaa, vaikka ovatkin menestyneet aivan kohtalaisesti.

Pisteytys: 8/10

LUUKKU #18 - 30 vuotta sitten (Predator, 1987)

It's all bullshit!

Päivän luukusta paljastuu synttärispessu! Itseni lisäksi pyöreitä vuosia täytti tänä vuonna myös legendaarinen Arnold Schwarzenegger, jonka mittariin pärähti jo seitsemän vuosikymmentä. Kehonrakentaja-Arska aloitti elokuvauransa 1970-luvulla ja nousi tähteyteen 1980-luvun alkupuolella Conan-leffojen myötä. Lopulta maineen sinetöi Terminator - tuhoaja (1984). Toimintatähti laajensi repertuaariaan sittemmin myös komedioihin: joulun aikaan sopii tietenkin katsottavaksi Isäni on turbomies (1996), vaikka tuo elokuva suoraan sanottuna onkin ihan pepusta. Kolmen vuosikymmenen takainen Predator on Arskan isoja hittileffoja, jonka olen tainnut nähdä vain kerran aiemmin joskus viime vuosituhannen puolella.

Predator - saalistaja
Ohjannut John McTiernan
USA 1987, 107 min.
Toiminta, Scifi, Trilleri
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Carl Weathers, Bill Duke

Majuri "Dutch" (Schwarzenegger) joukkoineen kutsutaan Keski-Amerikan viidakoihin sissioperaatioon pelastamaan panttivankeja. Piakkoin käy ilmi, ettei kyse olekaan mistä tahansa panttivankidraamasta, vaan ihmisiä huvikseen lahtaavasta avaruuden muukalaisesta. Sikareita poltteleva, one-linereita heittelevä lihaskimppu Dutch keksii kuitenkin keinot.

Viidakko-hippaleikissä meno on raakaa ja tappotouhujen näyttävät efektit ovat edelleen varsin hyviä, vaikka elokuva onkin jo ehtinyt varttua kypsään ikään. Elokuvan efektit myös poikivat aikanaan Oscar-ehdokkuuden. Viimenäkemältä muistelen Predatorin tuntuneen hieman jännältä, ellei jopa pelottavalta, mutta nyt se vaikutti lähinnä huvittavalta pullistelulta ja pitkästyttävältä tykittelyltä. Materiaali toki on siinä määrin klassikkokamaa, että suosion ymmärtää jotenkin. Omiin suosikkeihini tämä melkoinen muskeliturahdus tosin ei yllä.

Montaa muuta katsojaa Predator on kuitenkin ilmeisesti viihdyttänyt, sillä se on saanut jatkoa vuosina 1990 ja 2010, lisäksi ulkoavaruuden saalistaja on mitellyt Alien-leffasarjasta tuttujen petojen kanssa. Ja voi hyvänen aika tätä elämää, ensi vuonna on tulossa ensi-iltaan Predatorin uusi jatko-osa, jossa ohjaajanpallilla häärii alkuperäisessä leffassa Hawkinsia näytellyt Shane Black.

Pisteytys: 5/10