Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1900-l. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1900-l. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. joulukuuta 2019

LUUKKU 2 - 110 vuotta sitten (lyhytelokuvia, 1909)

A smoke fairy!
Tasan 110 vuotta sitten Suomen lehdistössä puitiin vakavaan sävyyn uuden kenraalikuvernöörin valintaa ja ainakin Helsingin sanomat raportoi laajasti Iso-Britannian parlamenttikiistoista. Tämän päivän luukku vie kuitenkin huomattavasti hilpeämpiin tunnelmiin! Oheiset kolme lyhytkomediaa edustavat aikansa Yhdysvaltalaista elokuvateollisuutta ja tarjoavat tunnelmapaloja tuosta entisestä maailmasta, jossa hatut olivat komeita eikä savukkeissa säästelty.


Those Awful Hats
Ohjannut D.W. Griffith
USA 1909, 2 min.
Lyhytelokuva, Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Linda Arvidson, John R. Cumpson





Naisväen komeat hatut muodostavat kiusallisen näköesteen elokuvayleisölle. Ratkaisu laskeutuu lopulta taivaasta! D.W. Griffithin humoristinen lyhäri taitaa perustua tosielämän sattumuksiin, sillä elokuvaa on ilmeisesti esitetty näytösten alkukuvana. Koska tapahtumat sijoittuvat elokuvanäytökseen, Those Awful Hats vie nykykatsojan kiehtovalle matkalle entisaikain maailmaan. Pianistikin on paikallaan muistuttamassa siitä, etteivät mykkäelokuvat koskaan ole olleet täysin äänettömiä. Mutta mikä lienee filmi, joka taustalla pyörii?

Pisteytys: 6/10

Mr. Flip
Ohjannut Gilbert M. Anderson
USA 1909, 4 min.
Lyhytelokuva, Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Ben Turpin




Omasta mielestään sangen charmantti miekkonen (Turpin) lääppii naisia kahviloissa ja puhelinkeskuksissa. Jokainen vastaantuleva nainen tosin antaa ymmärtää, ettei flirtti ole tervetullutta. Lopulta mies saa naamaansa piiraan, joka lienee ensimmäinen klassikko-gagin esiintyminen elokuvassa. Oikein muuta arvoa teoksella ei olekaan, sillä laiskasti kehitellyt vitsit eivät liioin naurata. Näyttelijä Ben Turpin tunnettiin aikanaan kierosilmäisistä hahmoistaan ja menestyksekäs koomikon ura päättyi vasta hänen kuolemaansa vuonna 1940. Yli kahdessasadassa elokuvassa esiintyneen Turpinin uralla Mr. Flip edustaa vasta aivan alkupään tuotantoa, joten täytynee vielä joskus tutustua miehen myöhempään uraan hieman paremman laadun toivossa.

Pisteytys: 4/10

Princess Nicotine; or, The Smoke Fairy
Ohjannut J. Stuart Blackton
USA 1909, 5 min.
Lyhytelokuva, Mykkäelokuva, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Paul Panzer, Gladys Hulette




Tupakoitsija (Panzer) vaipuu raukeaan olotilaan savutellessaan ja saa odottamattomia vieraita. Lyhytelokuvassa on häikäilemätöntä tupakkatarvikkeiden tuotesijoittelua, seikka, joka on jo painunut historian hämäriin! Sen sijaan erikoistehosteiden esittely juonen kustannuksella on ilmiö, joka vetää yhä väkeä elokuvateattereihin. Tässä filmissä trikkitehosteet on tehty varsin hauskalla tavalla ja niinpä viisi minuuttia vierähtää mukavasti temppuja ihastellen ja entisajan kessuttelua ällistellen.

Pisteytys: 7/10

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

2. LUUKKU - 110 vuotta sitten (The Adventures of Dollie, 1908)

A marvelous experience!
Elokuvataiteen uraauurtavana veteraanina D. W. Griffith (1875─1948) on runsaasti edustettuna 1001-listan alkupuolella. Griffithin melodramaattinen tyyli oli allekirjoittaneelle, tuolloin jokseenkin kokemattomalle mykkäelokuvien katselijalle hieman liikaa, mutta viime aikoina mielessä on ollut palata näiden aikanaan tuskastuttaneiden teosten äärelle uudelleen paremmin eväin. Taatusti noita varhaisia mykkäklassikoita jo katselisi toisin. Griffithin toisinkatsomisprojekti on hyvä aloittaa niin sanotusti alusta eli miehen ensimmäisestä ohjaustyöstä tasan 100 vuoden takaa.

The Adventures of Dollie
Ohjannut D. W. Griffith
USA 1908, 12 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Draama
Pääosissa: Arthur V. Johnson, Linda Arvidson, Gladys Egan, Charles Inslee



The Adventures of Dollie kertoo nimikkohenkilöstään Dollie-tytöstä (Egan), joka pääsee ihastuttavalle retkelle joenrantaan vanhempiensa kanssa. Joella kiertelevät romanit kidnappaavat Dollyn, joka sentään onnistuu pakenemaan ─ vaikkakin vahingossa. Vaatimaton tarina on kuvattu luonnossa ja ainakin liikekielensä puolesta verrattain vauhdikkaasti. Typerä rasismi täytyy suhteuttaa aikaansa, jos kohta Griffith jatkoi rotusorron tiellä myös luodessaan suurinta klassikkoaan Kansakunnan syntyä (1915).

Aloittelevan ohjaajan kokemattomuus näkyy jokusissa kankeissa ja paikoin suorastaan hölmöissä ratkaisuissa, jotka saavat elokuvan hahmot näyttämään vähintäänkin kuuroilta. Joskus toki on jokaisen oppirahansa maksettava, jopa tulevien mestareiden. Aivan mitättömiä eivät elokuvan saavutukset sentään ole: The Adventures of Dollie menestyi aikanaan hyvin, joten taito vedota katsojiin oli tuoreella ohjaajalla hallussa. Dramaattinen tarina paljastaakin jo ohjaajansa melodramaattiset mieltymykset, jotka puhkesivat täyteen kukoistukseensa seuraavan vuosikymmenen tuotannoissa.

Pisteytys:
4/10

lauantai 1. joulukuuta 2018

1. LUUKKU - 110 vuotta sitten (El hotel eléctrico, 1908)

Electric power.
Joulukalenterin aika on koittanut taas ja on aika uuden elokuvaprojektin! Edellisvuoden tapaan kurkistelun kohteena ovat elokuvat tasavuosikymmenten takaa ja 1001-listan ulkopuolelta. Ensimmäinen luukku kuljettaa vuoteen 1908, jolloin tulevaisuususko ja ihmeiden aika vielä kukoistivat ennen suursodan lamaannuttavaa vaikutusta. Näihin ihmeellisiin tunnelmiin vie myös päivän filmi!

El hotel eléctrico
Ohjannut Segundo de Chomón
Espanja & Ranska 1908,  8 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Fantasia, Scifi
Pääosissa: Segundo de Chomón, Julienne Mathieu




Humoristinen fantasiakuvaelma sijoittuu tulevaisuuden hotelliin, jossa sähkö liikuttaa esineitä itsestään ja elämä on helpompaa kuin koskaan! Vaikka keskeisessä asemassa ovatkin erikoiset tulevaisuuden ihmeet, El hotel eléctrico on selkeästi oman aikansa kuvaus. Pointtina on esitellä aikansa stop motion -teknologiaa ja siinä samalla (ehkäpä toiveikkaasti) naureskella villeimmille tulevaisuuskuvitelmille. Kokonaisuus voisi kyllä olla oivaltavampikin.

Aikalaisohjaajaansa Georges Mélièsiin (1861─1938) vertautuvan Segundo de Chomónin (1871─1929) tuotteliaaseen uraan tutustuttiin jo vuoden takaisessa joulukalenterissa. Chomónin Pathé-studiolle ohjaama El hotel eléctrico ehti vuosien saatossa olla pitkään kadoksissa, mutta nyt lyhärin löytää nopeasti vaikka Youtubesta. Siinäpä futurismia kerrakseen ─ tätä edes varhaiset elokuvantekijät eivät välttämättä osanneet mahduttaa mielikuvitukseensa.

Pisteytys: 6/10

perjantai 1. joulukuuta 2017

LUUKKU #1 ─ 110 vuotta sitten (Lyhytelokuvia, 1907)

John French Sloan: Movies (1907)
Joulukalenteri nro. III esittelee jälleen kiinnostavia elokuvia tasavuosikymmenten takaa ja 1001-listan ulkopuolelta. Vuosista 1917─2017 esittelyyn pääsee kaksi elokuvaa kustakin, mutta omien pyöreiden juhlavuosieni kunniaksi vuodelta 1987 elokuvia piisaa pyhän kolminaisuuden verran. Tässä ensimmäisessä luukussa tirkistellään 110 vuoden takaisille valkokankaille.

Ainakin suomalaisittain vuoden 1907 ehdottomasti kiinnostavin elokuva olisi Salaviinanpolttajat, ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva. Tunnetusti filmi on kuitenkin kadonnut, joten tyytyminen on vain siitä tehtyihin tutkimuksiin (ks. vaikkapa tämä teksti) sekä tänä vuonna ilmestyneeseen Juha Kuosmasen uusintaversioon. Harmi tosin, etten vielä ole sitä päässyt katsomaan. Tässäpä kuitenkin neljä muuta viehättävää lyhytelokuvaa Belle Époquen ajalta.


Le Cochon danseur
Ohjannut (ei tiedossa)
Ranska 1907, 4 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: (ei tiedossa)




Burleski-henkinen Le Cochon danseur kääntyy suomalaisittain tarkoittamaan tanssivaa porsasta. Nimensä mukaisesti elokuvassa seurataan valtavaan possupukuun sonnustautuneen tanssijan liikekieltä. Porsaan kanssa tanssii myös nainen, joka jostain syystä riipii vaatteet ujoksi heittäytyvän sian päältä. Raasu! Elokuvan päätteeksi nähdään vielä lähikuvaa porsaan ilmeikkyydestä; possuasu on kerta kaikkiaan mainio. Koominen pätkä tarjoaa myös välähdyksen vuosisadan alun teatterihupien tyylistä ja tunnelmasta. Tieto elokuvan ohjaajasta ja näyttelijöistä on kaiketi ajan saatossa kadonnut (tai sitten en vain penkonut tarpeeksi), mutta esiintyjät saattavat olla vaudeville-ryhmän taiteilijoita.
Le cochon danseur on yhä toiminnassa olevan Pathé-yhtiön varhaistuotantoa.

Pisteytys: 7/10

Les Kiriki, acrobates japonais
Ohjannut Segundo de Chomón
Ranska 1907, 3 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: (ei tiedossa)




Espanjalaissyntyinen, mutta uransa Ranskassa tehnyt Segundo de Chomón (1871─1929) oli varhaisen elokuvataiteen merkittävä vaikuttaja. Pathé-studiolla työskennellyt Chomón muun muassa loi erikoisefektejä, ohjasi, käsikirjoitti ja animoi. Tunnetuimmat efektinsä Chomón hoiteli Abel Gancen näyttävään klassikkoon Napoléon (1927). Les Kiriki, acrobates japonais esittelee hyvin Chomónin vinkeitä visioita. Elokuvan akrobatia-temppu on idealtaan yksinkertainen, mutta toimii loistavasti. Tätähän katsoisi pidempäänkin! Itse asiassa mokomaa tekniikkaa tekisi mieli kokeilla itsekin pienenä kotivideoprojektina ─ todennäköisesti oma fysiikka ei kuitenkaan riittäisi yhtä taitavaan suoritukseen.

Pisteytys: 8/10

Satan s'amuse
Ohjannut Segundo de Chomón
Ranska 1907, 9 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Fantasia
Pääosissa: Julienne Mathieu




Tummasävyinen mutta hilpeä Satan s'amuse (tai Satan at Play) esittelee Segundo de Chomónin ideoimia hauskoja pieniä trikkitemppuja. Elokuvan paholainen on kyllä aikamoinen tuhmeliini, sillä hän huvittelee taikomalla naisia kadoksiin. Lopulta pirulainen saa nenilleen. Elokuva muistuttaa pitkälti dramatisoitua taikuriesitystä, mutta maagiset temput tietenkin perustuvat elokuvakameran avulla tapahtuvaan silmänlumeeseen.

Pisteytys: 6/10

That Fatal Sneeze
Ohjannut Lewin Fitzhamon
Iso-Britannia 1907, 6 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Thurston Harris, Gertie Potter




Varhaisessa brittikomediassa setä (Harris) ja lapsukainen (Potter) koijaavat toisiaan tunkemalla pippuria toistensa lautasille, eikä aikaakaan kun kutkuttavaa maustetta päätyy kaikkialle. Tietenkin massiiviset aivastukset saavat lavasteet lentämään, ja lopulta pärskivä taata terrorisoi koko kaupunkia. Hauskassa pienessä elokuvassa viehättää se, miten näyttelijät välillä tiedostavat yleisön läsnäolon.

Pisteytys: 7/10

lauantai 3. joulukuuta 2016

LUUKKU 3: Silmänlumetta

Huikeita efektejä, viihdettä ja todellisuuspakoa - niitähän yleisöt eläviltä kuvilta edelleen janoavat! Tässä katsaus vuoden 1906 hupitarjontaan:


The Dream of a Rarebit Fiend
Ohjannut Edvin S. Porter & Wallace McCutcheon
USA 1906, 7 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Jack Brawn






Sarjakuvastrippiin perustuvassa elokuvassa päähenkilö kokee rajua huimausta ravintolaillallisen jälkeen ja pian myös yöunet muuttuvat sekavaksi hallusinoinniksi. Mikä ajaton idea! Efektijohtoisen elokuvan trikkikuvat ovat aikaansa nähden hienoja ja mielikuvituksellisia. Tutustumisen arvoinen pieni hupikuvaelma.

Pisteytys: 7/10

The '?' Motorist
Ohjannut Walter R. Booth
Iso-Britannia 1906, 3 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia, Scifi







Brittikomediassa sunnuntaiautoilija ajaa talla pohjassa aina avaruuteen asti ja päristelee pitkin Saturnuksen renkaita. Elokuvan vallaton huumori toimii vielä näin satakymmenen vuotta myöhemminkin! Mutta tämän kun katsoo vaikkapa Gravityn (2013) alkupalaksi, niin reilun sadan vuoden aikana tapahtunut kehitys konkretisoituu toden teolla. Efektit eivät tosin vedä vertoja esimerkiksi Georges Mélièsin vielä varhaisemmalle avaruusseikkailulle Matka kuuhun (1902).

Pisteytys: 6/10

Humorous Phases of Funny Faces
Ohjannut J. Stuart Blackton
USA 1906, 3 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Animaatio, Komedia
Pääosissa: J. Stuart Blackton






Humorous Phases of Funny Faces on stop-motionia hyödyntävä animaatio, jossa liitutaululle piirretyt hahmot ryhtyvät elämään omaa elämäänsä. Varhainen animaatioelokuva ei ole erityisen hauska, mutta ideana onkin vitsailun sijaan esitellä kuvien maagista liikettä. Elokuvan ohjaaja J. Stuart Blackton oli keksinyt hyödyntää stop-motion-tekniikkaa jo aiemmassa elokuvassaan The Humpty Dumpty Circus (1898).

Pisteytys: 5/10

perjantai 2. joulukuuta 2016

LUUKKU 2: Aikamatkalla

110 vuotta sitten maailma (lue: länsimaat) oli pullollaan upeita viiksiä, fiinejä mekkoja ja siroja päivänvarjoja. Maailmalla uutisoitiin niin San Franciscon järkyttävästä maanjäristyksestä kuin Roald Amundsenin Pohjoisnavan valloituksesta. Suomen suurruhtinaskunnassa oltiin juuri selvitty suurlakosta, jonka seurauksena pian saatiin nauttia eduskuntauudistuksen tuomasta tasa-arvon tuulahduksesta. Helsinki oli sievä pieni kaupunki, jonka kaduilla kopistelivat hevoset ja raitiovaunut ajelivat reittejään pitkin verkkaista tahtia. Helsingin maisemia tuolta ajalta on tallettunut myös elokuvalliseen muotoon, linkki filmiin tässä.

Elokuvien maailmassa elettiin vielä lyhyiden mykkäfilmien kautta, vaikka ensimmäinen kokopitkä filmi tehtiinkin juuri vuonna 1906. Australialainen, lainsuojattomista kertova The Story of the Kelly Gang tosin on kokenut monen muun mykkäelokuvan kohtalon. Sen alkuperäisestä tunnin kestosta on säilynyt vain neljännes. 1001-listaa ajatellen vuosi 1906 ei ole ollut kovin merkittävä, sillä yhtäkään vuoden elokuvaa ei ole päätynyt tälle must see -listalle; lähin merkkiteos on vuoden 1903 Suuri junaryöstö. Tokihan kuluneena vuonna tapahtui monia elokuvahistoriallisesti merkittäviä asioita, silloin nimittäin syntyivät muun muassa ohjaajat Roberto Rossellini ja Luchino Visconti, näyttelijät Mary Astor ja Louise Brooks sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Billy Wilder! Nämä tulevaisuuden suuret tähdet tosin olivat vielä pieniä sinappikoneita, kun "ensimmäiseksi elokuvatähdeksi" tituleerattu Florence Lawrence jo debytoi jännittävässä rikosdraamassa The Automobile Thieves. Tuo elokuva olisi ollut oikein kiinnostava tapaus katsoa, mutta harmillisesti en löytänyt sitä mistään. Onneksi saatoin kuitenkin hypätä erään toisen ajoneuvon kyytiin, joka kuljettaa katsojia pitkin San Franciscoa.


A Trip Down Market Street
Ohjannut Miles brothers
USA 1906, 13 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva







A Trip Down Market Street on Miles-veljesnelikon tekemä lyhytfilmi, jossa on kuvattu elämää San Franciscon Market Streetillä. Filmi on sikäli arvokas, että se on tallettanut San Franciscon kaupunkikuvaa ja elämää juuri ennen kaupunkia runnelleen maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja. Fiktiota tai ohjattua toimintaa elokuvassa ei tiettävästi ole, mutta varsinaiseksi dokumentiksikaan sitä ei oikein voi kutsua. Elokuvan idea on mukavan konstailematon: kamera vain johdinauton eteen ja menoksi! Aikansa Google Street View siis. Kolmentoista minuutin aikana voisi kuvitella tylsistyvänsä, mutta ei todella. Kameran lipuessa tasaisen rauhallista tahtia suoraviivaista rataa, ehtii miettiä monenlaista.

Aluksi seurailin kiinnostuneena ajan liikennekulttuuria (rauhallista kaaosta), kiinnitin huomiota muotiin ja maisemiin. Filmin puolivälin tienoilla hymyilin kamerasta kiinnostuneille ohikulkijoille ja ehdin huomata ohitse nopeasti kiitävät ihmiset, jotka olivat toimittamassa kuka mitäkin arkisia askareitaan, viettämässä tuiki tavallista päivää muiden joukossa. Tai ehkä tuo päivä oli jollekulle jostain syystä erikoinen tai mieleenpainuva, sitä emme välttämättä saa tietää - ainakaan kukaan videolla näkyvistä kaupunkilaisista ei ole sitä enää kertomassa. Kuinka monen elämää tulevat suursodat koskettivat, kuka ehti nähdä ihmisen laskeutuvan kuuhun? Yksinkertaisen kaunis, liki meditatiivinen matka ihmiselon syvyyksiin. Viehättävä pala historiaa!

Pisteytys:
8/10

torstai 10. joulukuuta 2015

Luukku #10 - Twas the Night Before Christmas...

Tänään luukusta paljastuu häivähdys legendaarisen joulupukin historiaa! Kyseessä ei tosin ole suomalaisten vaalima Korvatunturilla asuva pukki, vaan Hollywood-elokuvista tuttu Pohjoisnavan punanuttu. On kyllä huomioitava, että suomalainenkin nykypukki on toki ottanut aimo annoksen vaikutteita rapakon toiselta puolen. Tuon yhdysvaltalaisen joulupukin olemus ja lajityypillinen yöaikainen käyttäytyminen suurelta osin määrittyvät professori ja kirjailija Clement Clarke Mooren vuonna 1823 kirjoittaman taianomaisen joulurunon myötä.

Twas the Night Before Christmas (tunnettu myös nimillä A Visit from St. Nicholas ja The Night Before Christmas) kertoo tarinan siitä, kuinka pyhä Nicholas lentää porovaljakollaan talon katolle ja lasten nukkuessa sujahtaa piipusta sisään lahjasäkki mukanaan. Runosta selviävät myös pukin porojen nimet, ja huomattavaa on, että vanha kunnon Petteri Punakuono on liittynyt kaartiin vasta myöhemmin. Mooren runosta on olemassa myös suomennos, Yksi yö jouluun, joka kuuluu Tammen kultaisiin kirjoihin. Englanninkielinen runo löytyy melko nopeasti luettavaksi vaikkapa  Project Gutenberg -sivustolta, mutta suosittelen myös esimerkiksi Zdenco Basicin kuvittamaa, todella viehättävää julkaisua, joka on saatavilla myös Suomesta.

His eyes - how they twinkled! His dimples, how merry!
Toki tämän klassisen pukkirunon pohjalta on tehty myös elokuvia, joskin lähinnä lyhytanimaatioita. Disneyn version ehdin jo jakaakin iloksenne kalenterin viidennessä luukussa! Lisäksi runoa siteerataan ainakin Die Hardissa (1988) ja joulukohelluksessa Joulupuu on kärvennetty (1989). Lisäksi pientä parodisoivaa viittailua tarjoaa Painajainen ennen joulua (1993). Tässäpä kuitenkin ajatelmia runon ensimmäisestä filmatisoinnista, tiettävästi se on muuten myös ainoa runon pohjalta tehty ei-animaatio-elokuva.


The Night Before Christmas
Ohjannut Edvin S. Porter
USA 1905, 9 min.
Mykkäelokuva, Fantasia




Pukki viimeistelee pajallaan lasten lahjoja, ja samaan aikaan eräässä perheessä lapset ovat käymässä nukkumaan. Tuota pikaa Joulupukki lähteekin poroineen lahjanjakoreissulle, ja taikoo kauniit joulukoristeet ja pakettikasan perheen olohuoneeseen. Elokuva lähinnä mukailee runoa, josta myös nähdään otteita väliteksteinä. Porterin tulkinnassa aikuiset jäävät taka-alalle, kun lapset yltyvät tyynysotasille arvatenkin pukin vierailua jännittäessään. Hassua tosin, että perheen saapuessa katsomaan joulun ihmettä, isoisä näyttää olevan pukin vierailusta hurjasti paljon iloisempi kuin lapsikatras. No mutta, vanhakin jo nuortuu ja niin edelleen!

Alkuperäisen runon tarina on hellyyttävä ja toki tämän elokuvasovituksenkin versio hymyilyttää, vaikkei kerronnaltaan olekaan kummoinen. Köykäistä tarinaa kuitenkin paikkaavat taikatemput ja efektit, joista jotain Porter on tainnut lainata ranskalaiselta kollegaltaan Georges Mélièsiltä. Jännää muuten huomata se, miten tällainen vaivainen kymmenminuuttinenkin tuntuu hetkittäin liian pitkäksi venytetyltä. Se taitaa johtua siitä, että elokuvakerronnalle voimakkaasti altistunut nykykatsoja hoksaa jo aika pienistä vihjeistä, mistä on kysymys tai mitä kohti ollaan menossa. Siksipä oikein vanhojen filmien katselu on välillä virkistävää ja avaa silmiä elokuvien ihmeille!

Pisteytys: 6/10

perjantai 27. heinäkuuta 2012

The Great Train Robbery - Suuri junaryöstö (1903)

Ohjannut Edwin S. Porter
USA 1903, 11 min.
Mykkäelokuva, Lännenelokuva
Pääosissa: A. C. Abadie, Gilbert M. Anderson

Bäng bäng!

Suuri junaryöstö on varhaista näytelmäelokuvaa, ja eritoten Yhdysvaltain näytelmäelokuvien sarjan aloittajana pidetty klassikko. Aihe elokuvaan oli aikalaisille tuttu teatterista, jossa villi länsi oli teemana suosittu. Tämä elokuva on myös merkittävä lähtökohta western-genren muotoutumiselle. Nykypäivän elokuvien tuoma painolasti tosin saa Suuren junaryöstön tuntumaan hivenen pitkästyttävältä, mutta raina ei kuitenkaan kestä varttia enempää.

Hieman staattisen tarinan jälkeen seuraava elokuvan loppukohtaus on mieleenpainuva ja ilahduttavasti myös katsojaa aktivoiva. 1900-luvun alun elokuvissa uutuus olikin nimenomaan näytteleminen näyttämisen sijaan: katsojasta tuli tirkistelijä, sivustakatsoja. Lumièren veljesten esityksessä vuonna 1895 valkokankaalla vyörynyt juna sai legendan mukaan katsojat kiljumaan kauhusta - joskin nykytietämyksen valossa tämä vaikuttaa lähinnä myytiltä. Elokuvakäyttäytyminen oli kuitenkin tuolloin toista kuin nykyisin: olisipa tämän elokuvan katseleminen vallan toista teatterissa, jossa yleisö huutelee näyttelijöille ohjeita ja katsominen on sosiaalinen, keskusteleva tilaisuus.

Loppuyhteenvetona todettakoon, että Suuri junaryöstö on toki monin tavoin mielenkiintoinen virstanpylväs elokuvan historiassa, mutta pelkkänä katselunautintona melko tylsä. Suosittelen länkkärifaneille ja elokuvan historiasta kiinnostuneille, pelkän viihteen vuoksi ehkä vain kestonsa ja loppukohtauksen puolesta.

Pisteytys:
6/10

Le voyage dans la lune - Matka kuuhun (1902)

Ohjannut Georges Méliès
Ranska 1902, 14 min.
Mykkäelokuva, Fantasia, Seikkailu, Scifi
Pääosissa: Bleuette Bernon, Georges Méliès, Victor André

Boom!
Varhaisessa fantasiaseikkailussa talojen katot ovat pieniä ja sateenvarjot sieniä. Georges Mélièsin (1861─1938) tunnetuimmassa elokuvassa joukko tiedemiehiä lähtee tutkimaan mystistä maapallon kiertolaista, josta löytyy erikoisia kuu-ukkoja. Tyyliltään Matka kuuhun edustaa teatraalista, varhaista näytelmäelokuvaa, jossa tapahtumat on sommiteltu teatterilavan kaltaisesti kameran tallennettavaksi. 
 
Elokuva on merkittävä erityisesti Mélièsin kehittämien uraauurtavien erikoistehosteiden ansiosta. Moninaiset trikit ja savupölähdyksiksi silmänräpäyksessä muuttuvat avaruusoliot havainnollistavat tekniikan ihmeitä ja uusia oivalluksia. Matka kuuhun ei ole teknisessä mielessä Mélièsin parhaimmistoa, mutta tunnetuin teos se taatusti on.

Matka kuuhun on tunnelmaltaan valloittava ja hauska elokuva. Lavasteet ovat kekseliäitä, eikä mielikuvituksen lentoa olla suotta hillitty. Varhaisen elokuvan ihmeellisiä taidonnäytteitä kelpaa ihastella: kuumatkan värillinen versio on väritetty viimeistä piirtoa myöten käsin. Vaihtoehtoiseen elokuvakokemukseen suosittelen Air-yhtyeen erinomaista soundtrackia, joka tavoittaa mainiosti filmin mystisen, mutta silti sympaattisen tunnelman. Matka kuuhun yllättää iloisesti joka kerta ─ vielä yli sadan vuoden jälkeenkin. Magnifique!

Pisteytys:
9/10