8 x Halloween: osa II (Tri Jekyll & Mr. Hyde, 1931)

I'm one of the living dead!

Moni legendaarinen monsterileffa viettää tänä vuonna pyöreiden vuosien juhlaa. Nimekkäimpiä sankareita ovat Universalin luomukset Dracula (1931), Frankenstein (1931) ja Ihmissusi (1941). Päivän Halloween-hurjastelu johdattaa myös klassikkohirviön luo, mutta sitä ennen on hieman hiippailtava viktoriaanisen ajan Lontoon sumuisilla, koleilla kaduilla...

 

Dr. Jekyll and Mr. Hyde - Tri Jekyll & Mr. Hyde

Ohjannut Rouben Mamoulian
USA 1931, 98 min.

Kauhu, Scifi

Pääosissa: Fredric March, Miriam Hopkins, Rose Hobart

Hyveellinen tohtori Jekyll (March) lempii siveää kihlattuaan (Hobart), mutta tuleva appiukko jarruttelee avioliiton sinetöimistä. Paheellisten naisten (mm. Hopkins) viettelemä Jekyll haluaa päästä eroon syntisistä ajatuksistaan ja keksii siihen oivan lääkkeen. Herra Hydenä Jekyll toteuttaa alhaisimpia ajatuksiaan, mutta pahuus karkaakin lopulta Jekyllin hallinnasta täysin.

 

Robert Louis Stevensonin romaaniin (1886) perustuva elokuva on vain yksi lukemattomista Jekyll ja Hyde -filmatisoinneista, mutta ehdottomasti tunnetuimpia. Kirjasta on tehty erilaisia adaptaatioita aina kauhusta komediaan (esim. Tohtori Jerry ja Mr. Hyde, 1963), sillä teoksen hyvä/paha-asetelma taipuu ajattomasti varsin moneen muotoon. Toisin kuin romaanissa, tässä elokuvassa tapahtumia katsotaan Jekyllin ja Hyden näkökulmasta. Lyhytromaanin tarinaa on muutenkin lihotettu onnistuneesti.
 

Tri Jekyll & Mr. Hyde on sikäli erikoinen aikansa klassikkohirviöleffa, ettei se ole kauhumarkkinoita hallinneen Universalin tuottama. Ohjaaja Robert Mamouliankin tuntuu erikoisuudelta, sillä mies tunnetaan parhaiten kepeämmistä ja romanttisista viihde-elokuvista (esim. Kuningatar Kristiina, 1933). Poikkeavasta lähtöasetelmasta huolimatta elokuva on mukavan synkkä teos, joka jää mieleen erityisesti estetiikkansa ansiosta. Hämyinen miljöö on luotu taitavasti ja kuvakulmat ovat lennokkaita Mamoulianin parhaiden elokuvien tapaan. Jekyllin/Hyden muodonmuutokset on toteutettu aikansa tekniikoin aivan pätevästi.

Pisteytys: 7/10

The Heiress - Perijätär (1949)

Ohjannut William Wyler
USA 1949, 115 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Olivia de Havilland, Montgomery Clift, Ralph Richardson, Miriam Hopkins

Being cruel.

1850-luvun New Yorkiin sijoittuva Perijätär on kertomus naiivista nuoresta naisesta Catherine Sloperista (de Havilland), joka rakastuu komeaan nuorukaiseen, Morris Townsendiin (Clift). Ikävä kyllä Catherinen julma isä (Richardson) ei suostu hyväksymään vastarakastuneen pariskunnan seurustelua saati avioliittoa, sillä hän uskoo Townsendin olevan vain Catherinen suuren perinnön perässä.

Perijätär on viiltävää ja taitavasti rakennettua melodraamaa ─ juuri sellaista oikeaa laatua, joka kouraisee mahanpohjasta kaikkine tunnemyrskyineen ja epäoikeudenmukaisuuksineen! Tarinan alussa on luontevaa asettua puolustamaan alisteisessa asemassa olevaa Catherinea, mutta isänkin tyrannimaiset piirteet saavat hetkittäin selityksensä. Erityisen kiinnostavaa on huomata, miten isän ja tyttären statukset vaihtuvat päikseen elokuvan loppupuolella. Ylipäätään hyytävä loppuratkaisu yllättää, mutta se tuntuu myös ymmärrettävältä.

Perijätär oli aikanaan menestys, joka pärjäsi hienosti akatemiakisailussa. Erityisesti Olivia de Havillandin roolityö on ikimuistoinen ja hyvinkin Oscarin arvoinen suoritus. Kelpo työtä tekevä Montgomery Clift jäi tässä kolmannessa elokuvaroolissaan pystittä, eikä hän sellaista ehtinyt urallaan saavuttaa myöhemminkään, vaikka ehdokkuuksia tulikin neljä.

Pisteytys:
8/10

Trouble in Paradise - Huolia paratiisissa (1932)

Ohjannut Ernst Lubitsch
USA 1932, 83 min.
Komedia, Rikos, Romantiikka
Pääosissa: Herbert Marshall, Miriam Hopkins, Kay Francis

You like me. In fact, you're crazy about me!

Kuutamoyö Venetsiassa. Herrasmiesvaras Gaston Monescu (Marshall) tapaa elämänsä naisen, kauniin taskuvarkaan nimeltä Lily (Hopkins). Kaksikko lyöttäytyy yhteen ja suuntaa Pariisiin, jossa heidän tiensä kohtaavat kuuluisan parfyymitehtaan omistajatar Mariette Coletin (Francis) kanssa. Rikkaan Coletin käteisvarannot houkuttavat roistot punomaan juoniaan, mutta yllättävät ihastumiset ja mustasukkaisuus vaarantavat koko keikan onnistumisen.

Saksalaissyntyistä Ernst Lubitschia on kutsuttu toisinaan Hollywoodin eleganteimmaksi ohjaajaksi, jonka erikoislaatuinen kosketus erotti hänen elokuvansa monista muista vastaavista filmeistä. Siinä missä Lubitschin elokuvia leimaa kepeys ja eroottinen leikittely, ovat ne myös sofistikoituneita ja jopa syvällisiäkin teoksia. Allekirjoittaneelle Lubitsch tosin on vielä varsin uusi tuttavuus. 1001-listan puitteissa ohjaajan elokuvia on kuitenkin tulossa ainakin kaksin kappalein, joten kenties "Lubitschin kosketus" tulee niiden myötä tutummaksi. Tämän filmin myötä pääsee jo kuitenkin melko hyville jäljille!

Sen lisäksi, että Huolia paratiisissa on miltei tyyppiesimerkki klassisesta Hollywoodista, kuvastelee se myös mielenkiintoisella tavalla aikansa ilmiöitä - niistä merkittävimpänä 1930-luvulla laman myötä kiristynyttä sensuuria. Oheinen kuva on hyvä esimerkki piilotetusta seksuaalisuudesta, joskin tässä filmissä viittaukset ovat yllättävänkin selviä. Ja juurikin piilotetun seksuaalisuuden esittäjänä Lubitsch lienee mestari. Sensuurisäädökset eivät tosin vielä vuonna 1932 olleet täydessä kukoistuksessaan. Niin sanottu Haysin koodi vartioi elokuvien moraalia vuodesta 1930 alkaen aina 1960-luvulle saakka, kunnes modernimmat valvontanäkemykset korvasivat vanhentuneet käytänteet.

Huolia paratiisissa on viihdyttävä kertomus rakkauden oikuista, ja mikäli tekee mieli katsella jotain kepeää vanhaa kunnon klassikkoa, tämä filmi on oiva valinta. Luulenpa, että katson tämän vielä joskus uudelleen - jahka Lubitschin tuotanto tulee tutummaksi. Ensituttavuutena tämä elokuva on kiva ja kiinnostava avaus klassisen elegantteihin Lubitschin filmeihin, mutta suuremmat sävärit jäivät vielä kokematta.

Pisteytys:

7/10