15. luukku: 40 vuotta sitten (Illasta aamuun, 1985)

The art sure is ugly, man.

Vuosi kasiviis tuo mieleen Eppu Normaalin hittibiisin, joka kuitenkin julkaistiin vasta seuraavana vuonna. Sen sijaan radiossa pauhasivat Dingon Autiotalo ja Sandran Maria Magdalena. Välillä kuultiin uutisiakin: Mihail Gorbatsov nousi Neuvostoliiton johtoon ja alkoi uudenlainen liennytyksen aika. Pian oli kuitenkin aika vaihtaa kanavaa, sillä tammikuussa ensi-iltansa saanut Kymppitonni-ohjelma vietteli sana-arvuuttelun pariin!

 

Aikamatkan vuoteen 1985 voi tehdä katsomalla vaikkapa vuoteen sijoittuvan elokuvan. Inarijärven ohjusselkkauksen aikaan sijoittuva draamakomedia Ohjus (2024) heijastelee aikakauden tunnelmaa ja miljöötä. Nuoren rakkauden ja kasarimusan tunnelmoijia saattaa viihdyttää traaginen Summer of 85 (2020). Nyt lähdemme vuoden 1985 New Yorkiin nauttimaan yöelämän oudoista käänteistä!
 

 

After Hours - Illasta aamuun
Ohjannut Martin Scorsese

USA 1985, 97 min. 

Komedia, Rikos 

Pääosissa: Griffin Dunne, Rosanna Arquette, Verna Bloom

 

 

 

 

Paul Hackett (Dunne) jättää työpäivän taakseen ja lähtee etsimään lemmenseikkailua New Yorkin yöstä. Hän tapaa kiinnostavan naisen (Arquette), jonka perässä matka vie SoHon kiihkeään sykkeeseen. Mikään ei kuitenkaan mene Paulin suunnitelmien mukaan. Rahat ja naiset katoavat, oudot hiipparit kaivautuvat koloistaan ja rakkauden yö muuttuu sekopäiseksi farssiksi!

Martin Scorsesen äkkiväärä komedia on täynnä kummaa energiaa. Vauhdikkaat leikkaukset ja toinen toistaan oudommat kohtaamiset rakentavat lähes surrealistisen, absurdin tunnelman. Mustaa huumoria tihkuva filmi ahdistaa ja naurattaa samaan aikaan. Paranoia-komediaa? Välillä yön piinaavat hetket tuovat mieleen epätodelliset painajaisunet, jotka katoavat aamunkoitteessa.

Illasta aamuun ei ole tunnetuin Scorsese-teos ja sitä on jopa luonnehdittu aliarvostetuksi helmeksi ohjaajan laajassa tuotannossa. Elokuva ei lukeudu Scorsesen parhaimmistoon, vaikka se sinänsä viihdyttääkin ja jättää takuuvarmasti muistijäljen. Illasta aamuun sai aikanaan positiivisen vastaanoton, joskaan siitä ei tullut suurta yleisöhittiä saati palkintomagneettia. Hieman unohtunut kuriositeetti, joka on ehdottomasti kertakatselun väärti kaikille yökukkujille.

Pisteytys: 7/10

High Plains Drifter - Ruoska (1973)

Ohjannut Clint Eastwood
USA 1973, 105 min.
Lännenelokuva, Draama, Mysteeri
Pääosissa: Clint Eastwood, Verna Bloom, Billy Curtis, Mitchell Ryan

I knew you were cruel, but I didn't know how far you could go.

Mystinen mies (Eastwood) saapuu Lagon pikkukaupunkiin. Heti ensi töikseen miekkonen päästää päiviltä kolme öykkäriä ja saa osakseen kaupunkilaisten kiitollisuuden. Tuntematon pelastaja palkataan suojelemaan kaupunkia toiselta uhalta, sillä asukkaat eivät itse ole aseenkäytön mestareita. Ja kuinka ollakaan, pyssysankarilla onkin jo suunnitelma täysin valmiina...

Ruoska oli iso menestys aikanaan ja Suomessakin filmi ylsi ilmestymisvuotensa 8. katsotuimmaksi elokuvaksi. Tunnelmallinen, mutta julma länkkäri on tehty suosittujen spagettiwesternien hengessä. Pyssynpaukuttelun lisäksi tarinassa makustellaan oikein kunnolla päähenkilön salaperäisyydellä: nimettömässä kulkijassa on mysteerin ja asetaitojen mukanaan tuomaa karismaa, mutta onpa mies myös aika niljakas pullistelija, jonka puolelle ei tee mieli asettua.

Jännittävän kostotarinan suosio on säilynyt, vaikka aivan kaikki elementit eivät ole kestäneet aikaa. Muuten hyvän tarinan kauneusvirheenä harmittavat surkeasti käsikirjoitetut naisroolit ja lähes vitsinä esitetty raiskauskohtaus, vaikka toisaalta sen voikin tulkita kuvaavan salaperäisen päähenkilön antisankaruutta, vihaa ja katkeruutta. Sama pahuuden tauti tuntuu riivaavan yhtä jos toistakin elokuvan hahmoa, eikä tästä maailmankolkasta näytä löytyvän yhtäkään sankaria. Kova maailma vaatii silmän silmästä ja hampaan hampaasta, eikä jätä sijaa todellisille hyveille.

Pisteytys:

7/10

The Hired Hand - mies ja ase (1971)

Ohjannut Peter Fonda
USA 1971, 90 min.
Lännenelokuva, Draama
Pääosissa: Peter Fonda, Warren Oates, Verna Bloom

If it gets, you know, the way it can out there... you just turn around.

Kiertolaiselämää viettäneet ystävykset Harry Collings (Fonda) ja Arch Harris (Oates) ovat elättäneet itsensä vuosikaudet erilaisilla hanttihommilla. Harry saa lopulta ajelehtimisesta tarpeekseen ja päättää palata vaimonsa Hannahin (Bloom) luokse. Epäluuloinen Hannah suostuu ottamaan miehensä takaisin vain palkattuna apulaisena, mutta hiljalleen vanhat tunteet palaavat. Vanhoista siteistä luopuminen on Harrylle vaikeaa, varsinkin, kun vanha toveri Arch saattaa olla vaarassa.

The Hired Hand - mies ja ase on näyttelijä Peter Fondan esikoisohjaus. Lännenelokuvaksi filmi on tunnelmaltaan jopa meditatiivinen, eikä nimisuomennoksen "mies ja ase" oikein istu tarinaan, vaikka toki elokuvassa nähdään pari pyssyäkin. Rauhallisuus korostuu pitkien ja kauniiden montaasiotosten äärellä, joissa lännen komeat maisemat pääsevät esille runollisella tavalla. Ne korostavat haikeaa kertomusta, joka käsittelee ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta myös eroa ja luopumisen tuskaa. Kokonaisuus on kaunis ja tarina on yksinkertaisuudessaan toimiva, vaikka voisi se kenties olla hieman oivaltavampikin.

Ilmestyessään The Hired Handin salat eivät avautuneet yleisöille saati kriitikoille kovin hyvin, ehkäpä 1970-luku ei ollut otollista aikaa joko liian perinteiseltä tai kummallisen eksistentialistiselta tuntuneelle lännenelokuvalle. Filmin tyylille löytyi paremmin vastakaikua 2000-luvulla, jolloin The Hired Hand nostettiin jalustalle ja sen taannoinen ajankohtaisuus valkeni uudella tavalla. Aikansa henki on helpointa havaita, kun vertaa elokuvaa Peter Fondan tähdittämään Easy Rideriin (1969). Näennäisesti filmit sijoittuvat täysin eri aikakauteen ja käsittelevätkin hieman eri aiheita, mutta kumpikin edustaa kiinnostavalla tavalla aikansa nuorisosukupolven tapaa tarkastella maailmaa.

Pisteytys:

7/10