The Age of Innocence ─ Viattomuuden aika (1993)

Ohjannut Martin Scorsese

USA 1993, 139 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Daniel Day-Lewis, Michelle Pfeiffer, Winona Ryder, Joanne Woodward

We should look at reality, not dreams.

Newyorkilainen juristi Newland Archer (Day-Lewis) on aikeissa kihlautua nuoren May Wellandin (Ryder) kanssa. Vauhdikkaat häävalmistelut etenevät taiteen kaikkien sääntöjen mukaisesti ja yhteiskuntanormit täyttäen, mutta kulisseissa kuohuvat suuret tunteet. Archer on todellisuudessa rakastunut morsiamensa serkkuun, juorujen kohteeksi joutuneeseen kreivitär Ellen Olenskaan (Pfeiffer). Yläluokan kahleet sanelevat säännöt rakkaudelle.

Edith Whartonin samannimiseen kirjaan (1920) perustuva Viattomuuden aika kuvittaa 1870-luvun loiston valkokankaalle. Tarinasta löytyy ripaus todellisuutta, sillä Whartonin teos on saanut inspiraationsa kirjailijan nuoruusvuosista entisajan New Yorkissa. Kirjaan viittaava kertojaääni (Woodward) kuljettaa joutilaan yläluokan tarinaa kiehtovasti ja herättää halun tarttua myös romaaniin. Kuvattu maailma on toteutettu tunnelmallisesti ja estetiikka on jopa elokuvan parasta antia. Pukudraaman loisteliaat asut palkittiin Oscarilla.

Viattomuuden aika jatkaa Martin Scorsesen New York -elokuvien sarjaa. Toisin kuin varsin moni muu Scorsese-elokuva (vrt. esimerkiksi Taksikuski, 1976 tai Goodfellas, 1990), tämä teos on rytmiltään melko hidastempoinen ja maisemista nautiskeleva. Karkeaa kieltä ei kuulla, eikä kolmiodraama äidy kovaksi toiminnaksi; väkivaltaisinta elokuvassa on tunteiden tukahduttaminen. Viattomuuden aika menestyi mukavasti, vaikkei olekaan ohjaajansa tyypillisintä tuotantoa. Elokuva ei ole Scorsesen terävintä kärkeä, mutta upeaa miljöötä ja päteviä näyttelijöitä katselee mielellään.

Pisteytys: 7/10

Dangerous Liaisons ─ Valheet ja viettelijät (1988)

Ohjannut Stephen Frears

USA & Iso-Britannia 1988, 119 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Glenn Close, John Malkovich, Michelle Pfeiffer, Uma Thurman

Vanity and happiness are incompatible.

 

Markiisitar Isabelle de Merteuil (Close) punoo juonia ex-puolisonsa päänmenoksi. Apua hän saa ystävältään varakreivi Sébastien de Valmontilta (Malkovich), joka on tunnettu naistenmies. Valmont ryhtyy pivartelemaan Merteuilin entisen heilan tulevaa vaimoa, nuorta ja hyväuskoista Cécile de Volangesia (Thurman). Merteuilin ja Velmontin juonet paisuvat ja muuttuvat katalaksi ihmissuhdepeliksi, jossa kenenkään tunteita ei säästellä.

Valheet ja viettelijät perustuu Pierre Choderlos de Laclosin kirjeromaaniin Vaarallisia tunteita (1782). Teos on saanut useita näyttämö- ja elokuvasovituksia, joista tämä teos lienee nykypäivänä tunnetuin. Nimekäs on myös myöhempi teinileffa Julmia aikeita (1999), joka tuo tarinan nykyaikaan. Kertomuksessa korostuvat ihmisten hyveet ─ sekä niiden totaalinen puute. Kiehtovasti kieroileva pukudraama sijoittuu loisteliaisiin kartanoihin, joissa 1700-luvun elosteleva ranskalaiseliitti pääsee elementtiinsä. Elämän puitteet ovat komeita, mutta elo on silti tyhjää ja tunnekylmää.

 

Pääosia näyttelevien Glenn Closen ja John Malkovichin roolisuoritukset ovat viihdyttävän viekkaita ja sivuosissakin nähdään onnistuneen naiiveja, kärsiviä sekä hupsuja hahmoja. Hyvillä persoonilla täytetty tarina etenee jouhevasti ja juonenkäänteissä on sopivasti jännitystä, vaikka jonkin verran elokuvaa olisi voinut tiivistääkin. Hyvin menestynyt Valheet ja viettelijät keräsi palkintoja ympäri maailmaa ja Oscareitakin tuli kolme: nasevasta käsikirjoituksesta sekä komeista puvuista ja lavastuksista.

Pisteytys: 7/10

Scarface - arpinaama (1983)

Ohjannut Brian De Palma

USA 1983, 170 min.

Rikos, Draama

Pääosissa: Al Pacino, Steven Bauer, Michelle Pfeiffer

 

The world is yours.

Kuubalainen Tony Montana (Pacino) saapuu Yhdysvaltoihin rikkaudet mielessään. Uusi elämä mahdollisuuksien Miamissa vie Tonyn tuota pikaa rikolliselle polulle, eikä toiminnan mies kaihda likaisimpiakaan bisneksiä. Huumekaupan ansiosta Tony kohoaa ryysyistä rikkauksiin ja maailma antaa hänelle kaiken, mutta huipulla tuulee. Paratiisi ei kauaa katsele äkkipikaista, ahnetta ja mustasukkaista miestä. Amerikkalaisesta unelmasta ei tule mitään.

Scarface - arpinaama on uusintaversio gangsteriklassikosta Arpinaama (1932), jossa rikollisliigat pyörittävät Chicagon viinanhuuruista alamaailmaa kieltolain aikana. Tarinassa riittänee vielä kerrottavaakin, sillä kolmatta versiota on pyöritelty Universal-studion kätköissä pitkään. Molemmissa jo ilmestyneissä elokuvissa ylimielinen antisankari onnistuu häikäilemättömällä toiminnallaan kohoamaan korkealle, mutta pudotus on sitäkin rajumpi. Kuvaus on rajua ja kaunistelematonta, minkä ansiosta rikollisuuden käsittely tuntuu kummassakin elokuvassa sangen aidolta. Brian De Palman versiossa rajuus viedään äärirajoille: kaikki on mahtipontista ja koko elokuva häilyy ylilyönnin rajoilla.

Ei yllätä, että poikkeuksellisen voimakas rikosraina jakoi mielipiteitä ilmestyttyään. Muutamat kriitikot ymmärsivät, mutta lopputuloksena oli silti täysi floppi. Klassikon status on sittemmin ihan ansaittu, vaikka kaikkien aikojen parhaimpien rikoselokuvien kärkeen en tätä Arpinaamaa nostakaan. Al Pacinon vimmainen roolityö on mieleenpainuva, mutta onko hahmo hyvä? Tonysta leivotaan kaikin puolin tasapaksun epämiellyttävää miestä, jonka moraali pirskahtaa pakotetun oloisesti esille kerran tai pari. Menevine syntikkaraitoineen Scarface on joka tapauksessa ikonista gangstaviihdettä, jonka parissa viihtyy ihan mukavasti hieman turhasta pituudestakin huolimatta.

Pisteytys:

7/10