Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mary Astor. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mary Astor. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. marraskuuta 2015

Meet Me in St. Louis - Tyttö ja kosija (1944)

Ohjannut Vincente Minnelli
USA 1944, 113 min.
Komedia, Draama, Musikaali
Pääosissa: Judy Garland, Mary Astor, Tom Drake, Margaret O'Brien, Lucille Bremer, Leon Ames

The boy next door - I just adore him.
Smithien perhe elää onnellista, turvallisiin uomiinsa asettunutta elämää St. Louisin kaupungissa Louisianassa. Kun perheen pää ilmoittaa muutosta New Yorkiin, koko muu perhe pistää vastaan. Suurkaupungin elämänmeno huolettaa äitiä, tyttäret eivät halua jättää mielitiettyjään ja ystäviään, ja Smithien taloudenhoitajallakin on oma mielipiteensä New Yorkin kehnoista uuneista! Lopulta on tehtävä ratkaisu perheen parhaaksi.

Tyttö ja kosija on kauttaaltaan lämminhenkinen ja viehättävä nostalgiatuulahdus romantisoidusta menneisyydestä. Maailmannäyttelyn mukanaan tuomat uudet teknologian ihmeet, nuori lempi ja lasten halloween-kepposet sulautuvat leppoisaksi tarinaksi, jota rytmittävät tarttuvat musikaalisävelmät - jotka muuten soivat päässä monta päivää. Monet elokuvan laulut kohosivat hiteiksi, joista tänä päivänä tunnetuin lienee Frank Sinatrankin sittemmin levyttämä Have Yourself a Merry Little Christmas.

Kirjailija Sally Bensonin lapsuusmuistoihin perustuva elokuva vetosi aikalaisyleisöihin, jotka saattoivat paeta hetkeksi sodan loppuvaiheiden riipivää todellisuutta Smithien perheidylliin, entisaikojen rauhalliseen onnelaan. Tähtinäyttelijöiden riemukasta työskentelyä on myös ilo seurata, eritoten lapsinäyttelijä Margaret O'Brien on aivan ihana ja toki myös Judy Garland loistaa pääroolissaan. Tämän elokuvan myötä muuten alkoi Judy Garlandin ja ohjaaja Vincente Minnellin avioliittoon johtanut romanssi!

Pisteytys:
8/10

torstai 13. elokuuta 2015

The Palm Beach Story - Hullujen paratiisi (1942)

Ohjannut Preston Sturges
USA 1942, 88 min.
Komedia, Romantiikka, Screwball
Pääosissa: Claudette Colbert, Joel McCrea, Rudy Vallée, Mary Astor

Sex always has something to do with it, dear.
Hullujen paratiisi on komediamestari Preston Sturgesin nokkelan nerokas ja suorasukainen rakkausraina, jossa ihmissuhdepelit paisuvat villeihin älyttömyyksiin. Mielipuolinen farssi alkaa jo vauhdikkaista alkuteksteistä, joiden mehukkaat paljastukset tosin avautuvat kunnolla vasta elokuvan loppuvaiheessa. Toisin sanoen, tämä elokuva täytynee nähdä uudestaankin.

Gerry (Colbert) ja Tom (McCrea) ovat vaikeuksissa oleva aviopari, ja rahahuolet lienevät vain yksi eriskummallisen liiton ongelmista. Gerry päättää ottaa ohjat käsiinsä, joten hän karkaa New Yorkista Palm Beachille etsiäkseen uudeksi aviopuolisokseen miljonäärin - mutta vain jotta voisi tukea miehensä epäonnisia lentokenttäbisneksiä! Suunnitelmat alkavat muuttua todeksi, kun Gerry tapaa junamatkalla rikkaan herra Hackensackerin (Vallée).

Hulvaton komedia sanailee suorasukaisesti seksistä, josta sensuuriajan elokuvissa tyypillisemmin vain vihjaillaan hienovaraisesti. Railakkaan dialogin lisäksi absurdit sattumukset, kuten humalaisten metsästäjämiljonäärien toilailut öisessä junassa, pilailevat samaisen sensuurin kustannuksella. Elokuva on tainnut nipin napin päästä sensuroijien tarkan seulan läpi, mutta aikalaisyleisöt ovat taatusti ymmärtäneet hävyttömät vihjailut!

Pisteytys:
8/10

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

The Maltese Falcon - Maltan haukka (1941)

Ohjannut John Huston
USA 1941, 100 min.
Rikos, Jännitys
Pääosissa: Humphrey Bogart, Mary Astor, Peter Lorre, Sydney Greenstreet

How are you gonna get the bird?
Kovaksikeitetty yksityisetsivä Sam Spade (Bogart) ajautuu keskelle monimutkaista rikosvyyhtiä. Ensin hänen työparinsa murhataan, ja pian hänet palkkaa epäluotettava nainen Ruth Wonderly (Astor). Vähitellen kaikki vihjeet johtavat maltan haukan, salaperäisen ja suunnattoman arvokkaan patsaan jäljille. Spaden täytyy ratkaista tapaus pian, koska poliisit epäilevät hänen olevan murhien takana. Enempää tarinasta ei kannata paljastaa, sillä arvoituksellisen juonen vähittäinen avautuminen on osa elokuvan antamaa nautintoa.

Mittavan uran tehneen John Hustonin esikoisohjaus on nimitetty paristakin syystä elokuvahistorian merkkipaaluksi: ensinnäkin sitä pidetään ensimmäisenä film noir -elokuvana, ja toiseksi sitä on luonnehdittu yhdeksi maailman parhaista salapoliisielokuvista. Koko filmi todellakin henkii mehukkaan jännittävää, tyylikästä ja charmikasta film noiria. Film noirilla viitataan kyyniseen rikosdraamaan, jolle tyypillistä on muun muassa saksalaista ekspressionismia henkivä visuaalisuus, protagonistin antisankarius ja tätä houkutteleva femme fatale -hahmo. Film noir toki on aika vaikeasti rajattava kokonaisuus, eikä sitä kaikkien mielestä voida edes kuvata omaksi tyylilajikseen.

Maltan haukka on upeiden näyttelijöiden show. Hieman unohduksissa ollut Mary Astor draamailee kenties ikimuistoisimman roolinsa ja karismaattinen Humphrey Bogart teki elokuvan myötä lopullisen läpimurtonsa. Konnaa näytellyt Peter Lorre tunnetaan muun muassa huikeasta rikoselokuvasta M - kaupunki etsii murhaajaa (1931). Erityisen upeaa Maltan haukassa on se, miten pienin keinoin - vain vähäistä lavastusta käyttäen tai ilman erityisiä teknisiä kommervenkkejä - elokuvan tunnelma on käsinkosketeltavan jännittävä. Kaikkinensa on upeaa, miten vaatimattomista lähtökohdista klassikko on rakennettu: teos on esikoisohjaajan tekemä uudelleenfilmatisointi (aiemmat olivat Maltan haukka, 1931 & Satan Met a Lady, 1936), jonka rooleista suosionsa huipulla olevat tähtinäyttelijät kieltäytyivät. Sittemmin unohduksiin jäänyttä, tosin vielä 1940-luvulla menestyksen nektaria nauttinutta George Raftia mahtoi jälkeenpäin harmittaa Maltan haukan pääosasta kieltäytyminen.

Pisteytys:
10/10

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Dodsworth - Miksi miehet vaihtavat vaimoa? (1936)

Ohjannut William Wyler
USA 1936, 101 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Walter Huston, Ruth Chatterton, Mary Astor, Paul Lukas

You'll have to stop getting younger someday.

Tuore aviopari Sam ja Fran Dodsworth (Huston & Chatterton) lähtevät häämatkalleen Eurooppaan. Pian pariskunnalle kuitenkin selviää, ettei heitä ole tarkoitettu yhteen. Tilanne on moraalisesti arveluttava, mutta vähitellen kumpikin osapuoli löytää omat keinonsa sopeutua. Vaikka filmi on moraalitematiikaltaan todennäköisesti ollut iskevämpi 1930-luvulla, on aihepiiristä tavoitettavissa myös jotain ajatonta: Samin ja Franin matka kertoo yksinäisistä ihmisistä etsimässä rakkautta, ymmärrystä ja suuntaa elämälleen keski-iän kriisin karikoissa.

Päähenkilöiden kehitys on ehdottomasti elokuvan kiinnostavimpia aspekteja. Mies ja vaimo eivät ole toistensa antagonisteja, vaikka yhteisymmärryksen puute, petokset ja riidat voisivat näin antaa ymmärtää. Omine heikkouksine ja inhimillisine tarpeineen kumpikin osapuoli herättää katsojan sympatiat puolelleen. Yhdysvaltojen ja vanhan mantereen eroavaisuudet elintavoissa ja mentaliteeteissa korostavat myös osaltaan pariskunnan vastakkainasettelua, samoin katkeransuloinen yhdessä koettu yksinäisyys ja itsensä etsiminen kietoutuvat matkustamisen tematiikkaan.

Miksi miehet vaihtavat vaimoa? on taitavasti tehty elokuva, joka on ansaitusti niittänyt arvostusta läpi vuosikymmenten. Useissa palkintokategorioissa ehdolla ollut filmi voitti Oscarin parhaasta lavastuksesta, joka onkin toteutettu kauniisti. Vaikka William Wylerin klassikkoteos onkin monin tavoin onnistunut elokuva, ei se kuitenkaan tässä tapauksessa täysin katsojaansa valloittanut - kenties yläluokkaisen viileä glamour tuntui jo liiankin etäännyttävältä.

Lopuksi täytyy vielä antaa erityismaininta elokuvan älyttömälle suomenkieliselle nimelle, joka herättää liudan kysymyksiä. Kuka näitä oikein keksii? Miksi miehet sitten vaihtavat vaimoa? Nimen käännös kertoo yllättävän paljon tavasta tulkita elokuvaa, sen keskeistä sanomaa ja tapahtumia vallitsevan kulttuurin, tulkitsijan henkilökohtaisen kokemusmaailman, arvojen ynnä muiden ihmisen ajatteluun vaikuttavien tekijöiden kautta. Minä väittäisin, että miestään vaihtanut vaimo nousee elokuvan juonessa keskeisempään ja aloitteellisempaan rooliin. Mutta kaikki on kuitenkin lopulta vain tulkintaa - se tekee osaltaan elokuvista niin erityisen mielenkiintoisia.

Pisteytys:
7/10