Trois couleurs: Bleu ─ Kolme väriä: Sininen (1993)

Ohjannut Krzysztof Kieslowski

Ranska, Puola & Sveitsi 1993, 94 min.

Draama

Pääosissa: Juliette Binoche, Zbigniew Zamachowski, Julie Delpy

 

 

Now I have only one thing left to do: nothing.

Auto-onnettomuus jättää Julien (Binoche) yllättäen leskeksi. Miehen ja lapsen menehdyttyä jäljelle jäävät pelkät muistot, joiden kohtaaminen on liian tuskallista. Elämän on jatkuttava ja kivun väistyttävä, joten Julie tuhoaa kaiken vanhan, jopa entisen itsensä. Lopulta hän huomaa, ettei menneisyyttä voi paeta eikä surusta voi vapautua unohtamalla.

Krzysztof Kieslowskin väritrilogian avausosa edustaa Ranskan trikolorin ensimmäistä väriä ja vallankumousihannetta, sinistä ja vapautta. Seuraava osa Valkoinen (1994) käsittelee tasa-arvoa ja viimeinen teos Punainen (1994) ottaa teemakseen veljeyden. Koko trilogia on on saanut osakseen arvostusta, mutta keskimmäinen osa on jäänyt pois 1001-listalta. Trikolori-tematiikan lisäksi elokuvia yhdistävät samankaltaiset kohtaukset ja päähenkilön suhde omaan menneisyyteensä.

 

Kolme väriä: Sininen  (engl. Three Colours: Blue) lähestyy teemaansa pohtimalla vapauden olemusta. Voiko menneisyydestä tai muista ihmisistä irroittautuminen vapauttaa ─ onko se mahdollistakaan? Vapauttaako unohdus, olemmeko menneisyytemme vankeja jopa kaiken kadottaneina? Filosofinen elokuva on tunnelmaltaan melankolinen ja hieman liiankin viileän eteerinen. Surullisuudestaan huolimatta Sininen on kaunis teos ja eritoten sävellykset ovat upeita.

Pisteytys: 7/10

Hitlerjunge Salomon ─ Europa Europa (1990)

Ohjannut Agnieszka Holland

Saksa, Ranska & Puola 1990, 112 min.

Draama, Sota, Historia

Pääosissa: Marco Hofschneider, René Hofschneider, Julie Delpy

Are you really German?

Kristalliyö muuttaa juutalaisnuorukaisen elämän selviytymistaisteluksi. Solomon Perel (Hofschneider) löytää karmaisevan piilopaikan vihollisen silmien alta, sillä hän päätyy hitlerjugendin jäseneksi. Taustan salaaminen on vaikeaa ja kaikkein raastavinta on seurata, kuinka uskonveljiä teurastetaan. Elokuvan katsojaa kauhistuttaa sekin, että kertomus pohjautuu todellisen Solomon Perelin (1925─) muistelmateokseen (1989). Mies itse tekee lyhyen cameoroolin aivan elokuvan lopussa.

Europa Europa kuvaa todenmukaisesti toisen maailmansodan kauhuja yhden nuoren miehenalun silmin. Välillä painajaismaiset tapahtumat muuttuvat absurdiksi uneksi, joiden musta huumori tuntuu pitävän päähenkilön jollain tapaa järjissään ─ diktaattorit valssaavat ja pienet ihmiset kärsivät. Erinomaisen vastaanoton saanut selviytymistarina sai hyvin näkyvyyttä maailmalla. Suomessa elokuvaa tosin ei juuri olla esitetty, mikä on kiistämättä sääli.

 

Koskettava sotadraama on puolalaisohjaaja Agnieszka Hollandin (1948─) tunnetuimpia teoksia. Holokausti, uskonto ja erilaiset väkevät poliittiset teemat toistuvat monissa muissakin Hollandin elokuvissa. Tässä teoksessa tuntuu olevan jotain henkilökohtaista, sillä Holland oli itsekin paennut sotaa kotimaastaan vain vuosikymmentä aiemmin. Europa Europan hyvä menestys avasi ohjaajalle tien Hollywoodiin, mutta tällä vuosituhannella Holland on palannut juurilleen Euroopan maaperälle.

Pisteytys:
8/10