LUUKKU 12 ─ 60 vuotta sitten (Navaronen tykit, 1961)

Heil, everybody.

 

Elokuvavuosi 1961 muistetaan parhaiten New Yorkiin sijoittuvista romanttisista elokuvista: Aamiainen Tiffanylla leikittelee arjen glamourilla ja West Side Story tanssahtelee slummikortteleissa. Vuoden erikoisuuksiin taasen lukeutuu Marlon Brandon ainoa ohjaustyö, omalaatuinen lännenelokuva Vihan riivaama. Oma suosikkini vuoden filmeistä on italialais-ranskalainen Yö, joka vie Milanon kaduille ja yksinäisiin juhliin. Päivän hittielokuvassa kuitenkin suunnataan Välimerelle, jossa jylisee ja paukkuu.

 

The Guns of Navarone - Navaronen tykit
Ohjannut J. Lee Thompson

Iso-Britannia & USA 1961, 158 min.

Sota, Toiminta, Seikkailu

Pääosissa: Anthony Quayle, Gregory Peck, Anthony Quinn, David Niven

 

Alistair MacLeanin samannimiseen romaaniin (1957) perustuva toimintaelokuva sijoittuu Välimerelle toisen maailmansodan taisteluihin. Kreikan edustalla sijaitsevalla Navaronen saarella valtaa pitävät natsien massiiviset tykit, joiden tuhoaminen on todettu täysin mahdottomaksi. Kuusihenkinen sotilasjoukko on liittoutuneiden viimeinen toivo: miekkoset pyrkivät soluttautumaan natsien tukikohtaan paikalliset partisaanit apunaan, vaikka tehtävä on vaaroja täynnä.

 

Navaronen tykit alkaa rauhallisesti, mutta hiljalleen tapahtumat vyöryvät yhä jännittävämpään suuntaan. Onnistuuko tehtävä, onko joukossa luopio ja saavatko natsit soluttautujat kiinni? Alun rauhallisuus on perusteltu, sillä keskeiset hahmot saavat tilaa kasvaa. Siitä huolimatta elokuva kaipaisi roimasti tiivistämistä, vaikka tarinan loppupuolella kelloa ei enää maltakaan vilkuilla. Komeissa merimaisemissa kuvattu filmi on kaunista katseltavaa ja Oscar-palkitut efektit ovat aikansa mittapuulla onnistuneita, vaikka eivät enää erityisesti säväytäkään.

 

Vuotensa huippumenestysten joukkoon lukeutuva Navaronen tykit tehtiin isolla budjetilla ja valtavat olivat elokuvan tulotkin. Puhtaan viihteellinen sotaseikkailu ei pyri muistelemaan sotatapahtumia, vaan tarina on täysin fiktiivinen: mitään Navaronen saarta ei oikeasti ole olemassa ja koko operaatiokin on täysin kuvitteellinen. Totta ja tarua yhdistävä Navaronen tykit muistuttaa hieman lajityyppinsä suurta klassikkoa Kwai-joen siltaa (1957), mutta tästä tarinasta uupuu syvällisyyttä. Toverihenkeä, isoja paukkuja ja menevää hupia kaipaaville filmi taatusti maittaa edelleen.

Pisteytys: 6/10

The Wrong Man - Väärä mies (1956)

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1956, 105 min.
Rikos, Draama
Pääosissa: Henry Fonda, Vera Miles, Anthony Quayle

An innocent man has nothing to fear, remember that.

Väärän miehen teema on yksi Alfred Hitchcockin lempiaiheista, joka kääntyy jännityksen mestarin käsissä moneksi erilaiseksi tarinaksi tai sivujuonteeksi. Pienessä roolissa teema oli esimerkiksi elokuvassa Epäilyksen varjo (1943) ja keskeisenä osana juonta taas varhaisemmassa brittifilmissä 39 askelta (1935) sekä takaa-ajojännärissä Vaarallinen romanssi (1959). Väärä mies kertoo nimensä mukaisesti rikoksesta syytetystä miehestä (Fonda), joka kuitenkin todellisuudessa on syytön.

Tavallisen tallaajan osalleen saama kohtuuton syytös herättää tietenkin kysymyksen siitä, voisiko näin sattua ─ ja mikä pahinta, entä jos näin kävisi minulle! Erityisen piinaavan tarinasta tekee tietenkin se, että elokuva perustuu hyvin tarkasti tositapahtumaan. Tosielämän väärän miehen eli Manny Balestreron oikeudenkäynti käytiin vain jokunen vuosi ennen kuin tapaus pääsi valkokankaalle. Väärä mies on oikeastaan hienoisella fiktiivisellä eläytymisellä väritetty tositapahtumien rekonstruktio. Elokuvassa nähdään sivurooleissa näyttelijäamatöörejä, jotka sattuivat todistamaan oikean tapahtumasarjan, ja kohtauksia on myös kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Hitchcock kertoo tarinaa tapansa mukaan miellyttävän tarkasti, jokaisen pienen yksityiskohdan huomioiden. Jännitys on intensiivistä ja se herättää myös ajatuksia oikeusjärjestelmän toimivuudesta. Yhteiskuntakriittinen rikoselokuva on sikäli Hitchcockin filmeistä poikkeuksellinen, ettei ahdistavaa tunnelmaa missään vaiheessa kevennetä hienoisellakaan huumorilla. Juonen mahdollisuuksillakaan ei ole tarpeen leikitellä, koska hemmetti, tämä todella tapahtui! Liekö Väärä mies Hitchcockin hymyttömin elokuva?

Pisteytys:
8/10