The Pillow Book (1996)

Ohjannut Peter Greenaway

Iso-Britannia, Alankomaat, Ranska & Luxemburg 1996, 126 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Vivian Wu, Ewan McGregor, Yoshi Oida

Use my body like the pages of a book.

Peter Greenawayn eroottinen draama sijoittuu Japaniin, vaikka onkin täysin eurooppalaista tuotantoa. Elokuva perustuu hovinaisena toimineen Sei Shōnagonin (n. 966─1017) Tyynynaluskirjaan (1002), jossa kirjoittaja kuvaa aikansa hovielämää. Elokuvan päähenkilö Nagiko (Wu) on saanut nimensä Shōnagonin todellisen nimen mukaan ja hänen koko elämänsä kietoutuu Tyynynaluskirjan ympärille.

 

Kirjallisuus tunkeutuu elokuvassa kaikkialle. Tarina jaetaan lukuihin ja tekstit muuttuvat lihallisiksi erotiikan välineiksi. Nagikon intohimoksi muodostuu kirjoituskankaana toimiminen ja toisaalta myös miesten käyttäminen kirjoituspaperina. Parhaimman tyydytyksen hän lopulta saa brittiläisen kirjailijanalun Jeromen (McGregor) siveltimenjäljestä. Itäinen perinne kohtaa lännen rakkaudessa ja taiteessa. Romanssista kuitenkin muodostuu vaikea ja menneisyyden traumat paljastuvat.

The Pillow Book on visuaalisesti erikoisesti toteutettu elokuva. Kuva hyödyntää kiinnostavasti eri tasoja ja päällekkäisyyttä, ja estetiikka henkii aikansa mediakuvastoa. Sinänsä harmi, ettei varsinkaan tarina aivan nouse lentoon, vaikka sen lähtökohta onkin mielenkiintoinen. 1001-listalta elokuva on saanut syystäkin kyytiä jo vuonna 2005, mutta omaperäisten ideoidensa vuoksi filmi on silti katsomisen väärti varsinkin elokuvaestetiikasta kiinnostuneille.

Pisteytys: 7/10

Drowning by Numbers ─ Kohtalokkaat numerot (1988)

Ohjannut Peter Greenaway

Iso-Britannia & Alankomaat 1988, 118 min.

Komedia, Draama, Rikos

Pääosissa: Joan Plowright, Juliet Stevenson, Joley Richardson, Jason Edwards, Bernard Hill

This is the best game of all.

Kolme Cissie-nimistä naista (Plowright, Stevenson, Richardson) hukuttavat aviomiehensä. Jotta kiusallisilta murhasyytöksiltä vältyttäisiin, täytyy tuttavapiiriin kuuluva kuolinsyytutkija Madgett (Hill) jollain tapaa vakuuttaa toivotunlaisen kuolinsyyraportin tarpeellisuudesta, mutta mitäpä mies ei lemmenleikkejä vastaan tekisi. Jos tämä maailma vaikuttaa järjettömältä, koittaa Madgettin poika Smut (Edwards) sentään pitää järjestystä yllä.

Kohtalokkaat numerot on täynnä ihanan runsaita yksityiskohtia ja mitä erilaisempia luokitteluita, luetteloita ja järjestyksiä ─ elementtejä, jotka vetoavat taksonomin luonteeseeni. Elokuvan tapahtumapaikat ovat kaoottista sekamelskaa ja sadonkorjuuajan maisemat versovat elämää ja kuolemaa. Tätä sekavuuden maailmaa pitävät kasassa yhdestä sataan kulkevat numerot ja Smutin selostamat omalaatuiset pelit, joiden järjettömät säännöt heijastavat tosielämän älyttömyyksiä.

Kehuttu musta komedia on Peter Greenawayn tunnetuimpia töitä, mutta kovin valtavirtafilmi elokuva ei sentään ole. Kohtalokkaat numerot viehättää taatusti taiteellisen outoilun ystäviä, mutta siitä voi nauttia, vaikka sisältö jäisikin ihmetyttämään. Kummastuminen on hauskaa! Satiiria ja satua yhdistävässä tarinassa riittää sitä paitsi tulkittavaa ja tuumailtavaa usealle katselukerralle: ensinäkemällä voi vaikka vain ihastella maisemia ja hekotella loistaville hahmoille.

Pisteytys: 8/10

The Draughtsman's Contract - Piirtäjän sopimus (1982)

Ohjannut Peter Greenaway

Iso-Britannia 1982, 108 min.

Draama, Mysteeri, Komedia

Pääosissa: Anthony Higgins, Janet Suzman, Hugh Fraser

You sound as impotent by day as you perform by night!

Piirtäjän sopimus on 1690-luvun englantilaiselle maaseudulle sijoittuva murhamysteeri. Rouva Herbert (Suzman) palkkaa arvostetun taiteilijan herra Nevillen (Higgins) poikkeuksellisen kovalla summalla. Tehtävänä on piirtää 12 valikoitua kuvaa Herbertien maalaiskartanosta, ja työ on suoritettava aviomiehen poissaollessa. Päivät kuluvat ja lopulta tiluksilta löytyy eräs ruumis ─ elokuva ei paljasta murhaajaa enkä minä murhattua, sillä koko mysteeri on hauskempaa kokea itse.

Peter Greenaway (1942─) tunnetaan renessanssin ja barokin ajan maalauksia jäljittelevistä elokuvistaan, joista esimerkkinä mainittakoon Rembrandtin Yövartio-maalausta (1642) kuvaava Nightwatching (2007). Piirtäjän sopimus on Greenawayn ensimmäinen kokopitkä elokuva, jossa sommitelmat tuntuvat jo kuvatun aikakauden maalauksilta. Vaikutteita on otettu Rembrandtin lisäksi ainakin Vermeeriltä: kuvakielelle olennaisia ovat tummat taustat sekä valojen ja varjojen kontrastit (ns. chiaroscuro). Taiteilijan otteet ovat Greenawaylla muutenkin hallussa, joten mies laati elokuvassa syntyvät kartanopiirrokset omin käsin.

Piirtäjän sopimus on kaunis mutta hupsu performanssi, jossa on aimo annos brittiläistä mustaa huumoria. Itserakas, kohteliaisuuden paksuun viittaan kääriytynyt ylimystö nyrpistelee nenäänsä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, ja valtavien peruukkien tunkkaisuus täyttää lähes joka otoksen. Kauniisiin sanoihin on kätketty piilomerkityksiä ja elokuva vilisee kuvasymboleita. Erilaiset yksityiskohdat ovat sen verran tärkeässä asemassa, että kaikkia ei varmasti voi huomatakaan ensimmäsellä katselukerralla. Jos ensikatselu jätti vielä hieman turhan häkeltyneeseen mielentilaan, toinen katselu saattaisi vielä parantaa mysteerin makua tuntuvasti.

Pisteytys:

7/10