Strangers on a Train - Muukalaisia junassa (1951)

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1951, 101 min.
Trilleri, Rikos
Pääosissa: Farley Granger, Robert Walker, Ruth Roman, Patricia Hitchcock

My theory is that everyone is a potential murderer.

Tennispelaaja Guy Heines (Granger) kohtaa junassa omalaatuisen ja hieman tunkeilevan miehen, Bruno Antonyn (Walker). Bruno esittää Guylle keksimänsä kaavan täydelliseen murhaan. Hän tarjoutuu murhaamaan Guyn vaimon, jos Guy vastineeksi murhaa Brunon isän - näin kumpikaan ei voi jäädä kiinni, mutta molemmat pääsevät eroon epämieluisasta läheisestään. Junamatkan päätyttyä Guy pyyhkii piinallisen kohtaamisen mielestään, mutta pian hän vastaanottaa karmivan uutisen vaimonsa murhasta.

Muukalaisia junassa on Alfred Hitchcockin kultakauden alkusysäys. Elokuva osoittaa, miten pelkoon ei tarvita säpsäyttelyä tai edes varjoja kummempia efektejä; hyvä tarina on tärkein. Hyytävää kertomusta oli käsikirjoittamassa itse jännityskirjailija Raymond Chandler, vaikka kemiat Hitchcockin kanssa eivät osuneetkaan yhteen aivan saumattomasti. Loistavaa tarinaa täydentävät oivat näyttelijät. Varsinkin Robert Walker on erinomainen kaikessa karmivuudessaan. Sääli, että hän kuoli melko pian elokuvan ensi-illan jälkeen. Hahmosta tuli jopa mieleen neljä vuosikymmentä tuoreempi Antony Hopkinsin rooli Hannibal Lecterinä.

On hykerryttävän miellyttävää löytää kustakin Hitchcockin elokuvasta viitteitä ohjaajan muuhun tuotantoon. Tarinassa on häivähdyksiä omalaatuisesta äiti-suhteesta ja elokuvan alussa nähdään ohjaajan lyhyt cameo. Myös elokuvassa Nainen katoaa (1938) oltiin junassa. Täydellistä murhaa on suunniteltu ainakin filmeissä Epäilyksen varjo (1943) ja Köysi (1948). Jälkimmäisessä myös oli havaittavissa viittauksia päähenkilöiden keskinäiseen romantilliseen kiinnostukseen - samoin kuin tässäkin elokuvassa. Alkuperäisessä Hollywood-versiossa tosin Hainesin ja Antonyn keskinäistä vetovoimaa ei erityisemmin korosteta. Sen sijaan elokuvan vaihtoehtoisessa, alunperin julkaisemattomassa versiossa päähenkilöiden suhde saa uusia sävyjä. Versio on nykyisellään saatavana dvd:nä ja oli jo omissa hyppysissäni solahtamassa soittimeen, mutta eipä pannahinen kirjaston lainatavara toiminut. Se on katsottava sitten joskus toiste, sillä tämän elokuvan pariin täytyy ehdottomasti palata.

Pisteytys:

9/10

Rope - Köysi (1948)

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1948, 80 min.
Rikos, Trilleri, Draama
Pääosissa: John Dall, Farley Granger, James Stewart

You're going to die...

Alfred Hitchcockin ensimmäinen värielokuva Köysi on hykerryttävän jännittävä trilleri ja teknisesti erikoinen kokeilu, joka pyrittiin toteuttamaan täysin reaaliajassa yhtenä pitkänä kohtauksena. Aikansa teknologia tosin hieman hankaloitti tehtävää, sillä filmikeloja täytyi aika ajoin vaihtaa. Taitavien lähikuvien ansiosta elokuva kuitenkin tuntuu puolentoista tunnin mittaiselta yhtämittaiselta otokselta, jossa seurataan ystäväjoukon erikoisia päivälliskutsuja. Huomautettakoon, että todelliset päivälliskutsut ehkä kestäisivät hieman pidempään ja elokuvan todellisuudessa aurinkokin painuu mailleen verrattain vauhdikkaasti. Kuvitelkaamme kuitenkin, että 1940-luvulla kaikki oli tehokkaampaa.

Elokuva alkaa tilanteesta, jossa toverukset Brandon (Dall) ja Philip (Granger) kuristavat miehen ja sullovat tämän armotta suureen arkkuun. Hetken kuluttua alkavat päivälliskutsut, joiden aikana kuristettu mies yhä makaa pöydäksi naamioidussa arkussa. Rikos on täydellinen - kunhan murhamiesten hermot vain eivät pettäisi. Pahaksi onneksi nokkela Rupert (Stewart) aavistaa, että jotain outoa on tekeillä.

Köysi pohjautuu samannimiseen brittiläiseen näytelmäkäsikirjoitukseen (1929) ja läheneepä teema myös Fjodor Dostojevskin klassikkoa Rikos ja rangaistus (1866). Kertomuksella on lisäksi selkeitä yhtymäkohtia Yhdysvaltoja 1920-luvulla ravistaneeseen Leopold & Loeb -murhatapaukseen. Tapaus oli vielä paikoin niin tuoreessa muistissa, ettei siihen viittaavaa filmiä tohdittu kaikkialla edes esittää. Leopold & Loeb -kaksikon homoseksuaalisuus oli myös yleisesti tiedossa, ja samaa saattoi vain julkeasti epäillä elokuvankin pääparista. Sensuurin ja (kaksinais)moraalin kultakaudella asiasta oli tullut jonkinmoinen kauhistus, mutta nähtävästi viranomaiset eivät kuitenkaan puuttuneet asiaan. Ennakkokohuista huolimatta elokuva sai kehuja teknisistä hienouksistaan, joista filmi edelleen ensisijaisesti muistetaan. Huomionarvoista on myös se, että Köysi oli James Stewartin ja Hitchcockin ensimmäinen yhteinen elokuva. Myöhemmän yhteistyön tunnetuimmat helmet ovat seuraavalla vuosikymmenellä syntyneet Takaikkuna (1954) ja Vertigo (1958).

Pisteytys:

9/10