maanantai 25. helmikuuta 2013

Oscar-illan tunnelmia

Täällä valvotaan Academy Awardsien parissa perinteiseen tapaan. Kuten tapana on jo joitain vuosia ollut, gaalailtaa edeltävät pitkät aamu-unet ja päivällä katseltava ehdokasfilmi. Illalla leivotaan pullia ja rakennetaan kisakatsomo. Kahvipannu on kuumana koko yön, punaisen maton aikana saattaa ehkä hieman torkahtaa.

Tänä vuonna Oscar-aaton filmi oli ParaNorman.
En tässä tohdi liiemmin ryhtyä analysoimaan Oscareiden olemusta. Punaisella matolla tapahtuva spektaakkeli yli-innokkaine kommentaattoreineen on lähinnä kulttuurisena ilmiönä hupaisan kiinnostava, mutta pystien jako on toki se varsinainen jännyys. Oscareiden jaon ja parhaiden elokuvien konsepti on kiinnostava juttu, valintaperusteineen ja ehdokasasetteluineen kaikkineen. Suunnitelmissani on jo pidemmän aikaa ollut perehtyä tähän elokuvamaailman jätti-instituutioon oikein perusteellisesti - aina awardsien alkuajoista asti. Erityisesti 1001-projektin myötä on mielenkiintoista tarkastella klassikoiden ja Oscareiden voittaneiden (tai ehdolla olleiden) suhdetta.

Ehdokkaista on aina vaikeaa tehdä omia veikkauksia, elokuvissa käyminen kun on tiukalle opiskelijabudjetille liian kallista. Tänä vuonna nähtynä on vasta neljä filmiä, ensi viikolla on tarkoitus katsoa muutama lisää. Tässäpä kuitenkin lyhyitä ajatuksia ehdolla olevista elokuvista.Voittajaveikkaus on melko mahdotonta hommaa tällä katseluprosentilla, mutta koska se on kivaa niin heittelenpä näitä nyt pitkälti hyvällä perstuntumalla.

Paras elokuva

Parhaan elokuvan tittelistä kisaavista kävin pari viikkoa sitten katsomassa Lincolnin. Elokuva oli ehdottomasti positiivinen yllätys, mutta ei missään nimessä parasta Spielbergiä. Katsoisin kyllä uudelleenkin ja voisin suositella muillekin, mutta ei Lincolnissa silti oikein ollut paukkuja vuoden parhaan elokuvan titteliin... Välttämättä.

Kiinnostavimpia filmejä tästä kategoriasta on hyvin vaikeaa nimetä, eniten epäilystä sen sijaan herättävät Les Misérables sekä Unelmien pelikirja. Jotain kiehtovaa noissakin kuitenkin tuntuu olevan - katsottavien listalle päätyivät.

Voittanee: Argo
Mahiksia voittoon: Les Misérables, Lincoln
Omat suosikkini: Rakkaus

Miespääosa

Daniel Day-Lewis oli kyllä varsin vakuuttava Lincolnissa, joten enpä pystistä hämmästyisi. Tekisi mieli veikata tähän Joaquin Phoenixia. Kerrottakoon tässä vaiheessa, että Mestari kiinnostaa allekirjoittanutta näistä kaikista ehdokkaana olevista elokuvista ehdottomasti eniten.

Voittanee: Daniel Day-Lewis
Mahiksia voittoon. Hugh Jackman
Omat suosikkini: Daniel Day-Lewis, Joaquin Phoenix

Naispääosa

Voittanee: Emmanuelle Riva
Mahiksia voittoon: Jessica Chastain
Oma suosikkini: Emmanuelle Riva

Miessivuosa

Voittanee: Philip Seymour Hoffman
Mahiksia voittoon: Tommy Lee Jones, Robert De Niro
Omat suosikkini: Tommy Lee Jones, Philip Seymour Hoffman

Naissivuosa

Voittanee: Anne Hathaway
Mahiksia voittoon: Sally Field
Oma suosikkini: Amy Adams, Sally Field

Animaatio

Katsoin tänään ParaNormanin, joka oli yllätti positiivisesti. Mutta ei filmi välttämättä kuitenkaan ole vuoden paras. Urhea vaikutti ihan vaan pelkän trailerin perusteella ärsyttävältä, Pirates! ja Frankenweenie puolestaan kivoilta - mutta eivät voittaja-ainekselta. Räyhä-Ralfista näkemäni pätkä ei innosta valtavasti, vaikka ideassa on potentiaalia.

Voittanee: Räyhä-Ralf
Mahiksia voittoon: Urhea
Omat suosikkini: Räyhä-Ralf, ParaNorman, Frankenweenie 

Ohjaus

Voittanee: Michael Haneke
Mahiksia voittoon: Ang Lee, Steven Spielberg
Oma suosikkini: Michael Haneke

Alkuperäinen käsikirjoitus

Voittanee: Zero Dark Thirty
Mahiksia voittoon: Django Unchained, Rakkaus
Omat suosikkini: Zero Dark Thirty, Rakkaus

Sovitettu käsikirjoitus

Voittanee: Argo
Mahiksia voittoon: Unelmien pelikirja, Lincoln
Omat suosikkini: Lincoln

Vieraskielinen elokuva

Voittanee: Rakkaus
Mahiksia voittoon: No
Omat suosikkini: Rakkaus, No

Kuvaus

Voittanee: Piin elämä
Mahiksia voittoon: 007 Skyfall
Oma suosikkini: 007 Skyfall

Leikkaus

Voittanee: Argo
Mahiksia voittoon: Piin elämä, Zero Dark Thirty
Oma suosikkini: Argo

Lavastus

Voittanee: Anna Karenina
Mahiksia voittoon: Les Misérables, Piin elämä
Omat suosikkini: Lincoln, Anna Karenina

Puvustus

Voittanee: Anna Karenina
Mahiksia voittoon: Les Misérables
Omat suosikkini: Anna Karenina, Les Misérables, Lincoln

Maskeeraus ja hiukset

Tässäpä nyt sitten ekaa kertaa se kolmas neljästä nähdystä filmistä - Hobitti. Toistettakoon nyt vielä, että oli pettymys vaikken siltä juuri paljoa odottanut. Että pitikin käydä katsomassa! Mutta maskit olivat kohdillaan.

Voittanee: Hobitti - odottamaton matka
Mahiksia voittoon: Hitchcock
Oma suosikkini: Hitchcock

Alkuperäinen musiikki

Voittanee: Piin elämä
Mahiksia voittoon: 007 Skyfall
Omat suosikkini: 007 Skyfall, Argo, Piin elämä

Alkuperäinen laulu

Voittanee: "Skyfall"  - 007 Skyfall
Mahiksia voittoon: "Pi's Lullaby" - Piin elämä
Oma suosikkini: "Before My Time" - Chasing Ice

Äänitys

Voittanee: 007 Skyfall
Mahiksia voittoon: Les Misérables
Oma suosikkini: 007 Skyfall

Äänitehosteet

Voittanee: Piin elämä
Mahiksia voittoon: 007 Skyfall
Oma suosikkini: Django Unchained, Piin elämä

Erikoistehosteet

Voittanee: Piin elämä
Mahiksia voittoon: Hobitti - odottamaton matka
Oma suosikkini: Piin elämä, Prometheus

Dokumentti

Voittanee: Searching for Sugar Man
Mahiksia voittoon: How to Survive a Plague
Oma suosikkini: Searching for Sugar Man

Lyhytdokumentti

Voittanee: Mondays at Racine
Mahiksia voittoon: Inocente, Kings Point
Oma suosikkini: Mondays at Racine

Lyhytanimaatio

Neljäs ja toistaiseksi viimeinen näkemäni filmi on tästä kategoriasta: The Simpsons: The Longest Daycare. No juu, olihan se kiva. Mutta vähän sama vaivaa kuin Simpsoneita muutenkin: siinä missä sarja joskus oli puhdasta kultaa, homma ei enää pitkään aikaan ole toiminut.

Voittanee: Paperirakkautta
Mahiksia voittoon: Adam and Dog
Oma suosikkini: Paperirakkautta, Adam and Dog

Lyhytelokuva

Voittanee: Curfew
Mahiksia voittoon: Death of a Shadow, Asad
Oma suosikkini: Asad, Curfew

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Trouble in Paradise - Huolia paratiisissa (1932)

Ohjannut Ernst Lubitsch
USA 1932, 83 min.
Komedia, Rikos, Romantiikka
Pääosissa: Herbert Marshall, Miriam Hopkins, Kay Francis

You like me. In fact, you're crazy about me!
Kuutamoyö Venetsiassa. Herrasmiesvaras Gaston Monescu (Marshall) tapaa elämänsä naisen, kauniin taskuvarkaan nimeltä Lily (Hopkins). Kaksikko lyöttäytyy yhteen ja suuntaa Pariisiin, jossa heidän tiensä kohtaavat kuuluisan parfyymitehtaan omistajatar Mariette Coletin (Francis) kanssa. Rikkaan Coletin käteisvarannot houkuttavat roistot punomaan juoniaan, mutta yllättävät ihastumiset ja mustasukkaisuus vaarantavat koko keikan onnistumisen.

Saksalaissyntyistä Ernst Lubitschia on kutsuttu toisinaan Hollywoodin eleganteimmaksi ohjaajaksi, jonka erikoislaatuinen kosketus erotti hänen elokuvansa monista muista vastaavista filmeistä. Siinä missä Lubitschin elokuvia leimaa kepeys ja eroottinen leikittely, ovat ne myös sofistikoituneita ja jopa syvällisiäkin teoksia. Allekirjoittaneelle Lubitsch tosin on vielä varsin uusi tuttavuus. 1001-listan puitteissa ohjaajan elokuvia on kuitenkin tulossa ainakin kaksin kappalein, joten kenties "Lubitschin kosketus" tulee niiden myötä tutummaksi. Tämän filmin myötä pääsee jo kuitenkin melko hyville jäljille!

Sen lisäksi, että Huolia paratiisissa on miltei tyyppiesimerkki klassisesta Hollywoodista, kuvastelee se myös mielenkiintoisella tavalla aikansa ilmiöitä - niistä merkittävimpänä 1930-luvulla laman myötä kiristynyttä sensuuria. Oheinen kuva on hyvä esimerkki piilotetusta seksuaalisuudesta, joskin tässä filmissä viittaukset ovat yllättävänkin selviä. Ja juurikin piilotetun seksuaalisuuden esittäjänä Lubitsch lienee mestari. Sensuurisäädökset eivät tosin vielä vuonna 1932 olleet täydessä kukoistuksessaan. Niin sanottu Haysin koodi vartioi elokuvien moraalia vuodesta 1930 alkaen aina 1960-luvulle saakka, kunnes modernimmat valvontanäkemykset korvasivat vanhentuneet käytänteet.

Huolia paratiisissa on viihdyttävä kertomus rakkauden oikuista, ja mikäli tekee mieli katsella jotain kepeää vanhaa kunnon klassikkoa, tämä filmi on oiva valinta. Luulenpa, että katson tämän vielä joskus uudelleen - jahka Lubitschin tuotanto tulee tutummaksi. Ensituttavuutena tämä elokuva on kiva ja kiinnostava avaus klassisen elegantteihin Lubitschin filmeihin, mutta suuremmat sävärit jäivät vielä kokematta.

Pisteytys:
7/10

perjantai 15. helmikuuta 2013

I Am a Fugitive from a Chain Gang - Olen vainottu kahlekarkuri (1932)

Ohjannut Mervyn LeRoy
USA 1932, 104 min.
Rikos, Draama
Pääosissa: Paul Muni, Glenda Farrell, Helen Vinson

Chain-gang.
Ensimmäisen maailmansodan veteraani James Allen (Muni) etsii raskaiden sotakokemusten jälkeen elämälleen uutta suuntaa. Ajat ovat kuitenkin kovat, pian Allen on vailla työtä ja elantoa. Kun eräs ystävällinen tarjous paljastuu huijaukseksi, Allen jää kiinni ryöstöstä - syyttömänä. Vankilaelämän raakuus pakottaa miehen pakosalle ja rakentamaan elämäänsä uudelleen tyhjästä. Kuka lopulta onkaan roistoista pahin, kysyy elokuva todellisia syyllisiä etsien.

Olen vainottu kahlekarkuri tituleerataan usein vankilafilmien äidiksi. Lisäksi se on aikaansa heijasteleva yhteiskunnallinen protestifilmi, joka aiheutti jo ilmestyessään oikeusjärjestelmään kohdistuvia tunnekuohuja. Ironisesti aihe tuntuu kyllä sopivan nykypäivänkin Yhdysvaltoihin. Laajemmassa skaalassa elokuva käsittelee ajattomasti yksilön voimattomuutta ja mitättömyyttä suurten rakenteiden orjana. Kahlekarkurin tarina puhuttelee edelleen.

Ajan hengen kuvaamisen lisäksi elokuva on moitteetta toteutettu. Parhaiten mieleen painuu päähenkilöä näyttelevän Paul Munin voimakas ja tunteita täynnä oleva roolisuoritus. Realistiselta vaikuttavat lavasteet tarjoavat upeat puitteet mieleenpainuvalle ja riipaisevalle teokselle. Aikansa kriitikoita ja yleisöitä ihastuttanut filmi on syystäkin ansainnut klassikkomaineensa vankilalegendana.

Pisteytys:
9/10

maanantai 4. helmikuuta 2013

Tammikuun elokuvat 2013

The Great Mouse Detective - Basil Hiiri, mestarietsivä
Ohjannut Burny Mattinson
USA 1986, 74 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Barrie Ingham / Jarmo Harjula, Val Bettin / Heikki Häkkä, Vincent Price / Keijo Romppainen





Disney-animaatio kertoo lontoolaisten hiirten salapoliisiseikkailuista. Sherlock Holmesista inspiraationsa saaneeseen lastenkirjaan perustuva tarina kertoo kuuluisan etsivähiiren Basilin (Ingham / Harjula) ja tohtori Dawsonin (Bettin / Häkkä) ensimmäisestä yhteisestä salapoliisityöstä. Elokuvan idea on mainio, mutta lopputulos ei kuitenkaan ole kovin mieleenpainuva. Superärsyttävät dubbaukset tekivät myös tehtävänsä: jos tämän vielä katselen, tapahtukoon se alkuperäiskielellä.

Pisteytys: 6/10

Napapiirin sankarit
Ohjannut Dome Karukoski
Suomi 2010, 92 min.
Komedia
Pääosissa: Jussi Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen, Pamela Tola




Lappalainen Janne (Vatanen) joutuu vaimonsa Inarin (Tola) käskystä ostamaan digiboksia. Ostosreissulla luvassa on kommelluksia, sähellystä ja lappalaista luonnonkauneutta. Missasin elokuvasta pari ekaa minuuttia, mutta eipä kyllä jäänyt hirveää tarvetta nähdä tätä enää kokonaisena. Pari kertaa elokuvaa katsoessa saa naurahtaa ja maisematkin ovat toki hienoja, mutta kokonaisuus haukotuttaa.

Pisteytys: 4/10

Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat
Ohjannut Donald Petrie
USA 1993, 99 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Jack Lemmon, Walter Matthau, Ann-Margret






John Gustafson (Lemmon) ja Max Goldman (Matthau) ovat naapuruksia, entisiä ystävyksiä mutta nykyisiä vihamiehiä. Vuosikymmeniä toisilleen naljailleet papparaiset saavat uutta ytyä keskinäiseen kahinointiinsa, kun kadun toiselle puolen muuttaa hurmaava leskirouva Ariel (Ann-Margret). Simppeli ja hyväntuulinen komedia on mainio erityisesti pääosakaksikon ansiosta, vaikka ei muuten olekaan erityisen ikimuistoinen teos.

Pisteytys: 6/10

Trois Coleurs: Bleu - Kolme väriä: sininen
Ohjannut Krzysztof Kieslowski
Ranska 1993, 98 min.
Draama
Pääosissa: Juliette Binoche, Benoît Régent




Kieslowskin väritrilogian ensimmäinen osa kuvaa Ranskan trikolorin ja vallankumousihanteiden sinisyyttä eli vapautta. Elokuva kertoo leskeksi jääneestä nuoresta Juliesta (Binoche), uuden elämän aloittamisesta ja menetyksen tuskasta. Muistan viimeksi katsoneeni väritrilogian aikana, kun elokuvia vielä vuokrattiin VHS-muodossa videovuokraamoista. Kaikista elokuvista jäi vahvasti mieleen tunnelma, jonka jälleen saattoi tavoittaa: pieniä liikkeitä, suuria ajatelmia.

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 7/10

War of the Worlds - Maailmojen sota
Ohjannut Steven Spielberg
USA 2005, 116 min.
Toiminta, Seikkailu, Draama, Scifi
Pääosissa: Tom Cruise, Dakota Fanning, Tim Robbins





Maailmojen sota on scifitarinoiden klassikko: marsilaisten hyökkäyksestä kertova alkuperäistarina ilmestyi romaanin muodossa jo 1800-luvun lopulla. Sittemmin klassikkotarinaa on sovellettu muun muassa radiokuunnelmaksi sekä kahdeksi elokuvaksi, joista ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1953. Steven Spielbergin versio siirtää tapahtumat nykyaikaan, mutta luottaa silti alkuperäisteoksen tiettyihin ratkaisuihin. Ehkä ne tuntuvat nykyajassa pikkuisen hölmöiltä. Muuten Maailmojen sota on kelvollinen viihderaina, vaikka kaukana ohjaajan parhaista jännäriteoksista.

Pisteytys: 6/10

Seitsemän veljestä
Ohjannut Wilho Ilmari
Suomi 1939, 106 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Edvin Laine, Eino Kaipainen, Kaarlo Kytö, Kaarlo Kartio, Joel Rinne, Unto Salminen, Arvo Kuusla




Seitsemän veljestä kertoo tutun tarinan Jukolan veljeksistä Kiven klassikkoromaania uskollisesti mukaillen. Tätä versiota on myös sanottu Seitsemän veljeksen viralliseksi elokuvaversioksi ja erityisesti aikalaiskritiikeissä filmiä on ilolla ylistetty. Ei tämä nyt elokuvallisesti mikään mieletön tekele ole, mutta joka tapauksessa ihan katsottava. Näyttelijät ovat mainioita, eikä teatraalinen tyylikään suuremmin haitaksi ole. Suurin ansio elokuvassa tosin on itse tarina - mikäli siis 1800-luvun hämäläinen elämänmeno ja kansankuvaus kiehtoo, suosittelen pikemminkin kirjaan tarttumista.

Pisteytys: 5/10

The Artist
Ohjannut Michel Hazanavicius
Ranska 2011, 100 min.
Mykkäelokuva, Draama, Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Jean Dujardin, Bérénice Bejo, John Goodman, James Cromwell




George Valentin (Dujardin) on elokuvatähti uransa huipulla. Nousukiito kuitenkin päättyy äkisti ja Valentin on jäämässä auttamattomasti unholaan. Elokuvamaailma kuohuu kohti uutta aikaa, ääniteknologia jyllää ja yleisö kaipaa uusia kasvoja. The Artistin idea, toteutus, näyttelijät ja koko paketti toimii mainiosti. Lisäksi filmistä saattaa bongata viittauksia elokuvan historiaan, pääosatähdetkin kun ovat hauska yhdistelmä tunnettuja filmitähtiä.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 8/10

Schindler's List - Schindlerin lista
Ohjannut Steven Spielberg
USA 1993, 195 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Liam Neeson, Ben Kingsley, Ralph Fiennes




Keneallyn romaaniin perustuva holokaustifilmi kertoo saksalaisesta yrittäjästä, Oskar Schindleristä (Neeson), joka pelasti satoja juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Schindlerin lista on koskettava draamaelokuva, jonka tosipohjainen tarina tempaa täysillä mukaansa. Elokuva on melko pitkä, mutta vaikeaa tästä olisi mitään karsiakaan. Lähemmäs nykypäivää tuleva loppukohtaus korostaa, ettei tämä ollut vain elokuvaa.
 
1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 8/10
 
Little Women - Pikku naisia
Ohjannut Gillian Armstrong
USA 1994, 115 min.
Draama, Historia, Romantiikka
Pääosissa: Winona Ryder, Gabriel Bryne, Trini Alvarado, Samantha Mathis, Kirsten Dunst, Claire Danes, Christian Bale




Louisa May Alcottin teokseen perustuva Pikku naisia on kertomus neljästä sisaruksesta 1800-luvun jälkipuoliskon Yhdysvalloissa. Kirjaa on filmattu ja muutenkin adaptoitu ahkerasti, ensimmäisen kerran tarina pääsi valkokankaalle vuonna 1917. Tässä versiossa viehättävät erityisesti mainiot hahmot vahvoine piirteineen ja ominaisuuksineen. Pikku naisia on lämminhenkinen kuvaus sisaruudesta ja menneistä ajoista, mutta toki kirja itsessään on vielä (sinänsä mainiota) elokuvaakin viehättävämpi.

Pisteytys: 7/10

Kovasikajuttu
Ohjannut Jukka Kärkkäinen & Jani-Petteri Passi
Suomi 2012, 85 min.
Dokumentti
Pääosissa: Pertti Kurikka, Kari Aalto, Sami Helle, Toni Välitalo



Punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivistä ja ylipäätään punk-meiningistä kertova dokumentti on ilmiö. Kovasikajuttu pitää sisällään suuren tunneskaalan sekä elokuvallisesti hienoja ansioita niin kuvauksen kuin leikkauksenkin osalta. Dokumentti on tärkeä ja täynnä asennetta. Ja vielä ajankohtaisena huomiona: juuri tätä kirjoittaessani voitti Kovasikajuttu parit Jussi-pystit. Ansaitusti!

10/10

Public Enemies
Ohjannut Michael Mann
USA 2009, 140 min.
Rikos, Draama
Pääosissa: Johnny Depp, Marion Cotillard, Christian Bale




Tositapahtumiin pohjautuva gangsterifilmi kertoo 1930-luvun yhteiskunnan vihollisista, kärkikaartissaan pankkirosvo John Dillinger (Depp). FBI jahtaa pahiksia, luodit viuhuvat ja lisäksi ilmassa on hieman rakkauttakin. Public Enemies tarjoilee ihan kivaa viihdettä yhdeksi illaksi, mutta enempään siitä ei juuri ole. Parempiakin filmejä aiheen tiimoilta on tehty. Maneereitaan karsinut Johnny Depp on roolissaan yllättävän hyvä, kuluneet kliseet ovatkin jo alkaneet tympiä.

Pisteytys: 6/10

10 000 B.C.
Ohjannut Roland Emmerich
USA 2008, 109 min.
Seikkailu, Draama, Historia
Pääosissa: Steven Strait, Camilla Belle, Cliff Curtis





Esihistoriallisella ajalla rytisee. Mammutinmetsästäjät ratkovat heimonsa kohtaloa vaellellen käsittämättömällä mantereella, ehkä jopa jollain ihan toisella planeetalla. Karmivat anakronismit saavat mahan muljahtelemaan ikävästi. Fantasia ja kuvitteellinen historia ovat toki elokuvissa ihan ok, mutta tämä filmi yksinkertaisesti sortuu ääliömäisyyksiin. Kuvitteellisuus ei ole uskottavaa. Muutoinkin elokuva on kokonaisvaltaisen kökkö, täysin tylsä ja turha. Efekteihin on panostettu, mutta ne eivät mitenkään riitä pelastamaan surkeaa kokonaisuutta. En suosittele edes aivojennollaustarkoitukseen.

1/10

Seven Brides for Seven Brothers -
Seitsemän veljeksen morsiamet
Ohjannut Stanley Donen
USA 1954, 102 min.
Musikaali, Komedia, Romantiikka, Draama
Pääosissa: Howard Keel, Jane Powell



Seksistinen ja lähtökohtaisesti ihan älytön filmi vie katsojansa lumikki-tunnelmiin ja upeisiin vuoristolavasteisiin. Seitsemän veljeksen morsiamet kertoo vaimoja kaipaavista metsäläisveljeksistä, jotka vanhimman veljeksen morsiamen johdolla yrittävät hioutua salonkikelpoisiksi herroiksi. Kaikessa hölmöydessään tämä filmi on oikeastaan aika viihdyttävä ja henkii mielenkiintoisella tavalla 1950-luvun maailmaa, vaikka elokuvan tarina sijoittuukin sata vuotta aiemmaksi. Filmi myös löytyy 1001-listalta: luulen että ehättäessäni tutustumaan tarkemmin 1950-luvun elokuvamaailmaan, avautunee tämäkin hassuttelu vielä paremmin.

1001-listan arviointi löytyy täältä.

Pisteytys: 7/10

Niin se on, poijaat!
Ohjannut Ossi Elstelä
Suomi 1942, 91 min.
Komedia, Sota
Pääosissa: Einari Ketola, Regina Linnanheimo, Siiri Angerkoski, Toppo Elonperä



Niin se on, poijaat! on surkuhupaisan tökerö filmi sota-ajan viihdytysjoukoista. Filmi koostuu pitkälti savolaisista sutkautuksista ja erilaisista musiikkinumeroista. Ilmestyessään elokuva ei saavuttanut kovin mainittavaa suosiota, ja kaiken lisäksi sitä jouduttiin sensuroimaan rutkasti. Aivan turha filmi ei kuitenkaan ole kyseessä: Niin se on, poijaat! luo mielenkiintoisen katsauksen suomalaisten elokuvien historiaan sekä sota-ajan viihdetaiteeseen sensuuriongelmineen. Ilman taustakontekstin tuntemusta tämän filmin katselu tosin jää aika mitättömäksi elämykseksi tänäkin päivänä.

Pisteytys: 4/10

Katariina ja Munkkiniemen kreivi
Ohjannut Ossi Elstelä
Suomi 1943, 110 min.
Romantiikka, Historia, Draama
Pääosissa: Leif Wager, Regina Linnanheimo, Elsa Rantalainen, Ester Toivonen




Kukkeana kesänä 1860-luvun Helsingissä, kokevat nuoret Katariina (Linnanheimo) ja Mauritz (Wager) väkevän romanssin. Nuoren parin yhteistä onnea varjostavat viekkaat juonittelijat ja sääty-yhteiskunnan vaatimukset. Katariina on vain pahainen muonamiehen tytär, Mauritz puolestaan itse Munkkiniemen kreivi. Katariina ja munkkiniemen kreivi edustaa hieman erilaista sota-ajan elokuvaa kuin edellä arvioitu rempseä komediafilmi: romanttiset, historialliset pukudraamat ruokkivat kotirintaman kaipuuta kauniimpaan todellisuuteen. Eskapismi todella vetosi aikansa yleisöön, ja yhä edelleenkin tällä filmillä on paikkansa suomalaisten sydämissä. Pateettiset romanssit eivät usein ole suosikkigenreäni, mutta tämä klassikko on sentään näkemisen arvoinen jo päätähtiensä ansiosta.

Pisteytys: 6/10

Sweeney Todd: The Demon Barber of Fleet Street -
Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi
Ohjannut Tim Burton
USA & Iso-Britannia 2007, 116 min.
Musikaali, Draama, Kauhu
Pääosissa: Johnny Depp, Helena Bonham Carter, Alan Rickman



Stephen Sondheimin musikaaliin perustuva Sweeney Todd on yksi lukuisista paholaisparturi-tulkinnoista. Tämä versio on täynnä tyypillistä Tim Burton -meininkiä runsailla verenroiskeilla maustettuna. Parhaan lavastuksen Oscarin voittanut filmi on vahvimmillaan juuri ympäristön luomisessa, mutta muuten elokuva pitkästyttää. Rasittava rallattelu tekee elokuvan katselusta yhtä tuskaa. Sweeney Toddin legenda on toki kertomuksena mielenkiintoinen, ehkä sille voisi antaa toisen tilaisuuden jonkin muun filmatisoinnin myötä.

Pisteytys: 2/10

American Graffiti - Svengijengi '62
Ohjannut George Lucas
USA 1973, 112 min.
Komedia
Pääosissa: Richard Dreyfuss, Ron Howard, Paul Le Mat, Charles Martin Smith, Cindy Williams




Kesäloman viimeisenä päivänä ilmassa on sähköä. Jengi nuoria on kaupungilla viettämässä tuota erityistä iltaa, johon mahtuu rakkautta, suuria valintoja, uusia ystäviä ja älyttömiä tempauksia. Svengijengi '62 on tunnelmallinen, lämminhenkinen ja mukaansatempaava elokuva - yksinkertaisesta ideasta on syntynyt loistava filmi, johon on helppo eläytyä. Tämä raina voi olla aikamatka 1960-luvulle, mutta myös nostalgiatrippi aivan toisiin aikoihin - vaikkei niistä omien teinivuosien illanvietoista vielä ihan yhtä pitkää aikaa olekaan kulunut. Plussaa myöskin oivasta musiikista!

1001-listan arviointi täällä.

Pisteytys: 9/10

Super 8
Ohjannut J. J. Abrams
Yhdysvallat 2011, 112 min.
Scifi, Seikkailu, Draama
Pääosissa: Joel Courtney, Riley Griffiths, Ryan Lee, Gabriel Basso, Zach Mills




Kesällä 1979 joukko varhaisteinejä on salaisella yöllisellä retkellä kuvaamassa kotikutoista zombi-elokuvaa. Kesken kuvausten sattuu junaturma ja onnettomuuspaikalla tapahtuu kummia - pian oudot tapahtumat leviävät myös kaupunkiin. Super 8 on kuin hieman rankempi E.T. -versio, monisävyinen scifidraama, jossa outojen tapahtumien jännitys sekä henkilöhahmojen kehitys kulkevat rinnakkain. Nostalginen ajankuva ja hienot roolisuoritukset tekevät tehtävänsä, tämä filmi tekisi mieli katsella heti uudestaan. Erityisesti Spielbergin filmien ystäville elokuvaa voi suositella. Loppuratkaisu ei ole muun filmin veroinen, mutta lopputekstien yhteydessä esitettävä zombi-filmi ehtii vielä piristää.

Pisteytys: 8/10