The Paleface - Valkonaama (1948)

Ohjannut Norman Z. McLeod
USA 1948, 91 min.
Lännenelokuva, Komedia
Pääosissa: Bob Hope, Jane Russell, Robert Armstrong

There's a million Indians out here against one coward!

Länkkärikomediassa villin lännen pyssysankari Calamity Jane (Russell) jäljittää asekauppiaita ja peitetehtävänsä vuoksi joutuu naimaan tohelon hammaslääkärin, Peter "Painless" Potterin (Hope). Pian Janen ja Peterin jäljillä ovat niin intiaanit kuin asekauppiaatkin, eikä kommelluksilta tietenkään säästytä. Viuhuvia luoteja ja hauskoja sutkautuksia piisaa!

Komediaohjaajana tunnetun Norman Z. McLeodin Valkonaama jopa hetkittäin lähenee Marx-veljesten huumoria, mutta nämä vitsit kuitenkin ovat paljon kiltimpiä ja kohellus pysyy paremmin aisoissa. Eräs lopun takaa-ajokohtauksen kommellus taasen on aika suora laina Buster Keatonilta. Valkonaama onkin ehdottomasti hauska tapaus ja nauratti aikalaisyleisöitä siinä määrin ansiokkaasti, että se poiki jopa jatko-osan Valkonaaman poika (1952). Vaikka Valkonaama viihdyttää, ei se suoranaisesti tunnu kovin ikimuistoiselta klassikolta. Väärinkäsityksiin perustuvan huumorin lisäksi elokuvassa vitsaillaan länkkäristereotypioiden kustannuksella, joskaan niitä ei juuri kritisoida tai uudelleenarvioida. Elokuvan intiaanitkin ovat klassisesti vain sulkapäähineisiä tolloja, mutta asetelma jää kyseenalaistamatta.

Elokuvan suosio perustunee huumorinsa lisäksi pitkälti päätähtikaksikkoon, Bob Hopeen ja Jane Russelliin. Bob Hope (1903-2003) oli suurta suosiota nauttinut monipuolinen viihdetaiteilija, joka useiden elokuvaroolien lisäksi oli oikeastaan vielä tunnetumpi tv-kasvo. Lisäksi Hope esiintyi niin radiossa kuin Broadwayllakin, ja kiersipä hän myös viihdyttämässä Yhdysvaltain armeijan sotilaita vielä 1990-luvulla. Jane Russellin (1921-2011) ura puolestaan kulminoitui lähinnä 1940-1950-luvuille, jolloin Russell oli ajan kohutuimpia seksisymboleita. Russellin uran kohokohdaksi voitaneen määritellä Herrat pitävät vaaleaveriköistä (1953), jota hän tähditti yhdessä Marilyn Monroen kanssa. Hopen ja Russellin yhteispeli toimi Valkonaamassa mukavasti, ja kaksikko nähtiin jälleen yhdessä elokuvan jatko-osassa.

Pisteytys:

7/10

It's a Gift - Sehän käy kuin leikiten (1934)

Ohjannut Norman Z. McLeod
USA 1934, 73 min.
Komedia
Pääosissa: W.C. Fields, Kathleen Howard, Jean Rouverol, Tommy Bupp, Baby LeRoy

I want my kumquats!

Elämäänsä väsähtänyt perheenisä Harold Bisonette (Fields) saa yllättäen kuulla perineensä suuren summan rahaa. Onnenpotkusta riemastunut Harold päättää sulkea sekatavarakauppansa ja muuttaa Kaliforniaan appelsiinitarhuriksi, perheensä vastustuksesta huolimatta. Haroldin rooli perheen päänä ja kauppiaana onkin elokuvan keskeisin hupailun aihe: vaimon nalkutus kaikuu huoneesta toiseen ja kaupassa syntyy sotkua kaikesta mahdollisesta... Lopulta ponnistelu palkitaan, mutta ennen sitä matkan varrella odottaa ylenpalttisesti kommelluksia.

 

Komediaelokuvistaan tunnetun Norman Z. McLeodin filmi on riemukas kesäleffaklassikko. Elokuvan näyttelijäkaarti on jo täyttä legendaa: pääroolia esittävä W.C. Fields on aikansa tunnetuimpia koomikoita, ja lisäksi filmissä nähdään kaksin kappalein 1930-luvun kuuluisia lapsitähtiä. Kepeä, hieman kliseinenkin juoni on helppoa seurattavaa. Koko juonella ei ole niinkään väliä, vaan yksittäiset hupaisat kohtaukset ovat elokuvan suola. Mitä koomista epäonnea Harold saakaan sietää!

Sehän käy kuin leikiten kuvastaa huumorin keinoin koko 1930-luvun todellisuutta. Siinä missä gangsterielokuvat kritisoivat yhteiskuntaa, surkeaa työllisyystilannetta ja toivottomuutta, musikaaleissa ja komedioissa paremman elämän tavoittelusta syntyi suoranaisia hilpeitä farsseja: toisinaan epäonnelle ei voi kuin nauraa. Tässä filmissä haaveiden tiellä seisovat vaimo, asiakkaat ja nenäkkäät kakarat, mutta sinnikäs ponnistelu ja muutamat onnenpotkut luovat toivoa tulevaan.

Pisteytys: 8/10