The Sixth Sense ─ Kuudes aisti (1999)

Ohjannut M. Night Shyamalan

USA 1999, 107 min.

Draama, Mysteeri, Trilleri

Pääosissa: Bruce Willis, Haley Joel Osment, Toni Collette

 

 

I see dead people.

Lastenpsykiatri Malcolm Crowe (Willis) on tehnyt menestyksekästä uraa, kunnes entinen potilas tulee sohimaan häntä aseella. Malcolm on antanut uralleen kaikkensa, mutta nyt usko horjuu ja pian avioliittokin tuntuu rakoilevan. Kaiken lisäksi kuolleita näkevä Cole-poika (Osment) saa tohtorin mielen ymmälle, mutta erikoisen tapauksen ansiosta Malcolmin oman mielen solmut avautuvat.

M. Night Shyamalanin (1970─) psykologinen trilleri nousi aikanaan suursuosioon ja lippukassat kilkattivat.  Kuudella Oscar-ehdokkuudella (mm. paras elokuva) huomioitu filmi nosti Syamalanin uran nousukiitoon, joskaan ohjaajan myöhemmät trillerit eivät ole nousseet aivan Kuudennen aistin veroisiksi arvostelumenestyksiksi. Filmin suosioon vaikuttivat osissaan onnistuvat pääosanäyttelijät: Haley Joel Osmentin eläytymistä on kehuttu ja Bruce Willis istuu jäyhään osaansa. Ennen muuta filmin suosio perustuu silti hyvin rytmitettyyn tarinaan. Elävien ja kuolleiden yliluonnollinen draama alkaa verkkaisesti, kiihdyttää hurjasti ja lopulta onnellinen loppu tuo kaikille rauhan.

Kuudes aisti tunnetaan varsinkin lopun käänteestään, joka pyöräyttää monta seikkaa päälaelleen. Näin filmin ensi kertaa 00-luvun alussa, jolloin ylläri todella säväytti, ja sen ansiosta toisella katselukerralla Kuudes aisti tuntui aivan toiselta filmiltä. Uumoilen, että jos näkisin elokuvan nyt ensi kertaa, lopputwistin vihjeet saattaisi ehkä haistaa jo hetkeä aiemmin. Merkittävää kuitenkin on, että tarina kantaa ilman käänteentekevää hätkähdystäkin;  elokuva ei ole pelkkä yhden tempun filmi. Tarina ei ole täydellinen, mutta kiusallisen köykäisistä kohtauksistakin paahdetaan ohi melko nopeasti. Kummitustarinan jännite pysyy taitavasti yllä, vaikka yllätysmomentin ennakoisikin.

Pisteytys: 7/10

LUUKKU 19 - 20 vuotta sitten (Unbreakable, 2000)

Do you think you could beat up Bruce Lee?

Vuosi 2000 alkoi ennennäkemättömällä jännityksellä. Tietojärjestelmien kaatumista saati sitten maailmanloppua ei tullutkaan, ja joditabletit jäivät pölyttymään kaappeihin yhdessä millennium-krääsän kanssa. Uutisissa puhalsivat jo uudet tuulet: Suomen presidentiksi valittiin Tarja Halonen ja itänaapurissa ikuisen presidenttitaipaleensa aloitti Vladimir Putin. Teknologian kehityskulku sen kun jatkui, vaikka tätä nykyä parin vuosikymmenen takainen teknologia tuntuu muinaiselta. Vuonna 2000 monen kännykkäkoteloon sujahti Nokian 3310 ─ minäkin sain omani joululahjaksi ja pääsin harjoittelemaan matopelin saloja. Päivän filmiä katselemalla voikin mukavasti matkata aika tismalleen 20 vuoden päähän, sillä omaperäinen supersankarileffa sai meillä ensi-iltansa joulukuussa 2000.

 

 

Unbreakable - särkymätön

Ohjannut M. Night Shyamalan

USA 2000, 106 min.

Draama, Scifi, Mysteeri

Pääosissa: Bruce Willis, Samuel L. Jackson, Robin Wright, Spencer Treat Clark

David Dunn (Willis) joutuu tuhoisaan junaonnettomuuteen, mutta selviää ainoana eloonjääneenä ja vieläpä täysin naarmuitta. Pian tapahtuman jälkeen Davidiin ottaa yhteyttä Elijah Price (Jackson), haurasluinen sarjakuva-asiantuntija, joka uskoo Davidin olevan supersankari. Järjettömältä kuulostava teoria jää Davidin mieleen: eikö hän olekin taitava vaistoamaan ihmisten ajatukset, kohtalaisen voimakaskin? Davidista syntyy uusi mies, joka näkee ihmisten pahuutta kaikkialla.

M. Night Shyamalan (1970─) teki läpimurtonsa kauhufilmillä Kuudes aisti (1999), jonka jälkeen taivas oli auki. Seuraavana filminä syntynyt Särkymätön jatkoi oivaa menestystä ja keräsi kiitosta.  Psykologiseen jännitykseen luottavan elokuvan resepti tosin on vähän vaivaannuttavankin samanlainen kuin Kuudennessa aistissa. Kummassakin tarinaa vie tärkeällä tavalla eteenpäin lapsi, ja Bruce Willis on rauhassa ällistyvä päähenkilö, joka löytää itsestään uusia puolia.

 

Samankaltaisuuksista huolimatta elokuvan lopputulos on silti omalaatuinen. Erityisesti Särkymätön tuntuu omanlaiseltaan, jos vertaillaan sitä muihin supersankarielokuviin ─ supersankarileffojen buumissa Särkymätön edustaa villityksen varhaisaikaa, eikä genre vielä ollut niin kaavoihinsa kangistunut. Rauhallista etenemistapaa on kiistämättä pakko arvostaa, sillä vauhtia ja räiskintää piisaa kyllä muissakin filmeissä jopa väsymykseen asti. Sittemmin Shyamalanin elokuvien laatu on kokenut kovan kolauksen. Tämän elokuvan jatko-osista Split (2016) on jakanut mielipiteitä ja tuorein Glass (2019) on saanut osakseen heikkoa palautetta, vaikka on sarjalla oma fanikuntansakin.

Pisteytys:

7/10