Picnic at Hanging Rock - Huviretki hirttopaikalle (1975)

Ohjannut Peter Weir
Australia 1975, 115 min.
Mysteeri, Draama
Pääosissa: Rachel Roberts, Helen Morse, Dominic Guard

All that we see or seem is but a dream within a dream.

Valentinuksen päivä koittaa vuonna 1900. Erään tyttökoulun nuoret neidot lähtevät viettämään iloista juhlapäivää luonnon helmaan ja idyllisessä retkipaikassa aika tuntuu pysähtyvän aloilleen. Lopulta auvoisinkin päivä hämärtyy ja iloinen huviretki päättyy järkytykseen: kolme oppilasta ja yksi opettaja ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Lähikylän asukkaat ja poliisivoimat etsivät kadonneita kaikkialta, mutta jälkeäkään ei löydy. Ainoat johtolangat syventävät mysteeriä entisestään.

Huviretki hirttopaikalle perustuu Joan Lindsayn suosittuun samannimiseen romaaniin (1967). Mystisessä kertomuksessa britti-imperiumin lapset kohtaavat alkuperäiskansojen pyhät paikat. Unenomainen tunnelma nyrjäyttää viktoriaanisen ajan kurin ja järjestyksen sijoiltaan, ja säädynmukaisuus murenee epävarmuuden kasvaessa. Sama tunne valtaa katsojankin: katoaminen jää todelliseksi mysteeriksi, eikä edes elokuvan loppu paljasta mitään. Avoimet loput voivat toisinaan olla ärsyttäviä, mutta tässä tapauksessa selittely pilaisi koko elokuvan idean.

Peter Weirin (1944─) läpimurtoteos Huviretki hirttopaikalle edustaa Australian uutta aaltoa ja oli aikanaan myös maan ensimmäisiä kansainvälisiä hittielokuvia. Kiintoisa vertailukohta elokuvalle on Weirin myöhempi menestysfilmi Kuolleiden runoilijoiden seura (1989), joka sekin sijoittuu sisäoppilaitokseen ─ tosin 1950-luvulle ja tällä kertaa poikakouluun. Molemmat elokuvat käsittelevät nuoruutta, tukahdutettua seksuaalisuutta sekä luonnon ja tapakulttuurin suhdetta. Huviretki hirttopaikalle tosin on ainutlaatuisen tunnelmansa ansiosta kaksikosta onnistuneempi.

Pisteytys:

10/10

Saturday Night and Sunday Morning - Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (1960)

Ohjannut Karel Reisz
Iso-Britannia 1960, 89 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Albert Finney, Shirley Anne Field, Rachel Roberts

What's that black stuff you're drinking?

Tehtaassa työskentelevän Arthurin (Finney) kuusipäiväinen työviikko huipentuu lauantai-illan änkyräkänniin ja työkaverin vaimon Brendan (Roberts) vikittelyyn. Tuttu arki saa hieman uutta suuntaa, kun Arthur tapaa pubissa viehättävän Doreenin (Field). Orastavan suhteen tosin vaarantaa se, että Brenda odottaa lasta Arthurille. Mutta onko Arthur edes valmis vakiintumaan kummankaan heilansa kanssa?

Alan Sillitoen samannimiseen romaaniin (1958) perustuvan elokuvan tarina tuo mieleen Hollywood-draaman Paikka auringossa (1951). Kahden naisen loukussa oleva Arthur ei kuitenkaan havittele paikkaansa sukupolvien ketjussa ja avioliiton satamassa, vaikka ei tiedä, mitä muutakaan hän voisi päämäärättömällä elämällään tehdä. Tyyliltään uutta aaltoa edustava Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun vertautuu tunnelmaltaan paremmin vaikkapa Francois Truffaut'n teokseen 400 kepposta (1959), jossa niin ikään nuori kapinallinen ajelehtii huonojen päätösten ristiaallokossa. Sama teema taitaa toistua useissa uuden aallon elokuvissa.

Realistisesti työväenluokan elämää kuvaava Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun oli yksi vuoden 1960 menestyselokuvia kotimaassaan ja se keräsi mainioiden lippuluukkutulojen lisäksi jokusen BAFTA-palkinnon. Avioliiton ulkopuolisia suhteita ja aborttikokeiluita käsittelevä kertomus oli taatusti aikanaan melko säväyttävä, ja paikkaansa etsivän sukupolven kertomus puolestaan osui monen mielenmaisemaan. Harmaat, toistensa kaltaiset päivät kulkevat eteenpäin turhauttavan samanlaisina, mutta taustalla soi kujeilevasti kutsuva, kiihkeä jazz...

Pisteytys:

8/10