Juuri kun eilisestä Robin Hoodin metsäseikkailusta on toivuttu, on tänään tartuttava tiukasti liaaniin. Tämän viidakkoseikkailun myötä aikakone heilahtaa syvälle lama-aikaan ja vuoteen 1932, jona BBC aloitti televisiolähetyksensä, Amelia Earhart lensi ensimmäisenä naisena yksin yli Atlantin ja Yhdysvalloissa vietettiin peräti kaksinkertaista olympiajuhlaa.
Suomessa vuodesta 1932 muistetaan eritoten kieltolain päättyminen, minkä johdosta pitkäripaisissa vietettiin tänä keväänä 90-vuotissynttäreitä. Eipä vuosi pelkkää iloa ollut, sillä isänmaallisiksi itseään kutsuvien oikeistovoimien murina purkautui Mäntsälän kapinaan ja sittemmin fasistisen IKL-puolueen perustamiseen. Päivän filmistä ei onneksi sinimustia sävyjä löydy. Omalla tavallaan elokuva silti heijastaa aikansa aatemaailmaa, joka nykyaikana tuntuu jo varsin tunkkaiselta.
Suomessa vuodesta 1932 muistetaan eritoten kieltolain päättyminen, minkä johdosta pitkäripaisissa vietettiin tänä keväänä 90-vuotissynttäreitä. Eipä vuosi pelkkää iloa ollut, sillä isänmaallisiksi itseään kutsuvien oikeistovoimien murina purkautui Mäntsälän kapinaan ja sittemmin fasistisen IKL-puolueen perustamiseen. Päivän filmistä ei onneksi sinimustia sävyjä löydy. Omalla tavallaan elokuva silti heijastaa aikansa aatemaailmaa, joka nykyaikana tuntuu jo varsin tunkkaiselta.
USA 1932, 100 min.
Seikkailu, Toiminta, Romantiikka
Pääosissa: Maureen O'Sullivan, Johnny Weissmuller
Kirjailija Edgar Rice Burroughsin luoma viidakkosankari Tarzan on säilynyt valkokankaiden vakiokasvona halki vuosikymmenten. Uljas miekkonen seikkaili ensimmäisen kerran sanomalehdessä julkaistussa jatkokertomuksessa vuonna 1912, ja sittemmin kertomus paisui yli 20-osaiseksi kirjasarjaksi. Tarzan - viidakon valtias on jo aiheen yhdeksäs filmatisointi, joka sai peräänsä viisi jatko-osaa. Aikansa hittielokuva on jäänyt elokuvahistoriaan eritoten siksi, että tässä Tarzan kajauttaa ensi kertaa ikonisen jodlailevan huutonsa.
Tarzan - viidakon valtias alkaa elefanttien hautausmaata etsivien tutkijoiden viidakkoretkenä. Mukaan lähtenyt Jane-tytär (O'Sullivan) nousee tarinan päähenkilöksi, sillä uhkaavat viidakon vaarat vievät neidon mukanaan. Janen kaappaa mystinen viidakkomies Tarzan (Weissmuller), joka onneksi paljastuu kiltiksi apinoiden kasvattamaksi orpopojaksi. Janen osaksi tulee hoivata löydökkiään ja väkivahva Tarzan puolestaan pelastaa viidakkoa säikkyvän Janen milloin mistäkin pulasta ─ siinäpä vasta kauhistuttavan klassinen parisuhdeihanne!
Mystiseen viidakkoon sijoittuva seikkailu on pääkaksikon draaman osalta onnistunut ja tyylikkäästi lavastettu. Myös todelliset villieläinkuvaukset ovat iskeviä. Kuitenkin arvata saattaa, että aikansa sukupuoliroolien ohella tarina on voimakkaan eksotisoiva. Kolonialismin ja imperialismin perintö voi paksusti, joskaan tekijät tuskin hahmottivat teeman ongelmallisuutta. Tarzanin lähtökohtana on uteliaisuus vierasta maailmaa kohtaan, mutta eläimiä lukuunottamatta todellista Afrikkaa ei elokuvassa nähdä. Aikalaiskatsojille viihteellisyys silti riitti ja Tarzan oli valtava yleisömenestys.
Pisteytys: 4/10
Kommenttiruutu on vaarallinen, mutta Johnny Weissmuller oli kenties ensimmäinen fanituksen kohteeni Charlton Hestonin lisäksi. Mistä muusta tämä kertoo kuin jo varhaislapsuuden laadukkaasta leffamausta? :D Nyt pitäiskin katsoa Tarzanit putkeen (lukusuositus joululomalle: Minä Cheeta)
VastaaPoistaLaatutietoisuutta heti varhaisvuosilta saakka! Jäivät kyllä minuakin Tarzanin jatko-osat ja muutkin myöhemmät tulkinnat kiinnostamaan, kolonialismi-kiusaannuksesta huolimatta. Ehkä olisi pitänyt katsoa näitä lapsena, olisi ropissut edes nostalgiapisteitä :D
Poista