 |
| You can't buy my heart and soul. |
Vuonna 2002 sanottiin hyvästit markka-ajalle. Eurojen lisäksi Suomeen saapuivat ensimmäiset Lidlit ja Aserején korvamatosävelet. Nuorisoa innoitti MTV:n hittisarja The Osbournes (2002─2005) ja Eminemin The Eminem Show -albumit vaihtuivat vauhdilla uuteen rahaan levykaupoissa. Nokia julkaisi ensimmäisen kamerakännykkänsä (Nokia 7650), mutta 0,3 megapikselin kameralla saavutetut tuhnulaatuiset kuvat eivät vielä aiheuttaneet ostoryntäystä.
Päivän luukun myötä suunnataan entisten neuvostokaupunkien raunioille, joissa ajankuva näkyy etäisesti nuorisomuodissa ja kuunnelluissa sävelmissä. Elokuvassa kajahtaa suosittu Rammstein, jonka tuska kuvaa hyvin filmin mielenmaisemaa. Millaisena uuden vuosituhannen maailma näyttäytyi heille, joille yletön kuluttaminen ei ollut mahdollista?
Ohjannut Lukas Moodysson
Ruotsi & Tanska 2002, 109 min.
Draama, Rikos
Pääosissa: Oksana Akinshina, Artyom Bogucharskiy
Lilja (Akinshina) on teinityttö, joka haaveilee paremmasta elämästä ankeassa neuvostoraunioiden kaupungissa. Äiti lähtee uuden miehensä kanssa Amerikkaan, rahaa ei ole ja ystävät kääntävät selkänsä. Paremman elämän toivossa Lilja lähtee vanhemman miehen matkaan Ruotsiin, mutta tuleekin huijatuksi ja päätyy prostituoiduksi vasten tahtoaan.
Lilja 4-ever on lohduttoman ankea elokuva. Tarinaa keventävät haaveelliset enkelikohtaukset, joissa kaikki on hyvin ja lapset saavat olla lapsia. Liljan kertomus on saanut ideansa tositapahtumien pohjalta, eikä ole vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu maailmassa yhä. Kertomuksesta ei surkeutta puutu, mutta sanoma olisi jopa tehokkaampi ilman pientäkään enkeleiden tuomaa helpotusta.
Lukas Moodyssonin (1969─) kolmas kokopitkä ohjaustyö vastaanotettiin positiivisesti, vaikka filmi ei kohonnutkaan aivan edeltäjiensä lipputulojen tasolle. Kuten kriitikotkin huomasivat, Lilja 4-everiä on helppo verrata paria vuotta vanhempaan Lars von Trierin Dancer in the Darkiin (2000): teoksissa on samankaltaisia epäoikeudenmukaisuuden teemoja ja kuvastoa. Molemmissa elokuvissa todellisuus ja haaveet sekoittuvat, mutta Lilja 4-everin hahmot ovat enemmän todellisen tilanteen tasalla. Jos ainoaan elämäänsä saa näin heikot lähtökohdat, auttaako pakeneminenkaan mitään?
Pisteytys: 8/10
Lilja 4-ever on lohduttoman ankea elokuva. Tarinaa keventävät haaveelliset enkelikohtaukset, joissa kaikki on hyvin ja lapset saavat olla lapsia. Liljan kertomus on saanut ideansa tositapahtumien pohjalta, eikä ole vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu maailmassa yhä. Kertomuksesta ei surkeutta puutu, mutta sanoma olisi jopa tehokkaampi ilman pientäkään enkeleiden tuomaa helpotusta.
Lukas Moodyssonin (1969─) kolmas kokopitkä ohjaustyö vastaanotettiin positiivisesti, vaikka filmi ei kohonnutkaan aivan edeltäjiensä lipputulojen tasolle. Kuten kriitikotkin huomasivat, Lilja 4-everiä on helppo verrata paria vuotta vanhempaan Lars von Trierin Dancer in the Darkiin (2000): teoksissa on samankaltaisia epäoikeudenmukaisuuden teemoja ja kuvastoa. Molemmissa elokuvissa todellisuus ja haaveet sekoittuvat, mutta Lilja 4-everin hahmot ovat enemmän todellisen tilanteen tasalla. Jos ainoaan elämäänsä saa näin heikot lähtökohdat, auttaako pakeneminenkaan mitään?
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti