Ohjannut Alfonso Cuarón
USA, Iso-Britannia & Japani 2006, 109 min.
Draama, Trilleri, Toiminta, Scifi
Pääosissa: Clive Owen, Michael Caine, Julianne Moore, Chiwetel Ejiofor
 |
| What do the police know about justice? |
Eletään vuotta 2027 ja yhteiskunnat ovat romahduspisteessä. Sotien ja laman ikeessä ihmisoikeudet unohtuvat, koska toivoa tulevasta ei ole. Ihmiskuntaa vaivaa hedelmättömyys, eikä lapsia ole syntynyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Kyynistynyt byrokraatti Theo Faron (Owen) tempaistaan mukaan aktivistiryhmän salaiseen projektiin: eräs pakolaisnainen on raskaana, ja hänet on saatava turvaan.
Ihmisen pojat on synkkä dystopia, joka perustuu P. D. Jamesin samannimiseen romaaniin (1992). Elokuva on raadollinen, ja vasta lopussa pilkahtaa toivo. Se onkin koko elokuvan teema, sillä ilman lapsia ei ole tulevaisuutta, ainakaan ihmisrodulla ja kulttuureillamme. Loppukohtaus on hieman sentimentaalinen, mutta se tuo koskettavasti mieleen nykypäivän pakolaisvirrat ja -veneet, joissa lapsiaan suojelevat vanhemmat riutuvat henkensä uhalla. Tulevaisuuskuvassa on ripaus jotain tuttua.
Vaikka Ihmisen pojat ei ollut kummoinenkaan kassamagneetti, se sai aikanaan roimasti kehuja kriitikoilta. Varsinkin kuvaus ja lavasteet ovat tyylikkäitä, ja tarina etenee sopivalla tempolla. Michael Cainen hieno hippirooli on mieleenjäävä! Elokuvan pääpaino on armotta etenevässä toiminnassa, mutta mukana kulkee jatkuvasti syvempiäkin ajatusvirtoja. Kuten kunnon scifielokuvassa kuuluukin, Ihmisen pojat tutkii nykypäivää ja tulevaisuuskuvia. Teemoja voisi vielä syventääkin, vaan jo tällaisenaankin elokuva on varsin miellyttävää katsottavaa ─ tai karmaisevaa, mutta hyvällä tavalla.
Ihmisen pojat on synkkä dystopia, joka perustuu P. D. Jamesin samannimiseen romaaniin (1992). Elokuva on raadollinen, ja vasta lopussa pilkahtaa toivo. Se onkin koko elokuvan teema, sillä ilman lapsia ei ole tulevaisuutta, ainakaan ihmisrodulla ja kulttuureillamme. Loppukohtaus on hieman sentimentaalinen, mutta se tuo koskettavasti mieleen nykypäivän pakolaisvirrat ja -veneet, joissa lapsiaan suojelevat vanhemmat riutuvat henkensä uhalla. Tulevaisuuskuvassa on ripaus jotain tuttua.
Vaikka Ihmisen pojat ei ollut kummoinenkaan kassamagneetti, se sai aikanaan roimasti kehuja kriitikoilta. Varsinkin kuvaus ja lavasteet ovat tyylikkäitä, ja tarina etenee sopivalla tempolla. Michael Cainen hieno hippirooli on mieleenjäävä! Elokuvan pääpaino on armotta etenevässä toiminnassa, mutta mukana kulkee jatkuvasti syvempiäkin ajatusvirtoja. Kuten kunnon scifielokuvassa kuuluukin, Ihmisen pojat tutkii nykypäivää ja tulevaisuuskuvia. Teemoja voisi vielä syventääkin, vaan jo tällaisenaankin elokuva on varsin miellyttävää katsottavaa ─ tai karmaisevaa, mutta hyvällä tavalla.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti