Vuonna 1944 toisen maailmansodan loppujylinät olivat kiivaassa vaiheessa ─ vetäytymisiä, verilöylyjä, kansannousuja! Alkuvuonna jysähtelivät Helsingin suurpommitukset ja kesällä räjähti käyntiin Neuvostoliiton suurhyökkäys. Rauhanneuvotteluita hiottiin aina syyskuulle saakka, jolloin jatkosota lopulta päättyi ja Lapin sota alkoi. Muuallakin Euroopassa melskattiin kiihkeästi, sillä Saksa alkoi sortua ja keskitysleirien kauhut paljastua. Julmuuksien aika ei silti ollut vielä ohi: holokausti oli täydessä vauhdissa ja junat kuljettivat ihmisiä kuin karjaa. Kun kesä kääntyi syksyksi, muuan nuori Anne Frank oli matkalla kohti Auschwitzia...
Vuoden sotatapahtumiin voi uppoutua elokuvien parissa. Normandian maihinnousuun vievät Atlantin valli murtuu (1962) sekä Pelastakaa sotamies Ryan (1998). Son of Saul (2015) puolestaan rysäyttää katsojansa syvälle keskitysleirien ahdinkoon. Lapin sodan tunnelmia välittävät Pojat (1962) sekä Kätilö (2015). Mikäli tositapahtumat kaipaavat mausteekseen mielikuvitusta, sotavuoteen 1944 sijoittuvat myös Juna (1964) sekä Panin labyrintti (2006). Päivän elokuva pakenee sodan kauhuja rauhalliseen Ruotsiin, vaikka täysin huolista vapaata ei elo ollut sielläkään.
Vuoden sotatapahtumiin voi uppoutua elokuvien parissa. Normandian maihinnousuun vievät Atlantin valli murtuu (1962) sekä Pelastakaa sotamies Ryan (1998). Son of Saul (2015) puolestaan rysäyttää katsojansa syvälle keskitysleirien ahdinkoon. Lapin sodan tunnelmia välittävät Pojat (1962) sekä Kätilö (2015). Mikäli tositapahtumat kaipaavat mausteekseen mielikuvitusta, sotavuoteen 1944 sijoittuvat myös Juna (1964) sekä Panin labyrintti (2006). Päivän elokuva pakenee sodan kauhuja rauhalliseen Ruotsiin, vaikka täysin huolista vapaata ei elo ollut sielläkään.
Ruotsi 1944, 95 min.
Draama
Pääosissa: Alf Kjellin, Stig Järrel, Mai Zetterling
Tulevien ylioppilaiden viimeinen kouluvuosi lähestyy loppuaan. Uhkana valmistumisen jälkeen alkavalle vapaudelle on kuitenkin tiukka koulukuri, joka koettelee eritoten nuorta Jan-Erikiä (Kjellin). Sadistinen latinanopettaja "Caligula" (Järrel) piinaa rakkaushuolien riuduttamaa nuorukaista. Kahden voimakkaan hahmon taistelu ajautuu synkkiin vesiin.
Kiihko (engl. Torment) on Alf Sjöbergin (1903─1980) tunnetuimpia ohjaustöitä. Nykyisin filmi on maineikas eritoten siksi, että se oli Ingmar Bergmanin ensimmäinen elokuvakäsikirjoitus. Tuolloin vielä nuori elokuvanoviisi latasi tekstiin kitkeriä muistoja omilta kouluvuosiltaan. Ankaran opettajan vastapainona nähdään toki myös hieman lempeämpiä auktoriteetteja, vaikka kunnon ymmärrystä Jan-Erik ei saa osakseen keneltäkään.
Edelleen samaistuttavalta tuntuva nuoruuskiihkon kuvaus menestyi aikanaan hyvin, sillä tarina varmasti puhutteli monia. Kotimaassaan elokuva herätti suorastaan kiivasta keskustelua kouluoloista, eikä edes Bergmanin entinen rehtori malttanut olla julkisesti kommentoimatta filmin aiheuttamaa hälyä. Kiihko sai näkyvyyttä ulkomaillakin ja se palkittiin Cannesin Grand Prixillä.
Pisteytys: 7/10
Kiihko (engl. Torment) on Alf Sjöbergin (1903─1980) tunnetuimpia ohjaustöitä. Nykyisin filmi on maineikas eritoten siksi, että se oli Ingmar Bergmanin ensimmäinen elokuvakäsikirjoitus. Tuolloin vielä nuori elokuvanoviisi latasi tekstiin kitkeriä muistoja omilta kouluvuosiltaan. Ankaran opettajan vastapainona nähdään toki myös hieman lempeämpiä auktoriteetteja, vaikka kunnon ymmärrystä Jan-Erik ei saa osakseen keneltäkään.
Edelleen samaistuttavalta tuntuva nuoruuskiihkon kuvaus menestyi aikanaan hyvin, sillä tarina varmasti puhutteli monia. Kotimaassaan elokuva herätti suorastaan kiivasta keskustelua kouluoloista, eikä edes Bergmanin entinen rehtori malttanut olla julkisesti kommentoimatta filmin aiheuttamaa hälyä. Kiihko sai näkyvyyttä ulkomaillakin ja se palkittiin Cannesin Grand Prixillä.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti