Nema-ye Nazdik ─ Close-Up (1990)

Ohjannut Abbas Kiarostami

Iran 1990, 98 min.

Dokumentti, Rikos, Draama

Pääosissa: Hossain Sabzian, Abbas Kiarostami, Mohsen Makhmalbaf

When spite comes along, art dons a veil.

Abbas Kiarostamin (1940─2016) dokufiktio kertoo köyhästä miehestä, joka teeskenteli olevansa elokuvaohjaaja Mohsen Makhmalbaf. Elokuva seuraa herkeämättä huijauksesta syytetyn Hossain Sabzianin oikeudenkäyntiä. Oikeusistuntoa täydentävät takaumakohtaukset: miten tilanteeseen päädyttiin, miten mies jäi kiinni? Lopulta Sabzian tapaa ihailemansa Makhmalbafin ja tarina saa kauniin päätöksensä anteeksiantavaisen ystävyyden hengessä.

Kuka voi olla taiteilija? Miten taide vaikuttaa meihin? Entä köyhyys? Kuka taiteen omistaa? Close-Up on häkellyttävän monikerroksinen elokuva, vaikka se on idealtaan ja rakenteeltaan melko yksinkertainen. Taidetta ja erilaisia identiteettejä käsittelevä teos kutkuttaa mukavasti aivosoluja. Kaiken lisäksi elokuvan rytmi on sikäli vetävä, että katsoja ei herpaannu edes pitkän oikeusistunnon aikana. Esitystapa on arkisen rehellinen, minkä ansiosta jo elokuvan alussa tuntee olevansa osa Teheranin kaduilla kulkevaa kuvausporukkaa.

 
Close-Up oli alkusysäys Abbas Kiarostamin kansainväliselle maineelle. Kiarostamista on tullut yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja arvostetuimmista iranilaisohjaajista, jonka omaperäisiä teoksia on palkittu niin Cannesissa kuin Venetsiassakin. Uuden aallon suuri nimi Jean-Luc Godard on ylistänyt Kiarostamin tuotantoa, eikä ihme, sillä iranilaisohjaajan filmeissä uuden aallon opit ovat läsnä. Close-Up on rajoja rikkovaa, vapautunutta tarinankerrontaa ─ taiteen tutkimista taidetta tekemällä.

Pisteytys: 8/10