Ohjannut Rob Reiner
USA 1989, 95 min.
Romantiikka, Komedia, Draama
Pääosissa: Billy Crystal, Meg Ryan, Carrie Fisher, Bruno Kirby
 |
| We could never be friends! |
Eletään 1970-luvun loppua, kun nuoret Harry Burns (Crystal) ja Sally Albright (Ryan) tutustuvat yhteisten ystäviensä välityksellä. Ensitapaaminen kääntyy välinpitämättömäksi inhoksi, mutta kun kaksikon tiet viiden vuoden päästä kohtaavat, jää tapaaminen hieman paremmin mieleen. Hiljalleen alkava ystävyys syvenee, mutta voisiko Harryn ja Sallyn välillä olla jotain enemmänkin?
Harryn ja Sallyn ystävyyden kestopuheenaihe on Harryn esittämä väite siitä, etteivät mies ja nainen voi olla keskenään ystäviä seksuaalisen jännitteen vuoksi. Hieman varttuneempana Harry korjaa puheitaan: ystävyys onnistuu, jos molemmat ovat varattuja. Väite on joka tapauksessa väsynyt, sanottiin se sitten tosissaan tai vitsillä. Tämän vuoksi olisi ihanaa, jos leffa kuvaisikin vain ystävyyttä, mutta tietenkin lopputuloksena on vääjäämätön romanssi pitkällisen vitkuttelun päätteeksi. Ärsyttävää, vaikka aidon oloinen ystävyyskin ehditään todistaa ennen lemmenleikkeihin syöksymistä.
Kun Harry tapasi Sallyn ei silti ole aivan luokaton romcom, siis jos sietää lajityypille ominaisia, stereotyyppisiä mies-nais-vastakkainasetteluita. Elokuvan kaava ei onneksi ole täysin luutunut, sillä Harry ja Sally ovat keskenään melko tasaveroiset kumppanit, olivat he sitten keskenään riidoissa, ystäviä tai rakastavaisia. Kun Harry tapasi Sallyn on yksi vuosikymmenensä maineikkaimpia romanttisia komedioita, joka keräsi kiitosta eritoten käsikirjoituksestaan ja näyttelijöiden sinällään ihan kivoista roolisuorituksista. Aidosti hauskoja kohtauksiakin on saatu mukaan: parhainta antia ovat tarinaa rytmittävät pätkät, joissa vanhat pariskunnat kertovat hellyyttävän hilpeällä tavalla oman rakkaustarinansa.
Pisteytys: 6/10
Harryn ja Sallyn ystävyyden kestopuheenaihe on Harryn esittämä väite siitä, etteivät mies ja nainen voi olla keskenään ystäviä seksuaalisen jännitteen vuoksi. Hieman varttuneempana Harry korjaa puheitaan: ystävyys onnistuu, jos molemmat ovat varattuja. Väite on joka tapauksessa väsynyt, sanottiin se sitten tosissaan tai vitsillä. Tämän vuoksi olisi ihanaa, jos leffa kuvaisikin vain ystävyyttä, mutta tietenkin lopputuloksena on vääjäämätön romanssi pitkällisen vitkuttelun päätteeksi. Ärsyttävää, vaikka aidon oloinen ystävyyskin ehditään todistaa ennen lemmenleikkeihin syöksymistä.
Kun Harry tapasi Sallyn ei silti ole aivan luokaton romcom, siis jos sietää lajityypille ominaisia, stereotyyppisiä mies-nais-vastakkainasetteluita. Elokuvan kaava ei onneksi ole täysin luutunut, sillä Harry ja Sally ovat keskenään melko tasaveroiset kumppanit, olivat he sitten keskenään riidoissa, ystäviä tai rakastavaisia. Kun Harry tapasi Sallyn on yksi vuosikymmenensä maineikkaimpia romanttisia komedioita, joka keräsi kiitosta eritoten käsikirjoituksestaan ja näyttelijöiden sinällään ihan kivoista roolisuorituksista. Aidosti hauskoja kohtauksiakin on saatu mukaan: parhainta antia ovat tarinaa rytmittävät pätkät, joissa vanhat pariskunnat kertovat hellyyttävän hilpeällä tavalla oman rakkaustarinansa.
Pisteytys: 6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti