Elokuva-aikakone saapuu vuoteen 1945, jolloin toisen maailmansodan loppu oli lähellä ja silti niin kaukana. Auschwitzin vapautus tammikuussa päätti monien vangittujen pitkän piinan. Keväällä taistelut etenivät Berliiniin ja Adolf Hitlerin tarina oli lopussa. Elokuussa orastavaa vapautta synkistivät atomipommit, jotka tuhosivat Hiroshiman ja Nagasakin. Syksyllä syntyi lopulta kauan kaivattu rauha, mutta sen hinta oli sietämättömän suuri.
Vuoden katkeria mutta muistamisen arvoisia kauhutapahtumia on käsitelty monissa elokuvissa. Holokaustin äärelle vievät tasavuosiaan viettävät Yö ja usva (1955), Shoah (1985) sekä Son of Saul (2015). Yläilmoihin ja taivaaseen saakka kaartaa Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946). Sen vastapainoksi Berliinin bunkkereihin pääsee Perikadon (2004) matkassa ja Japanin sotakauhuun saattelee esimerkiksi Tulikärpästen hauta (1988) tai hieman viihteellisemmin Godzilla Minus One (2023). Entäpä Italia? Sinne vie neorealismin klassikko Vapauden tuli (1946) tai päivän elokuva, jossa kuitenkin ollaan vielä kaukana sodan ratkaisutaisteluista.
Vuoden katkeria mutta muistamisen arvoisia kauhutapahtumia on käsitelty monissa elokuvissa. Holokaustin äärelle vievät tasavuosiaan viettävät Yö ja usva (1955), Shoah (1985) sekä Son of Saul (2015). Yläilmoihin ja taivaaseen saakka kaartaa Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946). Sen vastapainoksi Berliinin bunkkereihin pääsee Perikadon (2004) matkassa ja Japanin sotakauhuun saattelee esimerkiksi Tulikärpästen hauta (1988) tai hieman viihteellisemmin Godzilla Minus One (2023). Entäpä Italia? Sinne vie neorealismin klassikko Vapauden tuli (1946) tai päivän elokuva, jossa kuitenkin ollaan vielä kaukana sodan ratkaisutaisteluista.
USA 1945, 117 min.
Sota, Draama
Pääosissa: Dana Andrews, Richard Conte, George Tyne
On syyskuu vuonna 1943 ja Italian rannikolla nousee maihin joukko liittoutuneiden sotilaita. Eräs yhdysvaltalainen joukkio saa tehtäväkseen vallata vihollisten hallussa pitämän maatilan: matka ei ole pitkä, mutta täynnä vaaroja. Sodassa kohdattu kuolema, kodin kaukaisuus ja hämärtyvä todellisuus riipivät sotilaita, jotka etenevät kohti vihollispesäkettä. Miten kaukana koti onkaan!
He vaelsivat auringossa sijoittuu todellisuudessa tapahtuneeseen Salernon maihinnousuun, mutta tarina itsessään on fiktiota. Siihen tosin on ammennettu paljon todellisia sotakokemuksia. Ehkäpä siksi elokuva on niin realistinen ─ taisteluiden adrenaliini jää vähiin ja suuremman valokeilan saa tavallinen kipeä arki vieraassa maassa ja taisteluiden laitamilla. Ohjaaja Lewis Milestonen (1895─1980) aiempiin töihin lukeutuu kuuluisa pasifistinen sotadraama Länsirintamalta ei mitään uutta (1930), jonka kaikuja on aistittavissa tässäkin elokuvassa.
He vaelsivat auringossa sijoittuu todellisuudessa tapahtuneeseen Salernon maihinnousuun, mutta tarina itsessään on fiktiota. Siihen tosin on ammennettu paljon todellisia sotakokemuksia. Ehkäpä siksi elokuva on niin realistinen ─ taisteluiden adrenaliini jää vähiin ja suuremman valokeilan saa tavallinen kipeä arki vieraassa maassa ja taisteluiden laitamilla. Ohjaaja Lewis Milestonen (1895─1980) aiempiin töihin lukeutuu kuuluisa pasifistinen sotadraama Länsirintamalta ei mitään uutta (1930), jonka kaikuja on aistittavissa tässäkin elokuvassa.
Joulupäivänä ensi-iltansa saanut sotadraama vietteli katsojia ajankohtaisuudellaan. Vai oliko sotaa nähty jo kylliksi? Lipputulot olivat kelvolliset, mutta suurta hittiä elokuvasta ei tullut. Arviotkin jäivät kahden vaiheille. Omaa katseluelämystäni latisti tavattomasti umpisurkea dvd-laatu, jonka rakeisesta kuvasta oli hankala nauttia. Mikäli moista onnettomuutta sietää, elokuva on ajatuksia herättävä matka loputtomilla sotapoluilla. Pitkän taipaleensa aikana sotilaat ehtivät paljastaa pelkojaan ja murheitaan, kujeilla ja yrittää sopeutua edessä odottavaan jännitykseen. Realismissa on Hollywood-lisää, mutta ajankohtaisuus tekee tarinasta ja dialogeista säväyttäviä.
Pisteytys: 7/10


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti