Itsenäisyyspäivän Suomi-koosteessa on kotimaisia elokuvia sadan vuoden ajalta. On maantieteellistä laajuutta, eri aikakausia ja lajityyppejä ─ perinteistä maisemaa ja perinteiden rikkojia! Vaan jos näissä yhdessätoista elokuvassa ei vielä riitä ihmeteltävää, on arkistojen aarteissa lisää matkalippuja suomalaisuuden eri kuviin. Tämän vuoden pyöreitä täyttävistä nimekkäin on kiistatta Tuntematon sotilas (1955), jonka ohella sotatunnelmaan saattelevat Lupaus (2005) ja Äideistä parhain (2005). Vaan mikäli tannerten rytinän ja sotilasparaatien sijaan kaipaa jotain muuta katsottavaa, löytyy suomalaisuudesta onneksi paljon muutakin juhlittavaa.
Perinteisen tunnelman ja torppahistorian ystäville sopii oivasti lumituiskuinen Ryysyrannan Jooseppi (1955). Sille vastapainoa tuovat urbaanit uuden aallon draamat Onnenpeli (1965) ja Täällä alkaa seikkailu (1965). Omaperäisiä tunnelmia riittää 1980-luvullakin: Sininen imettäjä (1985) vie Kainuun vaaramaisemiin ja Calamari Union (1985) kivikaupunkiin Kallioon. Entäpä tämä vuosituhat? Kaksikymppisiään viettävien parhaimmistoa edustaa draama Eläville ja kuolleille (2005), kymmenvuotiaista taas nostettakoot esiin historiadokumentti Ompelijatar (2015). Jos suomalaisuutta haluaa katsoa kauempaa, kansainvälisten tuulien nuuhkijoille sopii kauemmas Eurooppaan pakeneva 2 yötä aamuun (2015) tai Italiasta Suomeen rantautuva Rosso (1985). Mutta nyt malja Suomelle, Pohjanmaan kautta!
Suomi 1925, 118 min.
Mykkäelokuva, Draama
Pääosissa: Oiva Soini, Simo Kaario, Thorild Bröderman
Artturi Järviluoman näytelmään (1914) perustuva Pohjalaisia esittelee Pohjanmaan lakeuksia, joita häjyt ja körtit katselevat. Viina virtaa, lempi leiskuu ja tanssinpoljento tutistuttaa tannerta! Ilkeä vallesmanni (Bröderman) saa kuitenkin kylän tutun elämänmenon suistumaan sijoiltaan. Tarina kuvaa allegorisesti Suomen nuorta kansallistunnetta ja itsenäisyyden ulkoisia uhkia. Ulkokuvat ovat tunnelmallisia, mutta muuten filmi on paikoin aika jäykkä. Elokuvan ikimuistoisin perintö on kuvassakin näkyvä jussipaita, joka mahdollisesti luotiin ensi kertaa juuri tätä elokuvaa varten. Puseromallin pohjalla ovat toki olleet erilaiset perinneasut.
Pisteytys: 6/10
Suomi 1935, 80 min.
Romantiikka, Komedia
Pääosissa: Ansa Ikonen, Tauno Palo
Perheet Mares ja Lähde viettävät iloista kesää saaristohuviloissaan, mutta rakkaussuhteet ja väärinkäsitykset saavat kipinät leiskumaan. Suurta juonta elokuvassa ei ole, mutta kesäisenä höpsöttelynä filmi on hurmaava. Kaikki rakastavat on jäänyt elokuvahistoriaan siksi, että ikoninen valkokangaspari Ansa Ikonen ja Tauno Palo ovat siinä ensi kertaa yhdessä. Näyttelijät eivät vielä tuolloin olleet ylimpiä ystäviä, mutta sitä ei elokuvasta aisti. Kaikki rakastavat oli aikanaan suuri menestys ja povasi lemmekästä tulevaisuutta Ikosen ja Palon tuleville yhteisrooleille.
Pisteytys: 7/10
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Valentin Vaala
Suomi 1945, 91 min.
Historia, Draama, Kauhu
Pääosissa: Regina Linnanheimo, Kaija Rahola, Rauli Tuomi
Linnaisten kartano on Littow-suvun perinteikästä valtakuntaa. Kartanon naimaikäiset tyttäret Ringa (Rahola) ja Anna (Linnanheimo) ovat monien kosijoiden mieleen, mutta kenen aikeet ovat puhtoisimmat? Onneksi Linnaisten kartanon kummitukset puolustavat suvun omaisuutta ja kunniaa! Zachris Topeliuksen romaaniin (1858) perustuva elokuva todella henkii vanhaa kunnon "topeliaanista romantiikkaa". 1830-luvulle sijoittuvassa tarinassa on menneisyyden hurmaavaa eskapismia, vaikka hieman hupaisan epätodellisia sävyjä: eivät ne aaveet vielä mitään, mutta että aateliskartanossa puhutaan suomea ulkomaalaisvieraita myöten! Hassuista hetkistään huolimatta Linnaisten vihreä kamari on viehko ja esteettisesti tyylikäs kummitusklassikko, jota katsoessaan ei tarvitse säikkyä sydän syrjällään.
Pisteytys: 7/10
Pisteytys: 7/10
Suomi 1955, 79 min.
Biografia, Draama, Komedia
Pääosissa: Sakari Jurkka, Marjatta Kallio, Ekke Hämäläinen
Säkkijärven polkka on harmonikkaluritusten tahdissa soiva veikeä biografia. Tarinan päähenkilö on Dallapén jäsenenä tunnettu muusikko Vili Vesterinen (Jurkka). Ei tarvitse tuntea todellisen Vesterisen elämänvaiheita huomatakseen, että elokuvassa tositarinaa väritetään aika tavalla. Elokuva on silti ihan viihdyttävää Karjala-nostalgisointia murteineen päivineen. Elokuva avaa Ville Salmisen temaattisen Karjala-trilogian, jonka seuraavat filmit ovat Evakko (1956) sekä Anu ja Mikko (1956). Menneen kaipuu ja karjalaisidentiteetti värittävät trilogian kaikkia osia.
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Suomi 1965, 84 min.
Trilleri
Pääosissa: Pekka Sahenkari, Elina Salo, Carola
Insinööri Kostiainen (Sahenkari) vastaanottaa paketin, joka johdattaa hänet pommin jäljille. Kiirettä pitää ja takaa-ajoja on niin roimasti, että juoksulegenda Tom Cruisekin kadehtisi. Uuden aallon tunnelmia huokuva elokuva on kotikutoisella tavalla herttaisen kömpelö. Valopilkkuna on upeaääninen iskelmätähti Carola, joka saa pari näyttävää laulunumeroa. Entisajan viehätys kannattelee: musiikin ohella on hauska katsella tuttuja helsinkiläiskohteita 1960-luvun asussaan.
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Suomi 1975, 103 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Antti Litja, Kirsti Wallasvaara, Matti Ruohola
Pastori Aimo Niemi (Litja) on palannut kotiseudulleen Helsinkiin ja aloittaa työt avioliittoneuvojana. Tutussa naapurustossa vastaan tulee monenlaista lemmensolmua, joihin Niemi sekaantuu lipereitään myöten! Risto Jarvan komediassa on kesäteatterin maku ja hahmot ovat farssimaisia stereotyyppejä. Ilomielinen höpsöttely on hauskaa ja hölmöä, tasaisesti molempia. Kiinnostavin piirre elokuvassa on sen miljöö, Puu-Käpylä (elokuvassa kuvitteellinen Kivimäki), joka oli 1970-luvulla purku-uhan alla. Katoavan elinympäristön puolustaminen ja pienen yhteisön vaaliminen ovat tärkeä osa tarinaa.
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Suomi 1985, 197 min.
Sota, Draama
Pääosissa: Risto Tuorila, Paavo Liski, Pirkka-Pekka Petelius
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) kuvaa jatkosotaa yhden konekiväärikomppanian kautta. Romaanin ensifilmatisointi (1955) on isänmaallisuudessaan rakastettu, mutta vaille kehuja ei ole jäänyt tämä Rauni Mollbergin versiokaan. Aikansa hengessä elokuva on edeltäjäänsä rujompi, eikä sodassa ole gloriaa ─ ei edes kunniaparaatissa. Linnan sodanvastaisuus tulee Mollbergin visiossa paremmin esille. Realistinen ote tekee tarinasta elävämmän ja koskettavamman, vaikka ryteikössä rymyämistä piisaa turhauttavan kauan. Vaan sitäpä ankeutta toki oli jatkosotakin.
Pisteytys: 7/10
Pisteytys: 7/10
Suomi 1995, 90 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Martti Suosalo, Jarmo Mäkinen, Henrika Anderson
Heikki Turusen samannimiseen romaaniin (1976) perustuva Kivenpyörittäjän kylä sijoittuu suomalaiseen, autioituvaan maaseutumaisemaan. Ruotsiin muuttanut Pekka (Suosalo) palaa perheineen kotiseudulleen Pohjois-Karjalaan, jossa vietetään kotikylän viimeistä hääjuhlaa. Kuoleva maaseutu heilimöi nostalgiaa ja kaihoa. Alkaapa siinä nopeasti vanha suola janottamaan: olisiko menneisyydessä kaikki paremmin, pitäisikö pivarrella entistä heilaa? Viehättävä maalaiskomedia keräsi kolme Jussia, mukaan lukien vuoden parhaan elokuvan palkinnon.
Pisteytys: 7/10
Paha maa
Ohjannut Aku Louhimies
Pisteytys: 7/10
Paha maa
Ohjannut Aku Louhimies
Suomi 2005, 130 min.
Draama, Rikos
Pääosissa: Jasper Pääkkönen, Mikko Leppilampi, Pamela Tola
Väärennetty viisisatanen sysää käyntiin ketjureaktion, jossa moni kuilun partaalla hoiperteleva ihminen lopulta ottaa harha-askeleen. Synkän traaginen Paha maa kertoo Turmiolan Tommin perillisistä ja siitä, miten yhden ihmisen pahoinvointi vaikuttaa moniin muihin kanssaeläjiin. Ideassa ei ole vikaa, mutta päähenkilöt jäävät polveilevan tarinan pyörteissä ontoiksi. Sivuhahmoista löytyy paras ytimekkyys ja tragedian tiivistämisen taito: Sulevi Peltolan tragikoomisen pölynimurikauppiaan kohtalo riipaisee! Ilmestyessään elokuva sai kiittäviä arvioita ja se palkittiin peräti kuudella Jussilla (mm. paras elokuva).
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Suomi 2015, 119 min.
Historia, Draama, Romantiikka, Sota
Pääosissa: Krista Kosonen, Lauri Tilkanen, Pirkka-Pekka Petelius
Katja Ketun samannimiseen romaaniin (2011) perustuva elokuva sijoittuu Lapin sodan ankaraan aikaan. Jylhät pohjoisen maisemat ja veriset vankileirit ovat visuaalisesti näyttäviä, vuorotellen kauniita ja julmia. Tarina jää kuitenkin tyylin jalkoihin: sotatodellisuus tuntuu enemmän Hollywoodilta kuin rehevältä Pohjolalta, vaikka se ajoittain kiinnostavissa hahmoissa pilkahteleekin. Krista Kosonen sai hienosta pääroolistaan ansaitun Jussin, ja on sivuhenkilöissäkin onnistumisia. Kyllähän tämän näyttelijöiden ja maisemien vuoksi katsoo.
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Suomi, Viro, Ruotsi, Itävalta & Saksa 2025, 85 min.
Historia, Draama, Sota, Biografia
Pääosissa: Ville Virtanen, Satu Tuuli Karhu, Kari Hietalahti
Räätäli Abraham Stiller (Virtanen) tekee kaikkensa huolehtiakseen juutalaispakolaisista, jotka ovat saapuneet Suomeen natsien vainojen ajamina. Tositapahtumiin perustuva Ei koskaan yksin on tärkeä tarina kerrottavaksi: kun muukalaisviha ja ääriajattelu ovat nousussa, on menneisyyden kauhut syytä pitää mielessä. Vaikka elokuva on aiheeltaan merkityksellinen, toteutus on harmillisen puiseva. Jäykkyys heijastuu miljöössä, joka on päällisin puolin tyylikäs mutta lopulta vain eloton kulissi.
Pisteytys: 6/10












Ei kommentteja:
Lähetä kommentti