42nd Street - 42. katu (1933)

Ohjannut Lloyd Bacon & Busby Berkeley (musikaalinumerot)
USA 1933, 89 min.
Komedia, Musikaali, Romantiikka
Pääosissa: Warner Baxter, Bebe Daniels, George Brent, Ruby Keeler, Guy Kibbee, Una Merkel, Ginger Rogers, Ned Sparks

We're going to start a show!

Vuoden 1933 hittifilmi 42. katu on lama-ajan New Yorkiin, Broadwaylle sijoittuva vauhdikas backstage-musikaali. Elokuva kertoo suurmusikaalin luomisesta aina sen ensimmäisistä harjoituksista suureen ensi-iltaan saakka. Peggy Sawyer (Keeler) on nuori tanssija, joka on vasta saapunut New Yorkiin tavoittelemaan uraa tanssijana. Vaikka alku vaikuttaa hankalalta, Peggy onnistuu pääsemään mukaan uuteen Broadwayn Pretty Lady -musikaaliin. Kun temperamenttinen supertähti Dorothy Brock (Daniels) loukkaa nilkkansa juuri ennen ensi-iltaa, herttainen Peggy saa tilaisuuden astua taustakuorosta shown valokeilaan.

Musikaaleihin usein epäluuloisesti suhtautuvalle tämä filmi oli ehdottomasti positiivinen yllätys. Backstage-musikaali on tyyppinä toki erilainen kuin integroitu musikaali, jossa laulut kuuluvat kiinteämmin tarinaan ja dialogiin. Jälkimmäiset lienevät musikaalien kentällä niitä tunnetumpia ja runsaammin tuotettuja, vaikkakin vielä 1930-luvulla backstage-teemaiset, tarina-laulunumero-tarina-laulunumero -rytmitteiset, selkeäpiirteiset musikaalityypit olivat paremmin esillä. 42. katu on niittänyt mainetta backstage-musikaalin arkkityyppinä ja monet sen henkilöhahmot ovat sittemmin juurtuneet populaarikulttuuriin suoranaisiksi kliseiksi.

Takahuoneiden kuhina, ensimmäisten harjoitusten jännitys, matkan varrella syntyvät romanssit ja ystävyyssuhteet - ja lopulta upea, mieletön ensi-ilta, jota kaikki ovat odottaneet! Tämän matkan kokee mieluusti uudelleenkin! Hyvän tunnelman ja tarttuvien laulujen lisäksi klassikkomusikaali tarjoaa muitakin mielenkiintoisia hetkiä: esimerkiksi Fred Astairen filmipartnerina tunnettu Ginger Rogers teki juuri tämän elokuvan myötä ensimmäisen läpimurtonsa - menestyksekäs yhteistyö Astairen kanssa alkoi jo samana vuonna.

Pisteytys:

8/10

Tammikuun elokuvat 2013

Suomisen perhe
Ohjannut Toivo Särkkä
Suomi 1941, 105 min.
Draama
Pääosissa: Yrjö Tuominen, Elsa Turakainen, Sirkka Sipilä, Maire Suvanto, Lasse Pöysti

Radiokuunnelmista tuttu Suomisen perhe päätyi ensimmäistä kertaa valkokankaalle vuonna 1941, ja suositun viisihenkisen helsinkiläisperheen elämänmenoa seurattiin vielä neljässä jatko-osassakin. Tämä esikoisfilmi kuvaa perheen arkea välirauhan aikana. Hernesopat menevät kuitenkin väärään kurkkuun, kun perheen isä Väinö (Tuominen) sekaantuu osakekeinotteluun. Hellyyttävä ja hyväntuulinen Suomisen perhe maalailee idyllistä kuvaa aikansa perheihanteista, näyttäen kansalaisille elämisen mallia.

Pisteytys: 6/10

You Only Live Twice - Elät vain kahdesti
Ohjannut Lewis Gilbert
Iso-Britannia & USA 1967, 117 min.
Toiminta, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: Sean Connery, Akiko Wakabayashi, Mie Hama, Donald Pleasence

James Bondin (Connery) seikkailut alkavat tällä kertaa itse 007-agentin lavastetusta salamurhasta, jota seuraavat taas tietenkin kylmää sotaa henkivät kriisit. Japanissa valeavion satamaan seilaava Bond seikkailee ninjojen seassa ja perusmeno toimii. Kohtalaisen hyvää agenttikamaa ja samaten kohtalaisen kelpoa viihdettä.

Pisteytys: 6/10

Everything You Always Wanted to Know About Sex But Were Afraid to Ask - Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää seksistä, mutta et ole rohjennut kysyä
Ohjannut Woody Allen
USA 1972, 88 min.
Komedia
Pääosissa: Woody Allen, John Carradine, Lou Jacobi, Louise Lasser

Woody Allenin komediapläjäys vastaa nimensä mukaisesti seitsemän tarinan avulla erinäisiin seksiaiheisiin kysymyksiin. Tarkastelussa ovat muun muassa siittiöiden lähtötunnelmat hetkeä ennen ejakulaatiota sekä seksitutkimusten kummalliset tulokset. Huumori on paikoin ontuvaa, mutta paljolti myös räävitöntä ja mainiota. Kyyneleet kihoavat silmäkulmiin parikin kertaa, jo sen vuoksi tämä kannattaa nähdä. Lopputulos on kuitenkin hieman epätasainen: osa pätkistä on vähän turhia.

Pisteytys: 7/10

On Her Majesty's Secret Service -
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Ohjannut Peter R. Hunt
Iso-Britannia 1969, 140 min.
Toiminta, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: George Lazenby, Diana Rigg, Gabriele Ferzetti

Tässäpä viimein Bond, jota en muista koskaan aiemmin katsoneeni! Aikamoisia twistejä onkin luvassa, sillä Conneryn pitkän Bond-putken jälkeen Jamesin kengissä astelee ensimmäistä ja viimeistä kertaa George Lazenby. Tässä seikkailussa Bond joutuu rakkauden pyörteisiin, seikkailee Alpeilla allergiaklinikalla sekä jatkaa taistelua jo aiemmista filmeistä tutun rikollisjärjestö Spectren kanssa. Elokuva tarjoaa kivaa vaihtelua monen Connery-rainan jälkeen. Yllättävänkin erilaista, mutta kuitenkin sitä tuttua settiä ja vanhaa kunnon agenttimeininkiä.

Pisteytys: 7/10

O Brother, Where Art Thou? - Voi veljet, missä lienet?
Ohjannut Joel Coen
USA 2000, 106 min.
Komedia, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: George Clooney, John Turturro, Tim Blake Nelson

Homeroksen Odysseiaan perustuva vankilapakoleffa sijoittuu 1930-luvun lama-ajan Yhdysvaltoihin. Vankilasta karannut kolmikko metsästää piilotettua aarretta ja joutuu tietenkin monenmoisiin kommelluksiin matkan varrella. Erinomaisella bluegrass-soundtrackilla ryyditetty filmi on mainiota viihdettä ja täynnä hyvää fiilistä.

Pisteytys: 8/10

Alice in Wonderland - Liisa ihmemaassa
Ohjannut Tim Burton
USA 2010, 108 min.
Fantasia, Seikkailu
Pääosissa: Mia Wasikowska, Johnny Depp, Helena Bonham Carter, Anne Hathaway, Matt Lucas

Lewis Carrolin kirjoihin perustuva Liisa ihmemaassa kertoo 19-vuotiaan Liisan uudesta putoamisesta kaninkoloon. Vanha tuttu tarina on siis saanut uutta pontta perinteisen sovituksen ohelle, mutta lopputulos ei kuitenkaan ole erityisen onnistunut. Toisaalta, vaikka tarina onkin kiva, mikään leffaversio Liisasta ihmemaassa ei ole allekirjoittanutta täysin valloittanut - tämä nyt kaikkein vähiten. Näin toisella kertaa katsottuna tämä oli yllättäen hivenen parempi, ehkä siksi että muistelin tämän olevan surkea. Matt Lucasista plussat.

Pisteytys: 5/10

Extremely Loud & Incredibly Close -
Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä
Ohjannut Stephen Daldry
USA 2011, 129 min.
Draama, Seikkailu
Pääosissa: Thomas Horn, Tom Hanks, Sandra Bullock, Max von Sydow

Jonathan Safran Foerin romaanin elokuvasovitus Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä käsittelee syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkipyykkiä isänsä menettäneen lapsen näkökulmasta. Oskar Schell (Horn) etsii lukkoa isänsä (Hanks) salaperäiselle avaimelle, voittaa pelkonsa ja selviää synkimmästä surustaan. Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä on koskettava elokuva, ehkäpä paras näkemäni 9/11 -teeman filmatisointi. Siitäkin huolimatta elokuvasta jäi hieman keskinkertainen fiilis. Stephen Daldry on ohjannut upeita elokuvia, joista pieniä häivähdyksiä tämänkin filmin kohdalla voi tavoittaa. Max von Sydow tekee loistavan roolisuorituksen, mutta muutoin elokuvasta ei oikein jää mitään mieleen.

Pisteytys: 6/10

Jaws - Tappajahai
Ohjannut Steven Spielberg
USA 1975, 124 min.
Trilleri, Kauhu
Pääosissa: Roy Scheider, Robert Shaw, Richard Dreyfuss

Blockbuster-hitti Tappajahaissa suuri valkohai terrorisoi kesälomakaupunki Amityn rantavesiä. Poliisipäällikkö (Scheider) tukijoukkoineen yrittää pyydystää verenhimoista tappajaa kaupunginvaltuuston vaatiessa rantojen avoinnapitoa. Tappajahai voitti aikanaan kolme Oscaria, keräsi valtavat lipputulot ja teki Steven Spielbergin tunnetuksi. Klassikkoraina pitää sisällään väreilevää jännitystä John Williamsin sävelten siivittämänä, hyviä hahmoja sekä ikimuistoisia repliikkejä.

1001-listan mukainen pidempi arvostelu täällä.

Pisteytys: 8/10

Piranha 3D
Ohjannut Alexandre Aja
USA 2010, 88 min.
Komedia, Kauhu
Pääosissa: Steven R. McQueen, Jessica Szohr, Elisabeth Shue, Jerry O'Connell

Piranha 3D on uudelleenfilmatisointi Tappajahaita parodisoivasta Piranhasta (1978). Tämän version syvintä olemusta voisi kuvata yhdistelmällä American Pie -spinoffia ja lievää splatteria. Esihistorialliset piraijat sukeltavat salaisesta luolastaan ja terrorisoivat spring break -karkeloita ja aikuisviihdefilmin kuvauksia. Tämä on yksi niistä filmeistä, jotka miltei ylittävät nerokkuuden rajat äärimmäisellä huonoudellaan. Tätä katsoessa kun ei oikein tiedä, parodisoiko elokuva Tappajahaita vai spring break -teemaisia tissifilmejä! Vai kenties 3D-efektejä? Joka tapauksessa, monta huutonaurua karkasi väkisinkin. Huono, mutta kelpaa katsoa, jos paska naurattaa sen itsensä vuoksi.

Pisteytys: 5/10

Toy Story 3
Ohjannut Lee Unkrich
USA 2010, 103 min.
Animaatio, Seikkailu, Komedia
Pääosissa: Tom Hanks, Tim Allen, Ned Beatty

Tutun lelujengin elämä on mullistumaisillaan, sillä Andy on kasvanut isoksi ja lakannut leikkimästä. Päiväkoti Päivänpaiste tarjoaa turvasataman, mutta kaikki ei olekaan niin idyllistä kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Koskettavia teemoja käsittelevä Toy Story 3 on sekä haikea että hauska kokonaisuus. Leffa palkittiin kahdella Oscarilla ja isolla kasalla muita pystejä, lisäksi se on ainakin lipputulojen mukaan yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä animaatioelokuvia. Koko Toy Story -trilogia on varsin mainio ja eheä kokonaisuus, jonka tämä kolmas filmi (oletettavasti) päättää erinomaisella tavalla.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 8/10

Ensemble c'est tout - Kimpassa
Ohjannut Claude Berri
Ranska 2007, 97 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Audrey Tautou, Guillaume Canet, Laurent Stocker

Kimpassa kertoo neljästä toisiinsa tutustuvasta toveruksesta, jotka muodostavat erikoisen kommuunin vanhaan kerrostaloasuntoon. Filmi tarjoaa ihmissuhdehömppää mukavalla tunnelmalla, ja ainakin parempaa fiilistä kuin vastaavan kaltaiset jenkkiversiot, vaikkei kokonaisuus nyt olekaan mikään ikimuistoinen.

Pisteytys: 6/10

Oz the Great and Powerful - Mahtava Oz
Ohjannut Sam Raimi
USA 2013, 130 min.
Fantasia, Seikkailu
Pääosissa: James Franco, Mila Kunis, Rachel Weisz, Michelle Williams, Zach Braff

Mahtava Oz on kertomus Ozin velhon (Franco) päätymisestä mystiseen ihmemaahan. Pahasti ontuvat vitsit ja turhat 3D-kikkailut yrittävät sekoittavat pahasti muuten ihan kohtalaisen tarinan. Lisäksi ärsyttävä ennalta-arvattavuus lupsauttelee silmäluomia ikävästi, mutta kivojakin kohtia löytyy juuri sen verran, että tämän viitsii katsoa. James Franco on yllättävänkin osuva valinta päärooliin. Elokuvan tarina avautunee paremmin, jos Ozin maailma on katsojalle edes jokseenkin tuttu (erityisesti Ihmemaa Oz, 1939). Alkuperäistä tarinaa tuntemattomille Mahtava Oz saattaa jäädä varsin turhaksi tekeleeksi.

Pisteytys: 5/10

Blue Streak - Timanttikyttä
Ohjannut Les Mayfield
USA 1999, 93 min.
Komedia, Rikos
Pääosissa: Martin Lawrence, Luke Wilson, Peter Greene, Dave Chappelle

Vankilasta vapautunut roisto (Lawrence) joutuu esittämään poliisia päästäkseen käsiksi kätkemäänsä timanttiaarteeseen. Ysärifilmi on hauskasti tavoittanut jotain kasarihenkistä poliisi-roisto -sekoilua, vaikka klassikkoherkuista tämä onkin kaukana. Martin Lawrence on lähinnä älyttömän ärsyttävä, mutta muuten Timanttikyttä on suorastaan yllättävän viihdyttävä pätkä - ei turhalla pituudella, kikkailulla tai romantiikalla pilattu.

Pisteytys: 6/10

Step Brothers - Velipuolet
Ohjannut Adam McKay
USA 2008, 98 min.
Komedia
Pääosissa: Will Ferrell, John C. Reilly, Richard Jenkins, Mary Steenburgen, Adam Scott

Brennan (Ferrell) ja Dale (Reilly) ovat keski-ikäisiä, edelleen kotona asuvia ikuisia lapsia. Kun mammanpoikien vanhemmat päräyttävät naimisiin, joutuvat Brennan ja Dale vastentahtoisesti jakamaan yhteisen huoneen ja mikä pahinta - aikuistumaan. Velipuolet on lapsuuden vallattomuudesta kiinni pitävä komedia, joka viihdyttää monin osuvin vitsein. Mistään mestariteoksesta ei tämä leffan kohdalla ole kysymys, mutta keskivertoa paremmasta aivojentuuletuksesta kuitenkin.

Pisteytys: 6/10

Despicaple Me - Itse ilkimys
Ohjannut Pierre Coffin & Chris Renaud
USA 2010, 95 min.
Animaatio, Rikos, Komedia
Pääosissa: Steve Carell, Jason Segel, Russel Brand

Itse ilkimys oli yksi vuoden 2010 menestysanimaatioista, jatko-osakin on piakkoin saamassa ensi-iltansa. Elokuva kertoo maailman mahtavinta ryöstöyritystä suunnittelevasta mestariroistosta, Grusta (Carell). Rikollinen juoni tutustuttaa Grun kolmeen orpotyttöön, jotka onnistuvat vähitellen pehmittämään pahiksen sydämen. Tarina tässä filmissä on varsin ennalta-arvattava ja kokonaisuus jää tympeän latteaksi. Kuitenkin yhdeksi katselukerraksi leffasta irtoaa viihdettä ja muutamia hauskoja kohtauksia. 1960-lukua henkivä agenttimeininki on Itse ilkimyksen parasta antia, leffateatterissa nähtynä 3D-efekteistäkin olisi paikoin saattanut olla iloa.

Pisteytys: 6/10

La Marche de l'empereur - Pingviinien matka
Ohjannut Luc Jaquet
Ranska 2005, 80 min.
Dokumentti
Pääosissa: Charles Berling / Heikki Kinnunen, Romane Bohringer / Katariina Kaitue, Jules Sitruk / Rasmus Lehtosaari

Pingviinien matka on luontodokumentti, jossa kuvataan keisaripingviinien elämää Etelämantereen armottomissa oloissa. Pingviinit ovat varsin kiehtovia olentoja, joiden maagisen vaelluksen seuraaminen on jännittävää ja mukaansatempaavaa. Dokumentti on tehty taidolla ja asiantuntemuksella, mutta hölmöt kertojaäänet pilaavat muutoin hyvän kokonaisuuden. Pingviinien dubbauksista tuli lähinnä mieleen Youtubesta tuttu Henri-kissa, jonka upean eksistentialismin vertaaminen siirappisiin pingviineihin on kuitenkin hienoinen loukkaus. Dokumentin olisi toivonut vielä tarjoavan jotain tieteellistä faktaa - vaikka sitten ilmastonmuutoksesta, pingviinien elintavoista tai Etelämantereesta.

Pisteytys: 7/10

Jackass: The Movie - Jackass: elokuva
Ohjannut Jeff Tremaine
USA 2002, 87 min.
Dokumentti, Toiminta, Komedia
Pääosissa: Johnny Knoxville, Bam Margera, Chris Pontius, Steve O, Ryan Dunn, Dave England, Jason Acuña

Jackass-sarjaan perustuva samanniminen elokuva on kooste erilaisia stuntteja ja kepposia, samanlaisia joita sarjassakin on totuttu näkemään. Joskus yläasteaikoina tuo sarja oli kova hitti, ja tulipa tämä leffakin silloin katsottua. Tätä nykyä Jackass välttää krapulapäivän leffana: ei juonta, ei syvällisyyttä, vain mielentilaan sopivaa typeryyttä ja naureskelua. Pieksee myös 100-0 suomalaiset Duudsonit, joita en jostain syystä ole koskaan voinut sietää.

Pisteytys: 6/10

Une vie de chat - A Cat in Paris
Ohjannut Jean-Loup Felicioli & Alain Gagnol
Ranska, Hollanti, Belgia & Sveitsi 2010, 70 min.
Animaatio, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: Dominique Blanc, Bernadette Lafont, Bruno Salomone, Jean Benguigui, Oriane Zani

Oscar-ehdokkaanakin ollut A Cat in Paris on hieman valtavirta-animaatiosta poikkeava jännäripätkä, joka kertoo kaksoiselämää viettävästä Dino-kissasta. Päivisin Dino elää Zoe-lapsukaisen luona ja öisin taituroi akrobaattivarkaan seurassa. A Cat in Paris on yksinkertaisista lähtökohdista rakennettu filmi, joka saa edetessään monenlaisia sävyjä ja teemoja. Kovin mieleenpainuva tai ikimuistettava tämä filmi ei ole, mutta kestonsa verran se kuitenkin tarjoaa kaunista animaatiota ja seikkailuhenkeä.

Pisteytys: 7/10

The Spiderwick Chronicles - Spiderwickin kronikat
Ohjannut Mark Waters
USA 2008, 96 min.
Fantasia, Seikkailu
Pääosissa: Freddie Highmore, Mary-Louise Parker, Nick Nolte, Sarah Bolger

Samannimiseen kirjaan perustuva fantasiafilmi Spiderwickin kronikat kertoo Jared Gracen (Highmore) seikkailuista uuden kotitalonsa ympäröivissä metsiköissä. Salaperäinen Spiderwickin keijuopas johdattaa Jaredin perheineen tarunomaiseen menninkäismaailmaan, ja pian on edessä valmistautuminen suureen taisteluun hirveää Mulgarathia (Nolte) vastaan. Spiderwickin kronikat ei ole fantasiana kovinkaan erikoislaatuinen saati mullistava - pikemminkin aika tylsä raina. Erikoistehosteita piisaa liiankin kanssa, vaikka upeasti luotuja toki ovatkin. Nuoren Freddie Highmoren kunnialla hoidettu tuplaroolitus on leffan parasta antia.

Pisteytys: 5/10

The Holiday
Ohjannut Nancy Meyers
USA & Iso-Britannia 2006, 138 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Cameron Diaz, Kate Winslet, Jude Law, Jack Black, Eli Wallach

The Holiday on ylipitkäksi venytetty, kliseinen romantiikkahömppä. Elokuvassa kaksi rakkausongelmaista oman elämänsä luuseria vaihtavat koteja ja kuten arvata saattaa: löytävät rakkauden ja onnen. Vaikka filmi olikin yllätyksetön ja ällö, onhan näitä huonompiakin nähty. Kerran katsottavana, aivot puolitehoilla tämä oikeastaan melkein toimii.

Pisteytys: 4/10

The Rescuers Down Under - Bernard ja Bianca Australiassa
Ohjannut Hendel Butoy & Mike Gabriel / Pekka Lehtosaari
USA 1990, 77 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Bob Newhart / Seppo Pääkkönen, Eva Gabor / Carita Mäkelä, John Candy / Jarkko Rantanen

Disneyn animaatioista Bernard ja Bianca Australiassa on kuulunut ykkössuosikkeihini aina lapsuudesta saakka. Tämä filmi toimii edelleen loistavasti, joskin tällä kertaa katsoin elokuvan ensimmäistä kertaa alkuperäiskielellä. Disneyn dubbaukset ovat usein onnistuneita - tämän filmin kohdalla voin nyt todeta jopa pitäväni niistä enkkuversiota enemmän. Elokuva kertoo nimensä mukaisesti Bernardista (Newhart) ja Biancasta (Gabor), agenttihiiristä, jotka seikkailivat jo vuonna 1977 elokuvassa Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Tällä kertaa kaksikko on hälytetty Australiaan pelastamaan salametsästäjän kidnappaamaa lasta. Äksöniä riittää ja huumoriakin siinä sivussa, mainio setti.

Pisteytys: 10/10

Hella W
Ohjannut Juha Wuolijoki
Suomi 2011, 82 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Tiina Weckström, Hannu-Pekka Björkman, Matleena Kuusniemi, Maria Heiskanen, Pirkka-Pekka Petelius

Hella Wuolijoen elämästä kertova Hella W on mahtipontinen filmi. Toisaalta myös sen kuvaama henkilö oli varsin monipuolisesti yhtä sun toista: vakooja, näytelmäkirjailija, poliitikko... Näitä näkökulmia on filmissä rajattu, mutta silti runsaudenpula vaivaa. Ennen kaikkea filmissä häiritsee sen pirstaleisuus ja ärsyttävä kamerakikkailu. Silti elokuvan katsoo mielenkiinnolla: päähenkilö on nimittäin kiinnostava hahmo ja toki myös elokuvan kuvaama aikakausi on kiehtova. Ammattilaisnäyttelijät hoitavat hommansa varmuudella, vaikka kokonaisuus ei muutoin osu kohdilleen. Ihan mielenkiintoinen tapaus, mutta ei tätä millään jaksaisi toista kertaa katsoa.

Pisteytys: 5/10

Freaks - Kummajaiset (1932)

Ohjannut Tod Browning
USA 1932, 64 min.
Draama, Kauhu, Trilleri
Pääosissa: Olga Baclanova, Harry Earles, Daisy Earles, Wallace Ford, Leila Hyams, Roscoe Ates, Henry Victor

Gooble Gobble?

Kiertävässä kummajaisnäytöksessä yleisö on kauhuissaan. Kuka on muodoton olento, jonka väitetään kerran olleen kaunis trapetsitaiteilija? Cleopatra (Baclanova) todellakin oli kerran valloittava sirkusesiintyjä, joka heilasteli voimamiehen Herculeksen (Victor) kanssa. Myös eräs sirkuksen kummajaisista, kääpiö Hans (H. Earles) rakasti Cleopatraa palavasti. Tilanne kärjistyi kurjaan juoneen: Cleopatra aikoi naida Hansin, myrkyttää tämän ja lopulta päästä käsiksi Hansin valtavaan omaisuuteen. Mitä karmeaa sirkuksessa lopulta tapahtui?

Tod Browning tutkiskeli sirkusmiljöötä ja sen erikoista tunnelmaa useamman kerran uransa aikana (esim. Kädetön Alfonso). Omakohtaiset kokemukset sirkustaiteilijana esiintymisestä auttoivat Browningia realistisen tunnelman luomisessa, mutta vasta Kummajaiset vei aitouden huippuunsa: siinä kun näyttelivät ihka oikeat luonnonoikuiksi leimatut ihmiset. Kaikki esiintyivät myös oikeasti sirkusten ja karnevaalien friikkinäytöksissä. Hassua sinänsä, että elokuva oli tirkistelynäytöksiin tottuneelle aikalaisyleisölle kauhistus. Ei niinkään siksi, että sen näyttelijöitä olisi ollut hirveää katsella, vaan koska teosta pidettiin moraalisesti arveluttavana.

Väärinymmärrettyä elokuvaa jouduttiin leikkaamaan rajusti, eikä se siltikään saavuttanut suosiota ennen 1960-lukua. Vaikka elokuvaa onkin sittemmin suitsutettu kriitikoiden taholta ja siitä on tullut suorastaan kulttiklassikko, ei Kummajaisia silti vieläkään aina täysin ymmärretä. Monelta katsojalta on vuosien saatossa jäänyt huomioimatta erityisesti se, ettei elokuva itsessään ole friikkishow, vaikka se sellaista kuvaakin. Genrerajoja rikkova, tunteita kuohuttava Kummajaiset on kaikin puolin varsin omalaatuinen tapaus ja kaikkinensa äärimmäisen mielenkiintoinen elokuva: kiehtova, uniikki, koskettava ja mieleenpainuva.

Pisteytys:

10/10

Zero for Conduct - Nolla käytöksessä (1933)

Ohjannut Jean Vigo
Ranska 1933,  41 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Jean Dasté, Robert le Flon, Du Verron, Delphin, Léon Larive

Je vous dis merde!

Nolla käytöksessä on anarkiaa poikien sisäoppilaitoksessa, aikuisten maailman ja lasten vapautuneiden leikkien absurdi yhteentörmäys. Auktoriteettien halveksunnasta syytetty filmi joutui ilmestyttyään sensuurin kohteeksi, eikä sitä esitetty ennen toista maailmansotaa.

Rakastetun ranskalaisohjaajan Jean Vigon lyhyeksi jäänyt elämä jätti jälkipolville vain muutaman elokuvan, joista Nolla käytöksessä on toiseksi viimeinen. Anarkistiset sävyt ja surrealistiset vaikutteet kohauttivat maailmansotien välistä maailmaa, mutta elokuvat eivät suinkaan jääneet unohduksiin. Erityisesti ranskalaisen uuden aallon elokuvissa 1950-1960-luvuilla Vigon vaikutus on vahva. Nolla käytöksessä muistuttaa hieman Luis Buñuelin surrealistisia filmejä, sen lisäksi mieleen tulee väkisinkin erityisesti François Truffautin mestariteos 400 kepposta (1959).

Nolla käytöksessä on varsin hyväntuulinen ja hilpeä elokuva; erityisesti sen kuuluisa tyynysotakohtaus on suorastaan maaginen. Aivan helposti tämän filmin haltuunotto ei kuitenkaan tapahdu. Surrealistinen ote hämmentää, eikä kerronta ole tavallista ja totuttua - mikä toisaalta on myös piristävää. Elokuva hyrisyttää aivoja ylikierroksille, kunnes tajuaa, että on parempi olla ajattelematta liiaksi. Filmi vie kyllä mukanaan.

Pisteytys:

8/10

Shanghai Express - Shanghain pikajuna (1932)

Ohjannut Josef von Sternberg
USA 1932, 80 min.
Draama, Seikkailu, Romantiikka
Pääosissa: Marlene Dietrich, Clive Brook, Anna May Wong

Shanghai Lily

Pekingin asemalla pikajuna tekee lähtöä kohti Shanghaita, läpi sisällisodan pyörteissä kuohuvan Kiinan. Matkustajiin lukeutuvat muun muassa salaperäinen Shanghai Lily (Dietrich) kera kiinalaisen ystävättärensä Hui Fein (Wong). Junan kyytiin astuu myös Lilyn entinen rakastaja, kapteeni Donald "Doc" Harvey (Brook).

Jopa unenomaista tunnelmaa tarjoileva Shanghain pikajuna lukeutuu Josef von Sternbergin tunnetuimpiin elokuviin. Esimerkiksi Siniseen enkeliin (1930) verrattaessa on tämä elokuva kokonaisvaltaisempi sekä huolitellumpi teos. Myös Sternberin ja Marlene Dietrichin yhteistyö oli Sinisen enkelin jälkeen vakiintunut, yhteisiä elokuvia valmistui perätysten yhteensä seitsemän kappaletta. Shanghain pikajunassa Dietrichin rooli on suuri ja tunteikas - muut näyttelijät, vaikka osansa hyvin esittävätkin, jäävät auttamatta Marlenen varjoon.

Shanghain pikajuna on kokonaisuudessaan verrattoman tunnelmallinen elokuva. Sumu, valon ja varjon leikki - chiaroschuro - sekä rikas äänimaailma tekevät filmin katselusta ihastuttavan mielikuvamatkan halki kuvitteellisen Kiinan. Erikoista toki on, ettei Sternberg ollut koskaan käynyt Kiinassa, saati sitten että tätä filmiä olisi kuvattu muualla kuin yhdysvaltalaisella studiolla. Miljöön autenttisuus ei kuitenkaan ole tämän elokuvan kannalta olennaisinta. Oikeastaan juuri sen kuvitteellisuus on sinänsä kiehtovaa. Shanghain pikajuna palkittiin aikanaan parhaan kuvauksen Oscarilla, ja juuri voimakkaista kuvistaan tämä filmi edelleenkin jää ensisijaisesti mieleen. Toisella katselukerralla maaginen matka paljastaisi varmasti vielä uusia puolia itsestään.

Pisteytys:

8/10

Helmikuun elokuvat 2013

James and the Giant Peach - James ja jättipersikka
Ohjannut Henry Selick
Iso-Britannia & USA 1996, 79 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Paul Terry, Simon Callow, Richard Dreyfuss, Jane Leeves, Susan Saradon

Orpolapsi James (Terry) viettää kolkkoa elämää hirviömäisten tätiensä luona. Pelastukseksi osoittautuu pihapuuhun kasvava jättipersikka, joka vie Jamesin hurjaan seikkailuun kohti unelmien New Yorkia. James ja jättipersikka on hellyyttävä filmi, jonka mielikuvituksellinen tarina etenee leikkien logiikalla. Vaikka elokuva onkin viehättävä ja valtavirta-animaatioista poikkeava, ei tämä silti tarjoa suuria mindblow-elämyksiä.

Pisteytys: 6/10

Metropia
Ohjannut Tarik Saleh
Ruotsi, Tanska, Norja & Suomi 2009, 86 min.
Animaatio, Trilleri
Pääosissa: Vincent Gallo, Juliette Lewis, Udo Kier

Lähitulevaisuuden Eurooppa on synkkä paikka. Trexx-yhtymän hallitsemat metroverkot yhdistävät koko Eurooppaa, isoveli valvoo ajatuksia ja maahanmuuttajat kilpailevat tosi-tv-sarjassa turvapaikoista. Tasaisen tylsää arkea elävä Patrick (Gallo) havahtuu kuulemiinsa outoihin ääniin metrotunnelissa. Pian salaliittoteoriat alkavat paljastua. Metropian juoni etenee paikoin epäloogisesti ja töksähdellen, mutta sekin tuntuu sopivan elokuvan erikoislaatuiseen tyyliin. Vaikka filmi onkin kaikkinensa oikein mielenkiintoinen kokonaisuus, ei hieno idea tunnu lähtevän lentoon tarpeeksi voimakkaasti. Joka tapauksessa katsomisen arvoinen elokuva.

Pisteytys: 7/10

Lincoln
Ohjannut Steven Spielberg
USA 2012, 150 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Daniel Day-Lewis, Sally Field, David Strathairn, Joseph Gordon-Lewitt, James Spader

Suurmieshistoriasta on helppoa tehdä tylsää. Eritoten elokuvan keskittyessä Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäykseen, lähtökohdat voivat kuulostaa tuskastuttavilta. Lincoln onnistuu kuitenkin elävöittämään lakien syntyä, vaikka jäykkyydeltä ei täysin vältytä. Paikoittain pitkät dialogit tosin vaativat rautaisia hermoja. Lincoln kannattaa katsoa erityisesti sen luoman miljöön vuoksi. Elokuvan saama lavastus-Oscar oli iloinen yllätys, sillä juuri se puoli tässä filmissä tuntuu kaikkein viehättävimmältä piirteeltä.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 7/10

Perkele! Kuvia Suomesta
Ohjannut Jörn Donner, Jaakko Talaskivi ja Erkki Seiro
Suomi 1971, 96 min.
Dokumentti
Pääosissa: Jaakko Talaskivi, Jörn Donner, Tapani Perttu

Vuosi 1970. Suomen kansalaiset pääsevät sanomaan elokuvakameralle sanottavansa niin äänestämisestä kuin arkipäivästäänkin, eri ammattien edustajia nähdään töissään, festareilla remutaan ja pikkukaupungeissa haaveillaan tulevaisuudesta. Haastattelijatiimi kiertelee Suomessa sekä Ruotsissa kartoittamassa sitä, mikä Suomea ja suomalaisuutta kuvastaa uuden vuosikymmenen alkaessa. Loistavaa ajankuvaa! Kirsikkana kakussa on vielä elokuvan ikimuistoinen soundtrack Perkele! Lauluja Suomesta.

Pisteytys: 8/10

Badding
Ohjannut Markku Pölönen
Suomi 2000, 103 min.
Draama
Pääosissa: Janne Reinikainen, Peter Franzén, Karoliina Blackburn

Badding on mielikuvituksella ja satujen taialla höystetty kuvaus Rauli Badding Somerjoen elämästä ja teoista. Nuoruuden rakkautta, ystävyyttä, yksinäisyyttä ja loppuunpalaneen taiteilijan sielunmaisemaa kuvaileva elokuva on sekä liikuttava että hauska. Erityisesti Janne Reinikaisen roolityö Baddingina on loistava.

Pisteytys: 8/10

Mustaa valkoisella
Ohjannut Jörn Donner
Suomi 1968, 95 min.
Draama
Pääosissa: Jörn Donner, Kristiina Halkola, Jukka Virtanen, Lasse Mårtensson, Liisamaija Laaksonen

Mainospäällikkö Juha Holm (Donner) vaikuttaa viettävän mallikansalaisen elämää, mutta pintaa syvemmällä kuohuu. Kun Juha heittäytyy salasuhteeseen nuoren Marian (Halkola) kanssa, avioliitto ja täydellinen perhe-elämä ovat uhattuina. Mustaa valkoisella on niitä filmejä, jotka ovat samalla älyttömän kökköjä mutta kuitenkin oudon valloittavia. Aihe on kliseinen, mutta toteutuksessa on jotain omaperäistä. Aikaansa nähden filmi on varsin rohkea, ja aiheutuipa filmin seksikohtauksista kaikenlaista jälkijupinaa. Jopa Donnerin surkea näyttelijäntyö tuntuu sopivan elokuvaan täydellisesti. Tässä filmissä on särmää ja vieläpä mielenkiintoinen palanen elokuvahistoriaa. Sekä tietenkin hauska trippi 1960-luvulle!

Pisteytys: 7/10

Cloverfield
Ohjannut Matt Reeves
USA 2008, 85 min.
Toiminta, Scifi, Trilleri
Pääosissa: Michel Stahl-David, T. J. Miller, Lizzy Caplan, Jessica Lucas, Odette Yustman, Mike Vogel

Eräänä iltana joukko ystävyksiä on kokoontunut Central Parkin tienoille viettämään Japaniin lähdössä olevan toverinsa Robin (Stahl-David) läksiäisiä. Ilta saa ikävän käänteen, kun kauempaa kaupungista kuuluu valtaisa räjähdys. Salaperäinen hyökkäys New Yorkiin muuttaa juhlaillan selviytymistaisteluksi, joka tallentuu mukana olevalle videokameralle. Cloverfieldia voisi kuvailla karkeasti yhdistelmäksi Blair Witch Projectia (1999) ja Godzillaa. Mukavaa jännitystä.

Pisteytys: 7/10

Full Metal Jacket
Ohjannut Stanley Kubrick
USA & Iso-Britannia 1987, 116 min.
Sota, Draama
Pääosissa: Matthew Modine, Vincent D'Onforio, Lee Ermey, Adam Baldwin

Full Metal Jacket on kyyninen kuvaus ihmisten typeryydestä ja sodan mielettömyydestä. Elokuvassa seurataan yhdysvaltalaisten merijalkaväen sotilaiden koulutusta ja myöhemmin myös osittain saman jengin edesottamuksia Vietnamin sodassa. Full Metal Jacket on samaan aikaan sekä huvittava että karmaiseva. Kaksinaamaisuus ja tekopyhyys ovat filmin kantavia teemoja, ja loppukohtaus on karmea kliimaksi.

 

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 8/10

Thunderball - Pallosalama
Ohjannut Terence Young
Iso-Britannia 1965, 130 min.
Toiminta, Trilleri, Rikos
Pääosissa: Sean Connery, Claudine Auger, Adolfo Celi, Bernard Lee

Bond, James Bond on täällä taas, ja jo neljättä kertaa Conneryn tulkitsemana. Tällä kertaa Bond saa tehtäväkseen jäljittää gangsteripomo Emilo Largon, alias numero 2:n (Celi), joka pitää hallussaan Natolta kaapattuja ydinpommeja. Tiedossa on siis tuttuun tapaan räiskintää ja naisvalloituksia. Pallosalama viihdyttää, mutta ei ole Bondeista parhaimpia. Täytyy tosin myöntää, että tällä kertaa en oikein jaksanut keskittyä katseluun. Toisaalta, eipä tämä filmi ole aiemmiltakaan katselukerroilta juuri jäänyt mieleen. Vaikka Jamesin jetpack onkin niin mainio!

Pisteytys: 6/10

Stadilaista tangoa etsimässä
Ohjannut Tahvo Hirvonen
Suomi 2009, 104 min.
Dokumentti
Pääosissa: Hannu Nurmio, Antero Jakoila, Jarmo Saari, Markku Hillilä

Stadilla ja Tuomari Nurmiolla on erityinen paikka sydämessäni. Tämä dokumentti seuraa Tuomari Nurmion ja Kongontien orkesterin Tangomanifesti-levyn tekoa sekä valaisee myös helsinkiläisen tangon historiaa. Mielenkiintoista! Kannattaa katsoa, jos kiinnostaa seurata levynteon prosessia ja kurkistaa artistien takahuoneisiin. Ja totta kai suositeltavaa settiä myös Dumarista diggaileville.

Pisteytys: 8/10

The Longest Daycare
Ohjannut David Silverman
USA 2012, 5 min.
Animaatio, Lyhytelokuva, Komedia

Maggie Simpsonin päiväkotihetkestä kertova lyhytfilmi oli ehdolla Oscareiden lyhytanimaatioiden sarjassa. Ei voittanut, eikä ihme. Tätä pätkää tuntuu vaivaavan se sama, kuin Simpsoneita nykyisin muutenkin. Ihan kiva, mutta kaukana siitä ilosta, mitä keltaisen perheen edesottamukset joskus ovat olleet.

Pisteytys: 6/10

ParaNorman
Ohjanut Chris Butler & Sam Fell
USA 2012, 92 min.
Animaatio, Komedia, Seikkailu
Pääosissa: Kodi Smith-McPhee, Tucker Albrizzi, Anna Kendrick, Casey Affleck

Väärinymmärretty lapsi Norman (Smith-McPhee) näkee kuolleita kaikkialla ja jopa katselee televisiota edesmenneen mummonsa haamun kanssa. Kun noidan kirous nostattaa kuolleet haudoistaan, on Norman pikkukaupungin ainoa toivo. Aluksi hieman tökerön oloinen tarina kasvaa kivasti elokuvan edetessä, eikä ole liian ennalta-arvattava tai pliisu. Hauska pätkä, joka toi kovasti mieleen Monsteritalo-animaation vuodelta 2006. Hieman erilainen lastenleffa, joka on myös kivasti kiinni ajassaan.

Pisteytys: 7/10

Dracula: Dead and Loving It
Dracula - verevä vainaja
Ohjannut Mel Brooks
USA & Ranska 1995, 88 min.
Komedia, Kauhu
Pääosissa: Leslie Nielsen, Peter MacNicol, Steven Weber, Amy Yasbeck

Vanhan kunnon Dracula-tarinan parodiaversiota tähdittää Leslie Nielsen itse pimeyden ruhtinaana sekä mainio Peter MacNicol Renfieldina. Molemmat koheltajat ovat loistavia, mutta muutoin elokuvan idea kuulostaa huonolta - pakkohan tämä silti oli katsoa. Uskomatonta, että tällaisenkin filmin kohdalla voi pettyä! Muutamat naurut Dracula tarjosi, mutta eipä juuri muuta positiivista. Leffa olisi tosin varmasti iskenyt kuin tuhat volttia, jos tämän olisi nähnyt silloin vuonna 1995.

Pisteytys: 4/10

Groundhog Day - Päiväni murmelina
Ohjannut Harold Ramis
USA 1993, 101 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Bill Murray, Andie MacDowell, Chris Elliott

Phil Connors (Murray) on television säämies, elämäänsä tympääntynyt kyyninen kaveri. Connors joutuu työmatkalle tekemään uutisjuttua murmelipäivän perinteestä, tavoitteenaan selvitä tylsästä hommasta niin pian kuin suinkin. Jotain kummallista kuitenkin tapahtuu ja Connors joutuu elämään saman päivän kerran toisensa jälkeen. Elokuvan yksinkertainen juoni vaikuttaa tylsän ennalta-arvattavalta, mutta kokonaisuus on suorastaan nerokas. Päiväni murmelina on kepeää viihdettä, joka pitää sisällään sopivan syvällisen sanoman elämän ainutkertaisuudesta.

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

 

Pisteytys: 7/10

Life of Pi - Piin elämä
Ohjannut Ang Lee
USA 2012, 127 min.
Seikkailu, Draama
Pääosissa: Suraj Sharma, Irrfan Khan

Yann Martelin romaaniin perustuva Piin elämä on yksi vuoden 2012 menestyneimmistä filmeistä. Erityisesti visuaalisuudestaan suitsutettu elokuva voittikin peräti neljä Oscaria ja lukuisia muita palkintoja, eikä ihan suotta. Idea Piin elämässä on yksinkertainen: intialainen nuorukainen Pi (Sharma/Khan) päätyy haaksirikon seurauksena ajelehtimaan avomerelle tiikeri seuranaan. Uskomaton tarina - liekö se totta ja mitä se tarkoittaa?

Visuaalisuus on todellakin tämän elokuvan valttikortti. 3D-potti ei kuitenkaan vielä räjähtänyt, sillä lasit tympivät edelleen turhan paljon. Katselunautintojen lisäksi tarina on mielenkiintoinen ja uniikki, vaikka tietyt klassiset haaksirikkotarinan tunnusmerkit täyttyvätkin. Paikoin ällöttävän coelhomainen elämän tarkoituksen ihmettely meinaa livetä älyttömille raiteille, mutta ei sentään onneksi saa tarinasta täyttä niskalenkkiä.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 7/10

Scarface - Arpinaama (1932)

Ohjannut Howard Hawks, Richard Rosson
USA 1932, 93 min
Rikos, Draama, Trilleri
Pääosissa: Paul Muni, Ann Dvorak, Karen Morley, Osgood Perkins, George Raft, Boris Karloff

The world is yours...

Gangsterileffojen kuningas Arpinaama paljastaa rujon kuvan 1930-luvun epävakaasta ilmapiiristä. Armitage Trailin romaaniin perustuva tarina rikollisliigojen yhteenotoista ei juuri kaunistele sanomaansa: tässä filmissä luodit viuhuvat ja aseet laulavat. Jos Arpinaama olisi tehty kaksi vuotta myöhemmin, olisi sensuuri pakottanut filmin melko erilaiseen muotoon.

Arpinaama sijoittuu kieltolain aikaiseen Chicagoon. Salakuljetus kukoistaa ja gangsterijengit hallitsevat kaupunkia. Johnny Lovon (Perkins) palveluksessa toimiva Tony Camonte (Muni) päättää ryhtyä pyörittämään omia bisneksiään. Keinoja kaihtamatta Tony kohoaa alamaailman huipulle, vikitellen siinä ohessa entisen pomonsa tyttöä Poppya (Morley). Rikollisen elämä ei kuitenkaan ole ruusuista, ja valta-aseman menettäminen käy nopeammin kuin sen saavuttaminen.

Elokuvan tähti Paul Muni oli aloittanut elokuvauransa vuonna 1926. Hänen ensimmäiset filminsä eivät olleet menestystarinoita, vaikka The Valiant (1929) toikin Munille Oscar-ehdokkuuden. Suuren yleisön suosioon ja Warner Brothersien tähdeksi Muni nousi kuitenkin juuri Arpinaaman sekä myöhemmin samana vuonna ilmestyneen vankiladraaman Olen vainottu kahlekarkuri (1932) myötä. Näistä jälkimmäisestä Muni oli myöskin Oscar-ehdokkaana parhaan miesnäyttelijän kategoriassa. Väkevien roolisuoritusten mies Paul Muni ei tuota pettymystä Tony Camontena, kylmäverisenä roistona, joka lopulta kuitenkin joutuu tunteidensa valtaan.

Kunnon gansterifilmin tapaan Arpinaama tarjoaa jännitystä ja rajua meininkiä, vahvoja roolisuorituksia ja visuaalisesti onnistuneita kuvakulmia. Elokuva on toimiva kokonaisuus, joka varmasti muuttuu vielä paremmaksi useammilla katselukerroilla. Rainasta tehtyyn vuoden 1983 uusintafilmatisointiin en tohdi tehdä vielä vertailua, varsinkin, kun uudemman filmin katselusta on allekirjoittaneella kulunut vuosikausia. Ehkä palaan asiaan viimeistään noin 700 elokuvan kuluttua, kun 1980-luvun Arpinaama on katseluvuorossa.

Pisteytys:

8/10