Ohjannut Ang Lee
USA, Taiwan, Iso-Britannia, Kanada, Intia & Ranska 2012, 127 min.
Seikkailu, Draama, Fantasia
Pääosissa: Suraj Sharma, Irrfan Khan
 |
| So which story do you prefer? |
Yann Martelin samannimiseen romaaniin (2001) perustuva Piin elämä vie maagiselle meriseikkailulle. Intiassa varttunut Pi (Sharma) on muuttamassa Kanadaan, mutta hän menettää koko perheensä laivan haaksirikossa. Lopulta Pin ainoa toveri yksinäisessä pelastusveneessä on tiikeri, joka pitää nuorukaisen valppaana ja hengissä. Mutta mikä kaikki kertomuksesta on totta?
Piin elämä leikittelee allegorioilla ja tarinankerronnalla, jossa on ripaus maagisen realismin piirteitä. En ole lukenut alkuperäisteosta, joten vertailut sikseen. Sen verran kuitenkin tohdin uumoilla, että elokuvassa hennosti häilähtävä uskontotematiikka tulee runsaammin esille itse romaanissa. Filmiversiossa on korostettava vauhtia ja visuaalisuutta filosofoinnin kustannuksella, ainakin, jos mielii valtavirtaviihteeksi! Piin elämässä mennään estetiikka edellä.
Piin elämä leikittelee allegorioilla ja tarinankerronnalla, jossa on ripaus maagisen realismin piirteitä. En ole lukenut alkuperäisteosta, joten vertailut sikseen. Sen verran kuitenkin tohdin uumoilla, että elokuvassa hennosti häilähtävä uskontotematiikka tulee runsaammin esille itse romaanissa. Filmiversiossa on korostettava vauhtia ja visuaalisuutta filosofoinnin kustannuksella, ainakin, jos mielii valtavirtaviihteeksi! Piin elämässä mennään estetiikka edellä.
Juuri näyttävyys taisikin aikanaan olla Piin elämän keskeisin vetonaula: 3D-kuvaus ja erikoisefektein luodut eläimet palkittiin muun muassa Oscarein ja Baftoin, suurista lipputuloista puhumattakaan. Elokuvan maailma näyttää edelleen kauniilta, mutta vailla visuaalista antia Piin elämä jäisi puuduttavaksi ajelehtimiseksi. Tarinan idea sinänsä on ihan kiva, mutta Pin pohdiskelut ovat coelhomaisen latteaa tyhjänpuhumista. Ilman runsaita neonvaloja niitä ei jaksaisi kuunnella.
Pisteytys: 6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti