Hugo (2011)

Ohjannut Martin Scorsese

USA, Iso-Britannia & Ranska 2011, 126 min.

Seikkailu, Draama

Pääosissa: Asa Butterfield, Chloë Grace Moretz, Ben Kingsley, Sacha Baron Cohen

 

If you lose your purpose... it's like you're broken.

 

Orpolapsi Hugo (Butterfield) asuu Pariisissa Montparnassen rautatieasemalla, jossa hän huoltaa kelloja juopon setänsä apulaisena. Isältä peritty salaperäinen laite auttaa Hugoa jaksamaan päivästä toiseen: kenties kojeesta paljastuu viesti isältä, jos sen rikkinäiset osat vain saisi korjattua. Urakka vie Hugon seikkailuun, joka johdattelee unohtuneiden elokuvien taianomaiseen maailmaan.

 

Tunnelmaltaan herttainen satuelokuva on kunnianosoitus varhaiselle elokuvahistorialle. Moni kohtaus on silmänisku eri aikojen klassikoille ja hahmoissa on tuttua tuntua. Unohduksen varjoista päätähdeksi nousee Georges Méliès (Kingsley), jonka luomuksista eritoten scifiklassikko Matka kuuhun (1902) nostetaan näyttävästi esille. Hugo osallistuu itsekin elokuvahistorian uusiin virtauksiin siten, että filmi kuvattiin suosituksi nousseella 3D-teknologialla.

Hugo on yllättävän epätyypillinen rikosrainoistaan tunnetun Martin Scorsesen elokuvaksi. Konkariohjaaja osoittaa kuitenkin hallitsevansa jopa koko perheen seikkailuksi sopivan tyylin, ja niinpä elokuva vastaanotettiin riemullisesti ylistäen. Viidellä Oscarilla (mm. kuvaus, efektit) palkittu seikkailu nousi ilmestymisvuonnaan monien kriitikoiden suosikkilistoille. Pidin itsekin Hugosta nähdessäni sen ensi kerran, mutta nyt uusintakatselulla tunnelma jäi laimeaksi. Komedia on hieman väkinäisen tuntuista, ja satumaailman melankolinen perusvire jättää etäälle. Hugosta ei ole esikuviensa kaltaiseksi klassikoksi, mutta uutuudenviehätys kannattelee kerrontaa ainakin kertakatselun verran.

Pisteytys: 6/10