lauantai 26. syyskuuta 2015

Shadow of a Doubt - Epäilyksen varjo

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1943, 108 min.
Trilleri, Jännitys
Pääosissa: Teresa Wright, Joseph Cotten, Macdonald Carey, Henry Travers, Patricia Collinge

An average family...
Alfred Hitchcockin mestarillinen trilleri kertoo rikoksen paljastumisesta, petoksesta sekä nimensä mukaisesti epäilyksen langettamista syvistä varjoista. Newtonien perhe nauttii Kalifornian lämmöstä idyllisessä kodissaan, mutta teini-ikäinen tytär Charlotta, lempinimeltään Charlie (Wright) kaipaa elämäänsä jotain uutta. Charlien suureksi iloksi hänen suuresti ihailemansa Charlie-eno (Cotten) saapuu perheen luokse vierailulle, mutta vähitellen ilmenee, ettei kaikki ole kohdallaan. Kaima-enon kumma käytös saa nuoremman Charlien epäilemään, että hänen idolinsa onkin etsintäkuulutettu murhaaja.

Epäilyksen varjo lukeutuu Hitchcockin kehutuimpien elokuvien joukkoon, ja se oli tiettävästi myös ohjaajan itsensä suosikkiteos. Tarina on tuttuun tapaan lähtökohdiltaan nerokkaan yksinkertainen, mutta samalla tavattoman monipuolinen ja kihelmöivän jännittävä. Sydämensykkeen nostatuksen lisäksi elokuvassa on Hitchcockille ominaista huumoria sekä myös todella kiinnostavia hahmoja erilaisine motiiveineen ja ratkaisuineen. Trilleriasetelma on luotu mestarillisesti: katsoja saa jännittää vaarasta autuaan tietämättömien päähenkilöiden puolesta ja seurata silmä kovana Charlotan kiihtyvää kamppailua kiintymyksen ja pelon välillä. Onhan aina kamalaa, kuinka uhka voikaan luikerrella vaivihkaa turvalliseen yhteisöön, kotoisan ydinperheen ytimeen... Tai nousta yhteisöstä itsestään, hiipiä varoittamatta pahaa-aavistamattomien, aivan tavallisten ihmisten kiusaksi.

Pisteytys:
8/10

maanantai 21. syyskuuta 2015

Elokuun elokuvat

Birdman: Or (The Unexpected Virtue of Ignorance)
Ohjannut Alejandro Gonzáles Iñárritu
USA 2014, 119 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Michael Keaton, Emma Stone, Edward Norton




Suuresti hehkutettu ja runsaasti palkittu Birdman kertoo entisestä menestysnäyttelijästä (Keaton), joka yrittää luoda uutta vakavastiotettavaa uraa teatterilavalla. Menneisyyden toilailuista ja Birdman-maskista luopuminen ovat kuitenkin työn takana. Kuvaus ja leikkaus ovat ehdottomasti elokuvan parasta antia: koko kaksituntinen tuntuu nimittäin vain yhdeltä nopeatempoisesti etenevältä otokselta, joka kiemurtelee vauhdikkaasti teatterin kulisseissa. Eipä tämä silti ole mikään iankaikkisen mahtava teos, mutta kokemisen arvoinen ja omalaatuinen musta komedia.

Pisteytys: 8/10

Terminator 2 - Tuomion päivä
Ohjannut James Cameron
USA 1991, 137 min.
Toiminta, Scifi
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Linda Hamilton, Edward Furlong, Robert Patrick



Tajunnanräjäyttävä Terminator 2 on yksi parhaita jatko-osia ja toimintaleffoja ikinä. Arskan viime leffassa näyttelemä paha tuhoajarobotti on taas saapunut ihmiskunnan keskuuteen, joskin hieman toisenlaisissa tehtävissä. Matkan varrella nähdään takaa-ajoja, räjähdyksiä, tiukkoja tilanteita ja tulenkatkuista tykitystä. Ja kaiken lisäksi ihan mielettömällä juonella. BOOM!

Pisteytys: 10/10

Ernest & Celestine
Ohjannut Benjamin Renner, Stéphane Aubier & Vincent Patar
Ranska & Belgia 2012, 80 min.
Animaatio, Komedia, Draama
Pääosissa: Lambert Wilson, Pauline Brunner



Kauniisti animoitu Ernest & Celestine on viehättävä tarina yllättävästä ystävyydestä ja ennakkoluulojen murtamisesta. Elokuvan maailmassa hiiret ja karhut eivät voi sietää toisiaan, mutta kahden erikoislaatuisen lajinsa edustajan, siis Ernest-karhun (Wilson) ja Celestine-hiiren (Brunner), kohtaaminen johtaa kauniin ystävyyden syntymiseen. Elokuva oli parhaan animaation Oscar-ehdokkaana vuonna 2014, mutta yllätyksettömästi pysti meni Disney-tusinatavaralle.

Pisteytys: 8/10

Cinderella - Tuhkimo
Ohjannut Clyde Geronimi, Hamilton Luske & Wilfred Jackson
USA 1950, 74 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Ilene Woods, Luis Van Rooten, Eleanor Audley




Prinsessaklassikko Tuhkimo kertoo karmeiden puolisukulaistensa sortaman, kauniin ja hyveellisen Tuhkimon (Woods) tarinan lasikenkineen ja bibbidibobbidibuineen päivineen. Tuhkimo edusti Disneylle merkittävää paluuta sota-ajan jälkeen, ja se myös asettuu selkeästi samaan jatkumoon esimerkiksi Lumikin (1937) kanssa. Visuaalisesti elokuva on kaunis, joskin sen sisältö taas jää hieman köykäiseksi. Esimerkiksi sivuosissa vipeltävät eläinhahmot liikkuvat kyllä mainiosti, mutta niiden osakseen saama suuri ruutuaika tuntuu välillä turhalta täytteeltä. Muutoinkin kokonaisuutta on venytetty liiaksi. Silti parempaa kuin nyky-Disney.

Pisteytys: 7/10

Boxtrolls - Boksitrollit
Ohjannut Graham Annable & Anthony Stacchi
USA 2014, 96 min.
Animaatio, Seikkailu, Komedia
Pääosissa: Isaac Hempstead Wright, Elle Fanning, Ben Kingsley, Jared Harris



Coralinen (2009) ja ParaNormanin (2012) tekijöiden uusin, jälleen stop motion -tekniikalla hauskannäköiseksi piiperretty seikkailu kertoo Cheesebridgen kaupungin omalaatuisten asukkaiden kohtaamisista. Kaupungin alla lymyävät pahoina pidetyt, oikeasti toki kiltit boksitrollit ja maan päällä taas elelee kaikenlaisia kummia persoonia aina vallanahneista peikkometsästäjistä juustonhimoisiin hienostelijoihin. Boksitrollit käsittelee hauskasti, joskin välillä turhan alleviivaavasti, hyvis-pahis -asetelmaa ja toteaa, että pahiskin voi ihan itse valita puolensa. Lopputulemana seikkailu on kivannäköinen, mutta sisällöllisesti vähän tylsä ja hienoinen pettymys. Ei oikein yllä aiemmalle Laika-studion tasolle.

Pisteytys: 6/10

Naked Gun 33 1/3 - Mies ja alaston ase 33 1/3
Ohjannut Peter Segal
USA 1994, 83 min.
Komedia, Rikos
Pääosissa: Leslie Nielsen, Priscilla Presley, George Kennedy



Mies ja alaston ase -leffojen väsähtänyt päätösosa oli joskus - uskomatonta kyllä - lempiosani. Kulahtaneessa poliisisekoilussa kyseenalainen sankarikyttä Frank Drebin (Nielsen) on jäänyt eläkkeelle, mutta joutuu pomminetsintätehtäviin ja lopulta päätyy aiheuttamaan pahennusta Oscar-gaalassa. Osa vitseistä naurattaa jostain syystä edelleenkin, mutta suurilta osin tämän (cis)-seksistisen kohelluksen seuraaminen on lähestulkoon piinallista. Katsokaa nyt tuota kuvaakin. Tuntuu pahalta pettyä lapsuuden sankareihin tällä tavalla, nyyh.

Pisteytys: 4/10

La piel que habito - Iho jossa elän
Ohjannut Pedro Almodóvar
Espanja 2011, 120 min.
Trilleri
Pääosissa: Antonio Banderas, Elena Anaya, Jan Cornet



Pedro Almodóvarin loistoteos mukailee kertomuksensa puolesta niin ikään upeaa ranskalais-italialaista trilleriä Silmät ilman kasvoja (1960). Iho jossa elän kertoo taitavan plastikkakirurgin ja tämän vakioasiakkaan erikoisesta suhteesta, jonka karmeat yksityiskohdat avautuvat vähitellen. Elokuva herättää oivasti ajatuksia muun muassa sukupuolen ja identiteetin pysyvyydestä sekä olemuksesta.

Pisteytys: 9/10

Bean - äärimmäinen katastrofielokuva
Ohjannut Mel Smith
Iso-Britannia & USA 1997, 89 min.
Komedia
Pääosissa: Rowan Atkinson, Peter MacNicol, Pamela Reed



Nolojen tilanteiden mies mr. Bean (Atkinson) lähtee ensimmäisessä elokuvassaan Yhdysvaltoihin toilailemaan. Juoni on tietenkin vain hutiloitu taustakehys pitkälle sketsimaratonille, mutta kokonaisuus toimii silti jotenkuten. Joukossa on huonoja ja kohtalaisia vitsejä sekä tietenkin viittauksia alkuperäissarjaan. Arvata saattaa, ettei maanmainion tv-sarjan henki oikein välity kokopitkässä elokuvassa, mutta paremman puutteessa tämänkin viitsii juuri ja juuri katsoa.

Pisteytys: 5/10

One Hour Photo
Ohjannut Mark Romanek
USA 2002, 96 min.
Draama, Trilleri
Pääosissa: Robin Williams, Connie Nielsen, Michael Vartan




Yksinäinen valokuvankehittäjä Seymour Parrish (Williams) stalkkaa täydelliseltä vaikuttavaa perhettä ja yrittää täyttää elämänsä harmaata tyhjiötä keinotekoisilla väreillä. Perheidyllin kulissien rakoillessa myös Seymourin elämä romahtaa. One Hour Photo on keskinkertainen jännityselokuva, jossa moni elementti tuntuu hivenen kömpelöltä. Robin Williams on kuitenkin loistava itselleen epätyypillisessä roolissa, ja erikoisesta juonesta riittää mielenkiintoista seurattavaa yhdeksi katsomiskerraksi.

Pisteytys: 6/10

The World According to Garp - Garpin maailma
Ohjannut George Roy Hill
USA 1982, 136 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Robin Williams, Mary Beth Hurt, John Lithgow




Garpin maailma tarkastelee erikoislaatuisen kirjailijan T.S. Garpin (Williams) värikkäitä elämänvaiheita 1940-1970 -lukujen Yhdysvalloissa. Lukiessani John Irvingin kirjoittamaa Garpin maailmaa (1978) en todellakaan voinut kuvitella sen elokuvaversiota Robin Williamsin tähdittämänä draamakomediana. Alkuperäisteokseen nähden tämä tulkinta on tiivistetty onnistuneesti, mutta sen omituisen sievistelty sävy muistuttaa lähinnä erikoista perheleffaa. John Lithgow on mainio näyttelijä, mutta ärsyttää nähdä cis-mies transnaisen roolissa.

Pisteytys: 6/10

The Babadook
Ohjannut Jennifer Kent
Australia 2014, 93 min.
Kauhu, Draama, Trilleri
Pääosissa: Essie Davis, Noah Wiseman




The Babadook on ahdistusta ja myötätuntoa herättävä kauhukertomus yksinhuoltajaäidin (Davis) ja tämän traumatisoituneen lapsen (Wiseman) koettelemuksista. Elokuvan Babadook-mörkö ei ole yliluonnollinen ilmiö, vaan saa alkunsa vaikeasta elämäntilanteesta ja luikertelee pienen perheen vaivoiksi vähitellen. Elokuvan kauhu on psykologista ja riipaisevan todentuntuista, eikä mitään surkean turhaa säpsäyttelysettiä. Mulla tosin herpaantui keskittyminen jossain leffan puolivälissä. En tiedä, johtuiko se itse elokuvasta vai omasta vireystilasta, mutta joka tapauksessa tästä nyt ei jäänyt mitenkään kovin huikea fiilis. Suosittelen silti tsekkaamaan!

Pisteytys: 7/10

The Mist
Ohjannut Frank Darabont
USA 2007, 126 min.
Kauhu, Scifi, Trilleri
Pääosissa: Thomas Jane, Laurie Holden, Andre Braugher



Stephen Kingin kertomukseen pohjautuva The Mist sijoittuu pikkukaupunkiin, jonne laskeutuva outo usva tuo mukanaan karmeita olentoja toisesta maailmasta. Elokuva tarkastelee yhteisön flippaamista ja joukkohysteriaa ihan kohtalaisen onnistuneesti, käsiteltyä tulee myös ihmisen pienuus universumin kummallisten tallaajien rinnalla. Yhteisöaihe on kiinnostava, mutta elokuva ei silti oikein tunnu saavan siitä - tai mistään - kaikkea irti. Vika lienee puolivillaisissa hahmoissa, jotka on käsikirjoitettu turhan tyypitellen - tai sitten näyttelijävalinnat ontuvat. Esimerkiksi pääroolissa tuskaileva Thomas Jane ei kertakaikkiaan istu tunnepitoiseen rooliinsa.

Pisteytys: 6/10

Moulin Rouge!
Ohjannut Baz Luhrmann
USA & Australia 2001, 127 min.
Musikaali, Romantiikka, Draama, Komedia
Pääosissa: Ewan McGregor, Nicole Kidman, Richard Roxburgh



Baz Luhrmannin kenties paras teos Moulin Rouge! sijoittuu belle époquen Pariisiin, jossa Moulin Rougen kiihkeän rytmin sykkeessä syntyy ainutlaatuinen rakkaustarina köyhän kirjailijan (McGregor) ja kaikkien himoitseman kurtisaanin (Kidman) välille. Luhrmannin tavaramerkkinä tunnettu räikeä postmodernismi sopii elokuvan alkupuolen teatraaliseen komediahenkeen mainiosti, mutta  draaman syventyessä spektaakkeli lässähtää. Pääosakaksikon ihailtava eläytyminen kuitenkin kannattelee loppuun saakka.

Pisteytys: 7/10

tiistai 1. syyskuuta 2015

Ossessione - Riivaajat

Ohjannut Luchino Visconti
Italia 1943, 140 min.
Draama, Rikos, Romantiikka
Pääosissa: Massimo Girotti, Clara Calamai, Juan de Landa

Lust.
Rutiköyhä kulkuri Gino (Girotti) matkaa Italian maaseudulla ja saapuu pölyisen tien varrella sijaitsevalle nuhjuiselle huoltoasemalle, josta hän saa töitä mekaanikkona. Paikan omistajan (de Landa) vaimo Giovanna (Calamai) vihaa miestään ja rakastuu komeaan kulkuriin. Pian toisiaan himoava kaksikko ryhtyy juonimaan Giovannan aviomiehen murhaa. Haaveissa häilyy parempi elämä, mutta piinaava syyllisyys ei anna armoa. Tarina pohjautuu James M. Cainin tunnettuun rikosromaaniin Vahinko kello kaulassa (1934), joka on 1990-luvulla suomennettu myös nimellä Postimies soittaa aina kahdesti.

Luchino Viscontin Riivaajia on pidetty italialaisen neorealistisen tyylisuunnan esiteoksena. Neorealismilla tarkoitetaan 1940-1950 -luvuilla Italiassa ilmennyttä yhteiskuntakriittistä suuntausta, joka kuvasi erityisesti arjen muutosta ja köyhyyttä sodanjälkeisessä fasistisessa Italiassa. Toki suuntaus itse oli antifasistinen, eikä siis suinkaan ajan johtava tyylisuuntaus. Kahden vuosikymmenen aikana neorealistisina pidettyjä elokuvia ilmestyikin vain alle sata. Neorealistisille teoksille leimallisia piirteitä ovat myös esimerkiksi amatöörinäyttelijät sekä aitojen kuvauspaikkojen käyttö.

Köyhälle maaseudulle sijoittuva Riivaajat on riipivän tarkkanäköinen analyysi Mussolinin ajasta ja sodanjälkeisestä tuskasta. Rähjäisen huoltoaseman takahuone, rasvankäry ja pölyiset maantiet tulevat valtavan lähelle, tarinan seuraaminen tuntuu miltei ahdistavan todelliselta. Samoin elokuvan teemat tuntuvat kaunistelemattomilta ja lohduttoman realistisilta. Köyhyyden ja epätoivon keskellä jäljellä ovat vain himo ja unelmat, joiden kohteita tavoitellessa ainoana vaihtoehtona on astua rikoksen poluille.

Pisteytys:
10/10