keskiviikko 30. marraskuuta 2016

All About Eve - Kaikki Eevasta

Ohjannut Joseph L. Mankiewicz
USA 1950, 138 min.
Draama
Pääosissa: Bette Davis, Anne Baxter, George Sanders, Celeste Holm

Peace and quiet is for libraries!
Margo Channing (Davis) on ylistetty Broadway-tähti, jonka ura on yllättäen hiipumassa. Elokuvan tapahtumat alkavat palkintogaalasta, jossa Margo seuraa kitkeränä nuoren Eve Harringtonin (Baxter) vievän hänen valokeilansa. Kaikkien ihailema Eve kuitenkin päätyi teatterilavalle juuri Margon ansiosta, joka hyvää hyvyyttään suostui avustamaan näyttelijänurasta haaveilevaa naista. Himmenevä tähti kuitenkin tietää, ettei uudella tulokkaalla ole pelkkiä puhtaita jauhoja puuterihuiskussaan.

Aikansa suurmenestys Kaikki Eevasta keräsi ennätykselliset 14 Oscar-ehdokkuutta, joista palkinto suotiin peräti kuudessa kategoriassa. Muitakin palkintoja toki tuli, ja viiltävällä huumorilla ryyditettyä draamaa ylistettiin aikalaisarvioissa. Mielipiteet eivät ole juuri muuttuneet vuosikymmenten vaihtuessa, sillä elokuva löytyy edelleen useilta parhaiden elokuvien listoilta. Minä voisin katsoa elokuvan useamman kerran pelkästään Bette Davisin vuoksi, joka on roolissaan huikea. Ironista kyllä, Oscar meni Davisilta sivu suun ja sen saaja oli lähes tyhjästä ilmestynyt Judy Holliday (elokuvasta Eilen syntynyt, 1950). Tuntemattomista tähdistä mainittakoon, että Marilyn Monroe nähdään elokuvassa pienessä, mutta valloittavassa sivuroolissa.

Monitasoinen Kaikki Eevasta toimii lähes kevyenä trilleriviihteenä, sillä selkäänpuukottaja-Even luikertelu Margon lähipiiriin on hetkittäin jopa hyytävää katsottavaa. Ennen kaikkea elokuvassa kuitenkin tutkiskellaan ajattomia teemoja ihmisyydestä ja rooleista, joita kukin kantaa mukanaan. Elokuvan henkilöt ovat myös moniulotteisia ja inhimillisiä erheineen. Jokaisella on kipeät toiveensa ja myös moraalinsa, jota saattaa hieman venyttää, mikäli on tosi kyseessä. Niinpä tarkastelussa on myös menestys ja sen hinta: mitä kaikkea unelmiensa eteen saa tehdä?

Pisteytys:
9/10

maanantai 28. marraskuuta 2016

The Asphalt Jungle - Asfalttiviidakko

Ohjannut John Huston
USA 1950, 112 min.
Rikos, Draama
Pääosissa: Sterling Hayden, Louis Calhern, Sam Jaffe, Jean Hagen

Everything's gonna be okay...
Rikollinen Doc Erwin Riedenschneider (Jaffe) vapautuu vankilasta ja ryhtyy heti juonimaan uutta keikkaa. Remmiin astuvat muun muassa vauras Alonzo D. Emmerich (Calhern) ja kovanaama Dix Handley (Hayden). Homma hoidetaan kotiin vankalla kokemuksella ja hetken kaikki vaikuttaa sujuvan täydellisesti. Vähitellen punottu juoni kuitenkin purkautuu ja alamaailman ammattilaiset jäävät loukkuun yksi kerrallaan.

Ammattilaisten elkein kriminaalit suunnittelevat keikkansa huolella ja kaikessa rauhassa. Niinpä elokuvan tapahtumat käynnistyvät miltei turhan hidastempoisesti, mutta loppua kohden jännitys tiivistyy. Asfalttiviidakko perustuu W.R. Burnettin samannimiseen romaaniin (1949), jonka pohjalta on myöhemmin tehty muitakin tyyten erilaisia elokuvia. Vuosikymmenen lopulla aihe kääntyi lännenelokuvaksi (Lainsuojattomat, 1958), 1960-luvulla tarina vietiin Egyptiin (Cairo, 1963) ja 1970-luvulla teoksesta syntyi ajalleen tyypillisesti niin sanottu blaxploitaatio-versio (Cool Breeze, 1972).

Asfalttiviidakko luetaan usein John Hustonin ohjaustöiden parhaimmistoon, mutta minä en pitänyt tästä aivan yhtä paljon kuin vaikkapa Maltan haukasta (1941). Tässäkin film noirissa on kuitenkin Hustonille tyypillistä karkeaa realismia, joka kyllä säväyttää. Elokuvan rikolliset elävät karussa maailmassa, eikä ylimääräisellä glamourilla mässäillä. Roolitukset ovat erinomaiset, varsinkin Sterling Hayden on vakuuttava. Elokuvassa myös nähdään sivuroolissa Marilyn Monroe, joka tuolloin oli vielä varsin tuntematon näyttelijänalku. Monroen hahmo Angela Phinlay tuo viileän vakavaan elokuvaan hieman kepeyttä ja huumoria: "Haven't you bothered me enough, you big banana-head?"

Pisteytys:
8/10

lauantai 19. marraskuuta 2016

Winchester '73 - Kohtalon ase

Ohjannut Anthony Mann
USA 1950, 92 min.
Lännenelokuva, Toiminta
Pääosissa: James Stewart, Stephen McNally, Shelley Winters

The gun that won the West.
Lin McAdam (Stewart) voittaa ampumakilpailussa jalon aseen, Winchester '73 -kiväärin. Tiukassa kisassa toiseksi jäänyt Dutch Henry Brown (McNally) kuitenkin anastaa tuliluikun ja livistää pakoon. McAdamilla on jo valmiiksi kana kynittävänä Brownin kanssa, joten ajojahti alkaa vikkelästi. Brown joutuu pakomatkallaan luopumaan arvokkaasta kivääristä, joka päätyy melkoiseen seikkailuun. Lopussa koittaa tietenkin vanha kunnon kaksintaistelu, ja ase kohtaa jälleen oikean omistajansa.

Ammuskelua ihannoiva elokuva ei meinannut heti sytyttää minua kovin suureen ylistyslauluun ja pyöräyttelin silmiäni ensimmäisen kliseisen intiaaniherjan kohdalla. Mutta sitten alkoi tapahtua myös hyviä asioita: komeita maisemia, vauhtia ja vinkuvia luoteja, McAdamin salaperäinen kauna Brownia kohtaan... Lopputulemana täytyy todeta, että onhan tämä kerta kaikkiaan näkemisen arvoinen raina. Tarinaa kerrotaan sen verran kiinnostavalla tavalla, että anti-pyssysankarikin jaksaa seurata kiväärinmetsästystä silmä kovana. Itse ampuma-ase nimittäin nousee suorastaan yhdeksi elokuvan hahmoista, sillä sen kautta käydään läpi kaikki länkkärigenren kliseet aina intiaanihyökkäyksistä saluunoiden uhkapelipöytiin. Eri ihmisten käsissä ase herättää intohimoja ja lähes sokeaa hulluutta.

Juoneltaan hieman erikoinen länkkäri on pohjimmiltaan hyvin klassinen genrensä edustaja. Niinpä Winchester '73 - kohtalon ase löytyy usein listoilta, joissa rankataan kaikkien aikojen lännenelokuvia. Filmi on myös eräänlainen merkkipaalu sekä päätähden että ohjaajan uralla. Ensinnäkin Stewart palasi elokuvan myötä westernien pariin reilun vuosikymmenen tauon jälkeen; edellinen kerta oli elokuvassa Ei mikään enkeli (1939). Toisekseen Winchester ' 73 - kohtalon ase aloitti James Stewartin ja Anthony Mannin yhteistyön, joka jatkui halki vuosikymmenen. 1950-luvulla Stewart oli päätähtenä yhteensä kahdeksassa Mannin elokuvassa, joista kuusi oli lännenelokuvia. Näistä yhteistyön hedelmistä ovat Kohtalon aseen lisäksi 1001-listalle päässeet westernit Teräskannus (1953) ja Muukalainen Laramiesta (1955). Loppuknoppina mainittakoon, että vuonna 1950 Stewart nähtiin toisessakin länkkärissä: Delmer Davesin ohjaama Katkaistu nuoli sai ensi-iltansa vain noin viikon verran Kohtalon aseen jälkeen.

Pisteytys:
8/10

torstai 17. marraskuuta 2016

Kind Hearts and Coronets - Kruunupäitä ja hyviä sydämiä

Ohjannut Robert Hamer
Iso-Britannia 1949, 106 min.
Komedia, Rikos
Pääosissa: Dennis Price, Valerie Hobson, Joan Greenwood, Alec Guinness

Revenge is the dish which people of taste prefer to eat cold!

1900-luvun alun Englannissa herttua Louis D'Ascoyne Mazzini (Price) odottaa kuolemantuomionsa täyttöönpanoa rauhallisin mielin. Syy Mazzinin erikoiseen mielentilaan paljastuu aikanaan, mutta sitä odottaessa katsojat ehtivät paneutua fiinin herttuan muistelmiin. Käy ilmi, että Louis on varttunut köyhissä oloissa, sillä hänen rikkaasta suvusta polveutuva äitinsä joutui aikanaan perheensä hylkäämäksi. Niinpä katkera Louis päätti ryhtyä lahtaamaan sukulaisiaan kostaakseen äitinsä kohtalon.

Kruunupäitä ja hyviä sydämiä on niin pikimustaa ja rutikuivaa brittihuumoria kuin olla voi! Satiiri käsittelee muun muassa aikansa moraalikäsityksiä, mutta ennen kaikkea pilkka kohdistuu luokkaeroihin. Päähenkilö käy läpi ryysyistä rikkauksiin -tarinan, joskin melko groteskilla tavalla. Louis on kiinnostavasti käsikirjoitettu hahmo: hän on aatelisen kasvatuksen saanut köyhä nuorukainen, joka on hahmona samaan aikaan elegantin charmantti ja kylmän laskelmoiva. Silti Louis ei oikein onnistu herättämään katsojan sympatioita puolelleen, eivätkä sivuhenkilöt ole sen miellyttävämpiä.

Elokuva on suorastaan englantilaisen komedian perikuva ja mustan huumorin ystäville lähes välttämätön tapaus katsoa. Kruunupäitä ja hyviä sydämiä muistetaan myös Alec Guinnessin huikeasta roolityöstä. Guinness näyttelee peräti kahdeksaa eri roolia, eli jokaista teilattavaa D'Ascoyne-suvun jäsentä. Myös edwardiaanisen ajan miljöö on varsin kaunis ja puvustus niin ikään onnistunut, joskin muutamat naisväen muhkeat hatut lienevät tarkoituksellakin hieman humoristisia luomuksia.

Pisteytys:
8/10

tiistai 8. marraskuuta 2016

Lokakuun elokuvat 2016

The Immigrant - Charlie siirtolaisena
Ohjannut Charlie Chaplin
USA 1917, 30 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Charlie Chaplin, Edna Purviance





Restauroitu Chaplin-lyhäri liki sadan vuoden takaa ei ole menettänyt tenhoaan vuosien varrella! Elokuvassa kuuluisa kulkuri (Chaplin) on saapumassa Ameriikan ihmemaahan siirtolaisena, mutta köyhän elo on täynnä haasteita. Laivan liikettä hyödyntävä slapstick naurattaa ja päättyy romantillisen onnellisesti. Chaplinin vastanäyttelijänä nähdään Edna Purviance, joka tuona aikana sekä heilasteli Charlien kanssa että kuului tämän vakinäyttelijäkaartiin.

Pisteytys: 8/10

Easy Street - Hiljainen katu
Ohjannut Charlie Chaplin
USA 1917, 24 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Charlie Chaplin, Edna Purviance, Eric Campbell




Hiljainen katu (tunnettu myös mm. nimellä Charlie poliisina) vie Chaplinin kulkurihahmon poliisiuralle. Työ vaikuttaa helpolta, mutta niinpä isokokoinen öykkäri (Campbell) aiheuttaa tuoreelle sinivuokolle ongelmia kerrakseen. Fyysisen komedian mestariteos!

Pisteytys: 8/10

The Adventurer - Kahlekarkuri
Ohjannut Charlie Chaplin
USA 1917, 24 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Charlie Chaplin, Edna Pruviance, Eric Campbell




Siinä missä Hiljainen katu esitteli kulkurin (Chaplin) poliisina, tällä kertaa ystävämme onkin paatunut roisto ja vieläpä vankikarkuri. Pakonsa yhteydessä konna eksyy hienostojuhliin ja iskee vieläpä silmänsä erääseen neitoon (Pruviance). Tytön tuima isä (Campbell) ole tapauksesta lainkaan mielissään, epäilyttävä kosijahan voi olla ties mikä rikollinen. Legendaarisen taitava Chaplin osaa kyllä hyödyntää hyvän tarinan kaikin tavoin, joten hupia piisaa!

Pisteytys: 9/10

The Mummy - Muumio
Ohjannut Karl Freund
USA 1932, 73 min.
Kauhu, Fantasia
Pääosissa: Boris Karloff, Zita Johann, David Manners




Universalin kauhuklassikko Muumio ammentaa jännitysnäytelmänsä aineksia muinaisesta Egyptistä, edellisellä vuosikymmenellä löydetystä Tutankhamonin haudasta ja siihen liittyvistä kirouslegendoista. Elokuvassa tutkijoiden löytämä muumio Imhotep (Karloff) herätetään vahingossa henkiin ja tämä ryhtyy etsimään kadonnutta rakastettuaan. Lopulta Imhotep löytääkin rakkaansa inkarnaation (Johann) ja yrittää taikoa nuoren neidon pauloihinsa. Juonessa on hupaisan hölmöt kohtansa, mutta kokonaisuus on kuitenkin omalla tavallaan kiehtova. Boris Karloff on toki myös aina loistava.

Pisteytys: 7/10

The Big Short
Ohjannut Adam McKay
USA 2015, 130 min.
Draama, Biografia, Komedia
Pääosissa: Steve Carell, Christian Bale, Ryan Gosling, Brad Pitt



The Big Short kertoo vuosikymmenen takaisesta asuntokuplan posahtamisesta ja sitä seuranneesta finanssikriisistä muutaman keinottelijan näkökulmasta. Aihe ei suoranaisesti kuulosta erityisen kiehtovalta, vaikka siinä toki onkin ainekset mehevään tarinaan - se vain täytyy osata kertoa oikein ja siinä elokuvantekijät ovat onnistuneet. Talouskriisin käsittely yksilötasolla nostaa keskeiseksi teemaksi toisten epäonnesta hyötymisen ja talousjärjestelmämme raadollisuuden. Elokuvan kerrontakeinot myös selittävät talouden termejä ja lakeja kiehtovammin, kuin taloustieteen luennot (been there). Viiden Oscarin ehdokas pokasi palkinnon parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta ja kieltämättä ihan ansaitusti.

Pisteytys: 8/10

Turist - Turisti
Ohjannut Ruben Östlund
Ruotsi, Ranska, Norja & Tanska 2014, 120 min.
Draama
Pääosissa: Johannes Kuhnke, Lisa Loven Kongsli



Ruotsalaisperhe ajautuu kriisiin lomaillessaan Alpeilla, kun lumivyöryn säikäyttämä isä (Kuhnke) hylkää perheensä hädän hetkellä. Kun harmittomaksi osoittautuneesta luonnonkatastrofista on selvitty, alkaa isän toiminnan ruotiminen. Katsojakin joutuu tahattomasti keskelle vaivaannuttavaa avautumista, jossa vain toivoisi että maa nielaisisi. Defenssit, passiivis-aggressiivisuus ja yhteisymmärryksen puute ajavat päähenkilöitä yhä pahempaan solmuun. Elokuva tarkastelee modernia miehisyyttä tragikoomisesta ja hetkittäin liki absurdista perspektiivistä. Miehuullisuuden rooliodotukset näyttäytyvät perinpohjin järjettöminä - mutta mitäpä nyt totutuista tavoista luopumaan, olivat ne sitten miten typeriä tahansa.

Pisteytys: 8/10