The Man Who Shot Liberty Valance - Mies joka ampui Liberty Valancen (1962)

Ohjannut John Ford
USA 1962, 123 min.
Lännenelokuva, Draama
Pääosissa: James Stewart, John Wayne, Vera Miles, Lee Marvin

This time, right between the eyes...

Shinbonen asemalle puuskuttava juna tuo mukanaan senaattori Ransom Stoddardin (Stewart), joka on saapunut rauhalliseen kaupunkiin osallistuakseen hautajaisiin. Vainaja on monelle kaupunkilaiselle tuntematon vanhus. Utelias lehdistö vaatii Stoddardia kertomaan kuka edesmennyt oli, ja niin alkaa tarina nuoresta kaupunkilaisesta lakimiehestä, karskista karjatilallisesta Tom Doniphonista (Wayne), hurmaavasta Hallie-neidosta (Miles) ja roistosta nimeltä Liberty Valance (Marvin), jotka kaikki kerran kohtasivat keskellä villeintä länttä, kylässä nimeltä Shinbone.

John Fordin (1894─1973) Mies joka ampui Liberty Valancen jäi westernmestarin viimeiseksi suureksi klassikoksi. Elokuva asettuu Fordin ikimuistoisimpien länkkäreiden sarjaan, josta yhtä mainiosti muistetaan teokset Etsijät (1956), Aavikon laki (1946) ja Hyökkäys erämaassa (1939). Spagettiwesternien valtakauden aattona ilmestynyt filmi tuntuu myös ylipäätään aikakautensa ja lajinsa viimeiseltä merkkiteokselta. Liberty Valancen mitä mainioin lännentarina maalailee valkokankaalle täsmällisesti vanhan kunnon mielikuvituksellisen myyttisen villin lännen saluunatappeluineen, urheine ratsumiehineen ja pyssyä paukuttelevine lainsuojattomineen. On kuitenkin jo hyvästien aika, sillä sivistys hiipii vähitellen syrjäkylillekin Ransom Stoddardin hahmossa. Legendat jäävät silti elämään, ja sen saa myös Stoddard huomata.

Mies joka ampui Liberty Valancen kysyy, täytyykö villin lännen olla villi ─ eivätkö erimielisyydet ratkeaisi muutenkin kuin ruutia tuhlaamalla? Kontrastia tuovat parhaiten esiin vakiorooleissaan loistavat päätähdet: James Stewart on oikeudentuntoinen sovittelija ja John Wayne jäyhä konservatiivi. Kuitenkin yhteistyö on voimaa ja erilaiset miehet onnistuvat myös ymmärtämään toisiaan. Mies joka ampui Liberty Valancen on ensimmäinen elokuva, jossa monia lännenklassikoita tähdittäneet Stewart ja Wayne esiintyvät yhdessä. Miehet nähdään samassa elokuvassa, joskaan ei vastanäyttelijöinä, myös seuraavana vuonna ensi-iltaan tulleessa usean ohjaajan (mm. Fordin) eeppisessä lännensaagassa Näin valloitettiin villi länsi (1962). Konkareiden toista kunnollista yhteistyötä saatiin odottaa aina vuoteen 1976, jolloin kaksikko kohtasi Don Siegelin länkkärissä Revolverimies. Kumpikaan mainituista elokuvista ei liene tämän mestariteoksen veroisia, mutta täytynee silti lisätä kumpainenkin katselulistalle jo ihan vain legendaaristen näyttelijöiden tuoman ilon vuoksi.

Pisteytys:

9/10

Psycho - Psyko (1960)

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1960,  109 min.
Kauhu, Mysteeri, Trilleri
Pääosissa: Anthony Perkins, Janet Leigh, John Gavin, Vera Miles

We all go a little mad sometimes. Haven't you?

Marion Crane (Leigh) viettää kuumaa kesäpäivää miesystävänsä Sam Loomisin (Gavin) seurassa, mutta pariskunnan onnea varjostaa heikko taloustilanne. Vielä samana päivänä tilaisuus tekee Marionista varkaan ja 40 000 dollaria mukanaan hän ajaa pakoon kaupungista pelko kintereillään. Yön tullessa rankkasade johdattaa Marionin pysähtymään hiljaiseen motelliin, jossa vieras otetaan vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa.

Alfred Hitchcockin kenties tunnetuin teos Psyko yhdistää ohjaajan aiemmalta uralta tutuksi tulleita aiheita aina freudilaisesta mielentulkinnasta lähes täydelliseen rikokseen. Kuvaus, leikkaus ja erilaiset efektit nivoutuvat mestarilliseksi tirkistelyfantasiaksi, jossa katsoja vuoroin seuraa kauhutöitä turvallisen välimatkan päästä ja välillä miltei liian lähellä ─ suihkussa heiluva veitsi pettää katsojan odotukset ja on lävistää valkokankaan. Pelkoa ei voi enää ennakoida ja katsoja on haavoittuvaisempi kuin koskaan aiemmin.

Ikoninen kauhuklassikko Psyko on piinaavan jännittävä kerta toisensa jälkeen, eikä sen analysoinnista saa tarpeekseen. Elokuvaa katsoessa on myös hauska tarkastella sitä, miten uraauurtavan Psykon ideat ovat juurtuneet tiukasti myöhempien vuosikymmenten populaarikulttuuriin ja eritoten slasher-kauhuun. Ainoastaan uransa huipulla oleva Hitchcock saattoi vuonna 1960 tuoda suuren yleisön eteen tällaisen määrän alastomuutta, verta ja muita paheita, joutumatta kuitenkaan sensuurirovioille. Psyko määritti suunnan uudelleen.

Pisteytys:
10/10

The Searchers - Etsijät (1956)

Ohjannut John Ford
USA 1956, 119 min.
Lännenelokuva, Draama, Seikkailu
Pääosissa: John Wayne, Jeffrey Hunter, Vera Miles

That'll be the day...

Sisällissodan veteraani Ethan Edwards (Wayne) saapuu veljensä kotiin vuosien poissaolon jälkeen. Intiaanihyökkäys kuitenkin pitää huolen siitä, ettei Ethan pääse viettämään leppoisia lomapäiviä. Veli vaimoineen saa surmansa ja kaksi nuorinta tytärtä kidnapataan, joten perheen ottopoika Martin Pawley (Hunter) ja äksy Ethan lähtevät vuosia kestävälle kostoretkelle.

Etsijät on western-genren parhaimmistoa ja legendaarisen John Fordin kiistattomia ykkösteoksia, ehkäpä koko uran huippu. Ehdottomasti klassikon kannuksensa ansainnut länkkäri on lyönyt leimansa lukuisiin elokuviin ja muihinkin populaarikulttuurin tuotoksiin. Elokuvan vaikutteita voi havaita esimerkiksi Star Warseissa, Ethanin usein toistelema "That'll be the day" -tokaisu puolestaan kelpasi Buddy Hollylle hittikappaleen (1957) nimeksi.

Näyttävä ja kosolti viihdyttävä lännenfilmi on erinomainen myös teemansa puolesta. Ethan on aika epämiellyttävä tyyppi, oikea muinaisjäänne kaikkine luutuneine asenteineen. Äreä ukko ei tietenkään piittaa intiaaneista tuon taivaallista, vaan suhtautuu näihin suorastaan inhoten ja kosto mielessään. Koko etsintäretken motiivikin vaikuttaa olevan mahdollisuus päästä tasoihin päänahkojen keräilyssä. Tietenkin Ethanissa on myös herkkä puolensa, joskin hyvin peiteltynä. Ethanin hahmo on pintapuolisessa urpoudessaan hämmästyttävän kiinnostava, ja John Wayne tulkitsee mystistä miestä onnistuneesti. Lopuksi on hyvä todeta, ettei elokuva kuitenkaan ole Ethanin linjoilla. Etsijät pyrkii pikemminkin osoittamaan, millaiseen järjettömään verenvuodatukseen jatkuva kauna ja rasismi väistämättä johtavat.

Pisteytys:

9/10

The Wrong Man - Väärä mies (1956)

Ohjannut Alfred Hitchcock
USA 1956, 105 min.
Rikos, Draama
Pääosissa: Henry Fonda, Vera Miles, Anthony Quayle

An innocent man has nothing to fear, remember that.

Väärän miehen teema on yksi Alfred Hitchcockin lempiaiheista, joka kääntyy jännityksen mestarin käsissä moneksi erilaiseksi tarinaksi tai sivujuonteeksi. Pienessä roolissa teema oli esimerkiksi elokuvassa Epäilyksen varjo (1943) ja keskeisenä osana juonta taas varhaisemmassa brittifilmissä 39 askelta (1935) sekä takaa-ajojännärissä Vaarallinen romanssi (1959). Väärä mies kertoo nimensä mukaisesti rikoksesta syytetystä miehestä (Fonda), joka kuitenkin todellisuudessa on syytön.

Tavallisen tallaajan osalleen saama kohtuuton syytös herättää tietenkin kysymyksen siitä, voisiko näin sattua ─ ja mikä pahinta, entä jos näin kävisi minulle! Erityisen piinaavan tarinasta tekee tietenkin se, että elokuva perustuu hyvin tarkasti tositapahtumaan. Tosielämän väärän miehen eli Manny Balestreron oikeudenkäynti käytiin vain jokunen vuosi ennen kuin tapaus pääsi valkokankaalle. Väärä mies on oikeastaan hienoisella fiktiivisellä eläytymisellä väritetty tositapahtumien rekonstruktio. Elokuvassa nähdään sivurooleissa näyttelijäamatöörejä, jotka sattuivat todistamaan oikean tapahtumasarjan, ja kohtauksia on myös kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Hitchcock kertoo tarinaa tapansa mukaan miellyttävän tarkasti, jokaisen pienen yksityiskohdan huomioiden. Jännitys on intensiivistä ja se herättää myös ajatuksia oikeusjärjestelmän toimivuudesta. Yhteiskuntakriittinen rikoselokuva on sikäli Hitchcockin filmeistä poikkeuksellinen, ettei ahdistavaa tunnelmaa missään vaiheessa kevennetä hienoisellakaan huumorilla. Juonen mahdollisuuksillakaan ei ole tarpeen leikitellä, koska hemmetti, tämä todella tapahtui! Liekö Väärä mies Hitchcockin hymyttömin elokuva?

Pisteytys:
8/10