10. luukku: 70 vuotta sitten (Parrasvalot, 1952)

Life can be wonderful if you're not afraid of it.

 

Mikä kultainen elokuvavuosi 1952 olikaan! Uusia upeita teoksia tuli ensi-iltaan toinen toisensa perään. Vuotensa nimekkäin filmi lienee musikaali Laulavat sadepisarat (1952), jossa tanssahdellaan elokuvakulisseissa. Hollywoodin takahuoneisiin johdattaa myös Särkyneiden haaveiden kaupunki (1952). Näytelmäsarjan täydentää vanhempaan aikaan sijoittuva Kultaiset vaunut  (1952), joka kuljettaa katsojansa teatteriryhmän värikkäälle matkalle Etelä-Amerikkaan.

 

Vuotensa ykkösteoksia ovat omalla ranking-listallani ehdottomasti Akira Kurosawan koskettava Ikiru (1952) sekä Fred Zinnemannin ikimuistoinen lännenelokuva Seriffi (1952). Syvää draamaa parhaimmillaan! Laajaa tunneskaalaa löytyy muistakin teoksista: mennyttä aikaa muistellaan katkerasti sydäntäriipivissä filmeissä Umberto D (1952), Kielletyt leikit (1952) ja Vaitelias mies (1952). Päivän elokuvassakin katsotaan haaveillen taakse jääneeseen kulta-aikaan, mutta ehkä hieman rohjetaan kurotella toiveikkaaseen tulevaisuuteen.

 

 

Limelight - Parrasvalot
Ohjannut Charlie Chaplin

USA 1952, 137 min.

Draama

Pääosissa: Charlie Chaplin, Claire Bloom

 

 

 

 

Eletään ensimmäisen maailmansodan aattoa vanhassa kunnon Lontoossa. Ikääntynyt koomikko Calvero (Chaplin) saa huomata, että uusi aika tekee tuloaan viihdemaailmaan ja vanhat mestarit joutuvat armotta väistymään. Calvero saa uutta puhtia elämäänsä pelastettuaan nuoren tanssijan Therezan (Bloom), jonka koko ura ja elämä siintävät vielä edessä.

Parrasvalot on surumielinen tilinpäätös Charlie Chaplinin omasta urasta. Yhtymäkohtia on runsaasti: vuosisadan alun Lontoon teatterilavat, kulkurimainen hahmo ja lopulta myös suhde Therezaan, joka kuvaa Charlien ja Oona Chaplinin romanssia. Elokuva kommentoi ikääntymistä ja maailman muuttumista välillä katkerasti, mutta myös lempeästi. Draama on riipaisevaa, vaikka välillä sen sävy muuttuu lähinnä paasaavaksi piehtaroinniksi. Komediaakin on mukana keventämässä kokonaisuutta, mutta huomattavan vähän. Parrasvalot on kuuluisa Chaplinin ja Keatonin humoristisesta yhteiskohtauksesta, vaikka se jääkin harmillisen lyhyeksi.

Vaikka elokuva on monin tavoin koskettava ja pääosin taidolla hallittu, on se myös surullinen malliesimerkki monien elokuvien naisrooleista. Avuton ballerina on hahmona täysin tyhjänpäiväinen ja hänen osanaan on ainoastaan rakastaa päähenkilöä. Aikansa kutakin, toki. Omana aikanaan, jos juuri vieläkään, moiseen seikkaan ei juuri huomiota kiinnitetty. Parrasvalot jakoi kriitikoita, eikä elokuva saanut kunnollista levitystä Yhdysvalloissa Chaplinin väitettyjen kommunistisympatioiden vuoksi. Sittemmin Parrasvalot on kerännyt mainetta vanhan mestarin viimeisenä suurena teoksena.

Pisteytys: 7/10

LUUKKU #2 ─ 100 vuotta sitten (Teurastaja, 1917)

Buster wants some molasses.

Vuonna 1917 tapahtui monta maailmanhistorian kannalta merkittävää seikkaa, joista muutamatkin olivat aikanaan jokseenkin mitättömän mediahuomion saaneita sattumuksia. Suomen suurruhtinaskunta itsenäistyi aivan kuin ohimennen yleislakon, elintarvikepulan ynnä muun hässäkän keskellä; tapahtuma oli niin koruton, ettei varsinainen itsenäistymisen päivämääräkään ollut kaikelle kansalle selvillä. Mikäli huterahkon aasinsillan avulla siirrytään valtameren taakse, saamme huomata siellä muuan tuntemattoman Buster Keatonin (1895─1966) astelevan ensimmäistä kertaa valkokankaalle. Sittemmin sivuosaa näytelleestä miehestä tuli yksi kaikkien aikojen komediatähdistä. Keatonin debyyttielokuva oli Roscoe Arbucklen (1887─1933) ohjaama lyhytkomedia Teurastaja, joka esitellään ohessa.

Monien varhaisten elokuvakasvojen tapaan myös Keaton ja Arbuckle olivat hankkineet esiintymiskokemusta hupaisista vaudeville-näytelmistä. Arbuckle tosin pääsi elokuva-alalle jo vuonna 1909 ja hänestä tuli vähitellen aikansa suosituimpia filmitähtiä. Buster Keaton aloittikin uransa Arbucklen sidekick-partnerina, ja yhteistyö jatkui hedelmällisenä aina vuoteen 1920 saakka. Arbucklen ura ja elämä päättyivät murheellisesti skandaaleihin, vaikeaan alkoholismiin ja lopulta sydänkohtaukseen alle viisikymppisenä.

The Butcher Boy - Teurastaja

Ohjannut Roscoe Arbuckle

USA 1917, 30 min.

Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Roscoe Arbuckle, Buster Keaton, Josephine Stevens

Sekatavaramyymälässä tapahtuu, kun teurastaja (Arbuckle) säheltää asiakkaiden kanssa ja lempii myymälän omistajan tytärtä Almondinea (Stevens). Almondinen tapaaminen ei ole helppoa, sillä hän asuu vain naisille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa. Teurastajakin voi kuitenkin tarpeen vaatiessa pukeutua sievään mekkoon ja käyttäytyä fiinisti!

Teurastaja on kiinnostava lähinnä Keatonin ensiesiintymisen vuoksi, mutta toki elokuva viihdyttää muutoinkin. Varsinkin elokuvan loppupuolen toilailut ovat hauskoja, ja kahden mekkoihin ynnä rusetteihin sonnustautuneen kilpakosijan riitely kyllä kirvoittaa naurut. Vaikka Teurastaja on ensisijaisesti Roscoe Arbucklen show, Buster Keatonin ensiesiintyminen ei suinkaan ole pelkkä pieni vilahdus. Keaton näyttelee omalla nimellään erästä kaupan asiakasta ja esittelee mainiota fyysistä repertuaariaan.

Pisteytys: 7/10

8 x Halloween: osa V (Lyhäreitä 1921, 1929 & 1937)

BOO!

Lokakuussa on miltei pakko nautiskella edes yksi Halloween-teemainen lyhytanimaatioklassikko. Tällä kertaa katselin kaksi: ikimuistoisen luurankotanssin ja tasan 80 vuoden takaisen "haamujengin". Buster Keatonin 100 vuotta sitten tapahtuneen valkokangas-ensiesiintymisen kunniaksi valikoin Disney-pätkien seuraksi yhden koomikkolegendan toilailun kummitustalossa.

The Haunted House - Noiduttu talo
Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton
USA 1921, 21 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia, Rikos
Pääosissa: Buster Keaton, Virginia Fox, Joe Roberts

Buster Keaton koheltaa pankkivirkailijana ja saa niskoilleen syytteet pankin rahojen kavaltamisesta. Kivikasvo pakenee kummitustaloon, joka tosin myöhemmin paljastuu rikollisten piilopaikaksi. Elokuvassa on jokunen hauska vitsi ja aaveiden asut ovat mainioita, mutta kokonaisuus on hieman lattea. Vauhdikkaana kymmenminuuttisena elokuva voisi olla eheämpi kokonaisuus, sillä nyt mukana on liikaa tyhjäkäyntiä.

Pisteytys: 6/10

The Skeleton Dance - Luurankotanssi
Ohjannut Walt Disney
USA 1929, 6 min.
Animaatio, Lyhytelokuva

Illan hämärtyessä hautausmaalla kuuluu eläinten huhuilua, ulinaa ja sihinää... Mutta kun koittaa keskiyö ja kello lyö, alkavat hautausmaalla luita kalisuttavat tanssijuhlat. Elävät pitäkööt varansa, etteivät joudu tanssaajien soittopeleiksi! Luurankotanssi on Disneyn ensimmäinen Hassunkurinen sinfonia ja ylipäätään koko sarjan ikimuistoisinta antia. Hassunkurisissa sinfonioissa animaatiota kehiteltiin yhä kekseliäämpiin suuntiin, ja moinen luomisen ilo välittyy Luurankotanssin la danse macabresta mainiosti.

Pisteytys: 8/10

Lonesome Ghosts - Pitkästyneet haamut

Ohjannut Burt Gillett

USA 1937, 9 min.

Animaatio, Lyhytelokuva, Komedia

Pääosissa: Walt Disney, Pinto Colvig, Clarence Nash

Mikki (Disney), Hessu (Colvig) ja Aku (Nash) ovat perustaneet kummituksenkarkoittamispalvelun, mutta joutuvat kujeilevien kummitusten naruttamaksi. Voisi kuvitella, että lyhäri olisi ilmestynyt Halloween-sesongissa, mutta se itse asiassa sai ensi-iltansa jouluaattona! Sittemmin pätkä on löytänyt tiensä Disneyn Halloween-spessuihin. Pitkästyneet haamut (tai myös Yksinäinen aave) on toki aikansa lyhytanimaatioiden tapaan viehättävä, mutta ei parhaimmistoa.

Pisteytys: 6/10

Marraskuun elokuvat 2016

Captain Phillips

Ohjannut Paul Greengrass

USA 2013, 134 min.

Trilleri, Toiminta

Pääosissa: Tom Hanks, Barkhad Abdi

Nykypäivän merirosvoutta käsittelevä Captain Phillips perustuu tositapahtumiin. Somalialaiset merirosvot kaappaavat yhdysvaltalaisen rahtialuksen, jota kipparoiva kapteeni Richard Phillips (Hanks) on mies paikallaan. Elokuva on varma perustrilleri lajityypin hallitsevalta Paul Greengrassilta. Tom Hanks puolestaan esittää tavoilleen uskollisesti tavallista jannua, joka osaa toimia järkevästi kriisitilanteessa ja kohoaa sankariksi tekemällä duuninsa huolella. Kelpo viihdettä kertakatseluksi.

Pisteytys: 6/10

Lo imposible - Selviytyminen

Ohjannut J.A. Bayona

Espanja & USA 2012,  114 min.

Draama

Pääosissa: Naomi Watts, Ewan McGregor, Tom Holland

Vuoden 2004 tsunamitragedian maisemiin sijoittuvassa elokuvassa seurataan viisihenkisen perheen selviytymistaistoa Khao Lakin tuhoutuneessa paratiisissa. Perheen tarina on kyllä kertakaikkiaan ihmeellinen, joskaan en tiedä (enkä viitsinyt selvittää), kuinka suuri osa elokuvan kerronnasta oli täysin tositapahtumia ja mikä taas puhdasta dramatisointia. Elokuvan toteutus ei nimittäin tee oikeutta kamalille tapahtumille ja saa epäilemään perheenkin tarinaa. Selviytyminen on ihan katsottava katastrofidraama, mutta piinalliseksi yltyvä melodramaattisuus on pilata hyvän kertomuksen ja yltyy lähinnä kyynelmässäilyksi. Mahtipontiset viulutkin vinkuvat väsymättä taustalla kuin viimeistä päivää.

Pisteytys: 5/10

The Thing from Another World -
Se toisesta maailmasta

Ohjannut Christian Nyby

USA 1951, 87 min.

Scifi, Kauhu

Pääosissa: Margaret Sheridan, Kenneth Tobey, Robert Cornthwaite

Scifiklassikossa seurataan tiederyhmän kauhunhetkiä Pohjoisnavalla. Jään sisältä löytyneestä avaruusaluksesta luikahtaa pakoon muukalainen, jota eivät liekit tai luodit tuhoa. Mikä avuksi? Hyytävä jännitystunnelma on kohdillaan ja kylmän sodan kalsea henki humahtaa luihin ja ytimiin. Sama tarina on filmatisoitu uudelleen vuonna 1982 nimellä The Thing - "se" jostakin ja tuohon elokuvaan on myös tehty esiosa The Thing vuonna 2011.

Pisteytys: 7/10

The Play House - Teatteri

Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton

USA 1921, 23 min.

Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia

Pääosissa: Buster Keaton, Virginia Fox

Teatteri tai myös nimellä Buster varieteessa tunnettu Buster Keatonin lyhytelokuva enteilee jo elokuvaa Kovaa kyytiä ja kaunokaisia (1924). Ensin unimaailmassa ja sitten teatterissa seikkaileva Keaton esittää lukuisia rooleja ja päätyy lopulta vikittelemään tyttöä (Fox) tai tämän kaksoissisarta. Varieteen hauskat temput huvittavat, mutta kiehtovinta on alun unijakso ja monistuviin henkilöihin liittyvät oivallukset.

Pisteytys: 8/10

One Week - Viikko rakennusmiehenä
Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton

USA 1920, 25 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Sybil Seely, Joe Roberts






Juuri avioituneen parin onnea ei haalista edes poikkeuksellisen vaivalloinen talonrakennusurakka. Oman aikansa Ikea-tunnelma naurattaa edelleen makeasti ja Keatonin stunttisuoritukset ovat vertaansa vailla. Mainio lyhytkomedia!

Pisteytys: 9/10

The Goat - Syntipukki
Ohjannut Buster Keaton & Malcolm St. Clair
USA 1921, 23 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Virginia Fox, Joe Roberts

Väärinkäsityksen vuoksi Keatonin toilailevaa hahmoa luullaan vankikarkuriksi. Syntipukki on päätähden erikoisalaa, eli nokkelaa fyysistä komediaa. Mukana vauhdikkaassa menossa nähdään myös Keatonin rakastamia vanhoja junia. Kivikasvo pakenee sinivuokkoja lähes yhtä riemukkaalla tavalla vuotta vanhemmassa lyhärissä Buster ja poliisiparaati (1922).

Pisteytys: 9/10

The Neighbors - Naapurit

Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton
USA 1920, 18 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Virginia Fox, Joe Roberts

Rakastuneen parin yhdessäoloa hankaloittavat riitelevät naapurit, mutta nuori lempi keksii kyllä keinot. Elokuvassa kohelletaan väärinkäsityksestä toiseen ja karmeaa kyllä, ainakin mustan miehen pidätyksen yhteydessä tapahtuva sekaannus on edelleen kiusallisen ajankohtainen aihe. Naapurit ei ole ihan nokkelinta Keatonia, mutta viihdyttää kyllä. Lopun akrobatiakohtaus (kuvassa) on varsinkin näkemisen arvoinen.

Pisteytys: 7/10

The Paleface - Kalpeanaama
Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton
USA 1922, 20 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Virginia Fox, Joe Roberts






Rikkaat valkoiset miehet ovat suututtaneet intiaaniheimon, ja tietenkin juuri silloin sankarimme (Keaton) tanssahtelee intiaanien leiriin keräilemään perhosia. Kivikasvo päätyy hurjasta tilanteesta toiseen ilmekään värähtämättä ja sehän toki aina naurattaa. Kelpo komedia, vaikka Kalpeanaama ei olekaan ihan täysosuma.

Pisteytys: 7/10

Film - Viimeinen rooli
Ohjannut Alan Schneider
USA 1965, 20 min.
Lyhytelokuva, Draama
Pääosissa: Buster Keaton




Samuel Beckettin käsikirjoittama Viimeinen rooli on suomenkielisen nimensä mukaisesti Buster Keatonin viimeinen päärooli. Surrealismia ja avantgardea henkivä elokuva tutkii elokuvan katseen kohteena olemista. Kamera nousee lähes yhdeksi elokuvan henkilöksi tai jopa antagonistiksi. Kiinnostava tutkielma,  hämmentävä ja mieleenpainuva elokuva.

Pisteytys: 8/10

The Wolfpack
Ohjannut Crystal Moselle
USA 2015, 90 min.
Dokumentti, Biografia
Pääosissa: Mukunda Angulo, Bhagavan Angulo, Govinda Angulo, Jagadisa Angulo, Krsna Angulo, Narayana Angulo




Angulon perhe on viettänyt tiivistä elämää newyorkilaisessa kerrostaloasunnossa. Perheen lapset elävät elokuvista ja elokuville, ja tuo intohimo on myös varsin samaistuttavaa. Elokuvat nimittäin näkyvät meissä nykypäivän kasvateissa tavalla tai toisella - vaikka eläisi yhtä eristyksissä kuin tämän dokumentin veljessarja. Mutta mitä tapahtuu, kun pojat päättävätkin lähteä tutkimaan ympärillä kuhisevaa kaupunkia? Dokumentin aihe on valtavan kiinnostava ja saa ajattelemaan jotakuinkin kaikkea mahdollista populaarikulttuurista ja elämästä.

Pisteytys: 8/10

Professione: Reporter - Ammatti: Reportteri
Ohjannut Michelangelo Antonioni
Italia, Espanja & Ranska 1975, 119 min.
Draama, Trilleri
Pääosissa: Jack Nicholson, Maria Schneider, Ian Hendry




Michelangelo Antonionin omaperäinen elokuva yhdistää filosofiseen road-movieen trillerin aineksia. Pääroolissa nähdään kertakaikkiaan loistava Jack Nicholson, joka näyttelee Saharassa reportaasia laativaa toimittajaa David Lockea. Joko reissuun, työhönsä tai ylipäätään elämäänsä kyllästynyt Locke päättää pölliä kuolleen miehen henkilöllisyyden. Päähänpisto tuo mukanaan vieraan maailman epäilyttävine ja kiehtovine ihmisineen, mutta valeidentiteetti ei kuitenkaan vapauta vanhoista kahleista täysin. Kutkuttavan oivaltavaa ja mukaansatempaavaa kerrontaa.

Pisteytys: 8/10

A Most Wanted Man
Ohjannut Anton Corbijn
USA, Iso-Britannia & Saksa 2014, 122 min.
Rikos, Draama, Trilleri
Pääosissa: Philip Seymour Hoffman, Rachel McAdams, Willem Dafoe, Daniel Brühl



A Most Wanted Man kertoo USA:n ja Saksan turvallisuuspalveluiden yrityksestä selvittää erään laittoman maahanmuuttajan henkilöllisyyttä. Elokuva on hieman puuduttava rikosraina, jota on kuitenkin ilo seurata erinomaisten näyttelijöiden vuoksi. Trillerissä nähdään esimerkiksi Philip Seymour Hoffman yhdessä viimeisistä rooleistaan. Ilman tätä lisäarvoa koko elokuva olisi vähemmän kiinnostava.

Pisteytys: 6/10

La jetée - Kiitorata
Ohjannut Chris Marker
Ranska 1962, 28 min.
Lyhytelokuva, Scifi
Pääosissa: Davos Hanich, Hélène Chatelain, Jacques Ledoux



Pariisi kolmannen maailmansodan jälkeen. Mies lähetetään matkalle menneisyyteen, aikaan ennen tuhoisaa sotaa. Chris Markerin lyhytelokuva ei ole elokuva, vaikka onkin. Kiitorata koostuu kertojaäänestä ja valokuvista, eikä elävää kuvaa varsinaisesti nähdä. Todella kiinnostava ja vaikuttava lyhäri. Katsotaan mitä olen tästä mieltä, jahka 1001-listalla etenen 1960-luvulle.

Pisteytys: 9/10

Kaze tachinu - Tuuli nousee
Ohjannut Hayao Miyazaki
Japani 2013, 126 min.
Animaatio, Draama, Biografia
Pääosissa: Hideaki Anno, Hidetoshi Nishijima, Miori Takimoto



Lentokoneinsinööri Jirô Horikoshi (Anno) suunnittelee huimia sotakoneita ja rakastuu vakavasti sairaaseen naiseen. Tuhoisa sota langettaa varjonsa onnellisten kesäpäivien ylle; kaikki kaunis on katoavaista. Realistinen animaatio pohjautuu todellisiin henkilöihin, mutta fantasiaakin nähdään Horikoshin unissa. Tuuli nousee on elokuva, jonka piti olla Miyazakin viimeinen. Elokuva on kaunis jäähyväinen, mutta ilmeisesti animaatiomestarilta on kuitenkin vielä tulossa ainakin lyhytelokuva.

Pisteytys: 8/10

Steamboat Bill, Jr. - Laivakalle nuorempi (1928)

Ohjannut Charles Reisner, Buster Keaton
USA 1928, 71 min.
Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Ernest Torrence, Marion Byron

If you say what you're thinking, I'll strangle you!

Missisippi-joen varrella on pieni River Junctionin pikkukaupunki, jossa siipiratasaluksen omistaja William Canfield (Torrence) tuskailee heikosti menestyvän yrityksensä parissa. Pelastukseksi näyttää kuitenkin koituvan sähke, jossa kerrotaan Williamin pojan Willien (Keaton) saapuvan pitkästä aikaa isäänsä tapaamaan. Isä odottaa poikansa olevan raavas työmies, mutta Willie paljastuukin heiveröiseksi kaupunkilaiskeikariksi! Kaiken lisäksi Willie vieläpä ryhtyy heilastelemaan isänsä pahimman kilpailijan tyttären (Byron) kanssa.

Laivakalle nuorempi oli Buster Keatonin yritys nousta jaloilleen useamman epäonnistumisen jälkeen. Kuitenkaan tämäkään filmi ei saanut osakseen erityisen hyvää vastaanottoa, ja sitä seuraavan alamäen myötä Keaton menetti vähitellen itsenäisyytensä elokuvien teossa. Aivan kuten Keatonin Kenraali (1926), tämäkin teos on saanut arvostusta osakseen vasta vuosikausia ilmestymisensä jälkeen.

Tässä filmissä ovat jälleen tutut keatonmaiset peruselementit kohdillaan, mutta mikään ei silti ole kulunutta tai liian usein nähtyä: Buster jaksaa yllättää aina uusilla osuvilla vitseillä. Filmin parhaisiin hetkiin lukeutuu lopun hulvattoman myrskytohinan ohella filmin alussa nähtävä vierailu hattukaupassa, jossa Keaton jopa nähdään hetken verran Chaplinina. Lukuisista hyvistä puolista huolimatta Laivakalle nuorempi ei ole aivan yhtä viihdyttävä kuin moni muu Keatonin aiempi teos

Pisteytys:
8/10

The General - Kenraali (1926)

Ohjannut Buster Keaton
USA 1926, 107 min
Mykkäelokuva, Komedia, Sota, Historia
Pääosissa: Buster Keaton, Marion Mack

Johnnie veturijahdissa.

Veturinkuljettaja Johnnie Grayn (Keaton) elämässä on kaksi suurta rakkautta: hänen veturinsa Kenraali sekä nuori neito, Annabelle Lee (Mack). Johnnien rauhaisa elo kuitenkin järkkyy Yhdysvaltain sisällissodan syttyessä. Heilansa yllyttämänä hän lähtee värväytymään sotaan, mutta värvääjien mielestä veturinkuljettajasta on enemmän hyötyä siviilitoimessaan. Väärinkäsitysten myötä Johnnie saa pelkurin maineen ja menettää mielitiettynsä. Kaiken lisäksi Kenraali-veturikin ryöstetään yllättäen - luvassa on siis melkoinen seikkailu sodan rajalinjoilla ja vihollisen leirissä. Saako Johnnie-polo veturinsa takaisin, entäpä lemmittynsä sydämen?

Buster Keatonin suurimpana mestariteoksena pidetty Kenraali on toisaalta tuttua ja taattua Keatonia, mutta kuitenkin myös hieman uutta ja erilaista. Slapstick-tyylisen ilottelun sijaan tässä filmissä nähdään enemmän draamagenren elementtejä, mikä tosin ei tarkoita huumorin puuttumista! Varkaiden metsästäminen rautateillä on täynnä jos jonkinlaisia kommelluksia, ja eritoten pakomatka takaisin ryöstetyn veturin kanssa on hulvaton. Oman upeutensa tarjoaakin Keatonin fiksaatio vanhoihin vetureihin - tässä elokuvassa niitä nähdäänkin peräti kolme kappaletta. Kuuluisassa sillanpolttokohtauksessa kokonainen veturi upotettiin jokeen, jossa se saikin lojua turistinähtävyytenä vuosikaudet elokuvan teon jälkeen.

KA-BOOM?

Vaikka Kenraali nauttiikin nykypäivänä suurta arvostusta, ja on tituleerattu yhdeksi niin mykkäkauden kuin ylipäätäänkin elokuvahistorian merkittävimmistä komedioista, ei se ilmestyessään saanut suosionosoituksia. Filmi pidettiin floppina, sitä ei pidetty lainkaan hauskana - ennen kaikkea sisällissodan käsittely huumorin keinoin oli suorastaan pöyristyttävää. Elokuvan tarina kumpuaa todellisista tapahtumista, eräästä oikeasti tapahtuneesta junaryöstöstä ja korpraali William Pittengerin sotakokemuksista. Jos nyt verrattaisiin vaikka Griffithin Kansakunnan syntyyn (1915), tämä filmi on ainakin minun mielestäni lähestymistavaltaan mielenkiintoisempi.

Pisteytys:

9/10

Seven Chances - Seitsemän mahdollisuutta (1925)

Ohjannut Buster Keaton
USA 1925, 56 min.
Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Snitz Edwards, Ruth Dwyer

Is it seven o'clock already?

Jimmie Shannonin (Keaton) yritys on vararikon partaalla, mutta yllättäen Jimmien isoisän menehtyminen koituu pelastukseksi yhtiömiehille. Perintöosuutensa, seitsemän miljoonan dollarin saamiseksi Jimmien täytyy kuitenkin astua avioon täyttäessään 27 vuotta, kello seitsemään mennessä. Ja kuinka ollakaan - kaikki tämä selviää Jimmielle juuri tuona 27. syntymäpäivänä. Kun häihin on aikaa vain tunteja, ei tuleva sulhanen voi välttyä kommelluksilta morsianta etsiessään.

Buster Keaton piti elokuvan tarinaa typeränä, mutta tuottajansa kehoituksesta hänen oli kuitenkin suostuttava ohjaustyöhön. Myöhemminkään urallaan Keaton ei halunnut muistella tätä mielestään surkeaa tekelettä, joka kieltämättä on mestarikoomikon tuotokseksi keskinkertaisen kehno. Sittemmin Seitsemän mahdollisuutta on filmattu uudelleen useita kertoja, joista viimeisin versio on vuonna 1999 valmistunut Poikamies pulassa. Sen nähneenä voin ilolla todeta tämän alkuperäisen olevan sentään roimasti parempi.

Seitsemän mahdollisuutta pitää sisällään tyypillistä Keatonia eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita hykerryttävää huumoria unohtamatta. Varsinainen toiminta tosin käynnistyy vasta elokuvan puolivälin jälkeen, ja silloinkin osa kohtauksista tuntuu hieman venytetyiltä. Keatonille ominainen huumori ei tässä elokuvassa ole parhaassa terässään, mutta kaikesta huolimatta Seitsemän mahdollisuutta on ihan hauskaa viihdettä.

Pisteytys:

7/10

Sherlock Jr. - Kovaa kyytiä ja kaunokaisia (1924)

Ohjannut Buster Keaton
USA 1924, 44 min.
Mykkäelokuva, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Buster Keaton, Kathyn McGuire, Ward Crane

The world's greatest detective - Sherlock Jr.

Kovaa kyytiä ja kaunokaisia on vauhdikas slapstick-höpsöttely, jossa elokuvat ja todellisuus sekoittuvat nuoren elokuvakoneenkäyttäjän haaveunissa. Buster Keatonin kolmas pitkä komediafilmi on taidokas luomus niin tarinankerronnan kuin hulvattoman huumorin saralla. Tälläkin kertaa Keaton-filmissä nähdään toilaileva ja rakastunut nuorukainen, junia ja useita klassisen komedian kikkoja - mutta se ei silti tarkoita että nämä elementit olisivat hivenenkään vertaa kuluneita.

Keaton esittää elokuvateatterissa työskentelevää nuorta miestä, joka haaveilee kuitenkin olevansa salapoliisi. Köyhä ja hyväsydäminen nuorukainen on myös rakastunut ihanaan neitoon (McGuire), jota valitettavasti liehittelee myös rikas kilpakosija (Crane). Kun poikaparka lavastetaan vielä syylliseksi näpistykseen, hänellä ei ole jäljellä enää muuta kuin päiväunensa mestarietsivän urasta ja rakastamastaan neidosta. Elokuvateatterissa hän laittaa nyyhkyfilmin pyörimään ja uppoutuu uneen. Tästä päiväunesta kehkeytyykin mielikuvituksellinen sekoitus haaveita ja todellisuutta.

Kovaa kyytiä ja kaunokaisia pohtii hauskasti ja oivaltavasti sitä, kuinka paljon elokuvien maailma vaikuttaakaan katsojiinsa. Idea on herkullinen edelleen, mutta Keatonin harmiksi elokuvasta ei kuitenkaan tullut samanlaista menestystä kuin vuoden takaisesta hitistä Ruutia, räminää ja rakkautta (1923). Kuten niin sangen moni muukin elokuva, myös Kovaa kyytiä ja kaunokaisia tunnustettiin klassikoksi ja mestariteokseksi vasta paljon myöhemmin.

Pisteytys:

9/10

Our Hospitality - Ruutia, räminää ja rakkautta (1923)

Ohjannut John G. Blystone, Buster Keaton
USA 1923, 73 min.
Mykkäelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton, Natalie Talmadge, Joe Roberts

Ouch!

Syksyllä 1923 sai ensi-iltansa kokoillan komedia, Ruutia, räminää ja rakkautta. Tästä 1800-luvun alkupuolen Yhdysvaltoihin sijoittuvasta slapstick-hupailusta tuli suuri menestys, ja sitä voidaan myös pitää Buster Keatonin kultakauden käynnistäjänä. Elokuvan tarinalla on vastineensa todellisuudessa, eikä sen aihepiiri varsinaisesti ole kovin kepeä. Kuitenkin tämä filmi käsittelee sukuriitojen teemaa sangen onnistuneesti ja osuvalla huumorilla!

New Yorkissa tätinsä luona kasvanut Willie McKay (Keaton) on palaamassa synnyinseuduilleen lunastamaan perimäänsä taloa. Willielle selviää karmea tarina kahden suvun, McKayden ja Canfieldien, vihanpidosta: yhä uudet sukupolvet vannovat tappavansa vihatun suvun jälkeläiset, vaikkei kukaan enää muistakaan mistä kauna on alkujaan peräisin. Willie pyrkii parhaansa mukaan välttelemään Canfieldin korstoja, mutta kuinka ollakaan - vieraillessaan ihastuksensa Virginian (Talmadge) kotona, hän huomaakin saapuneensa Canfieldien kartanoon. Vieraanvaraisuutta kunnioittavat Canfieldit sallivat Willien säästää henkensä niin kauan kuin vierailu kestää, mutta tilanteen tajuttuaan ei Willie-polo tahtoisikaan vierailun päättyvän lainkaan.

Kuuluisa stuntti!

Ruutia, räminää ja rakkautta on varsin onnistunut komedia, josta ei puutu myöskään jännitystä. Stunt-temppujen mestari Keaton onnistuu vielä tänäkin päivänä säväyttämään taituruudellaan: tässä elokuvassa hurjinta settiä nähdään kuohuvan vesiputouksen yllä. Yksi elokuvan ehdoton vahvuus on myös kuvatun aikakauden esittäminen. Erityisesti The Rocket -veturi sekä varhainen polkupyörä Gentleman's Hobby Horse ovat ilahduttavia yksityiskohtia, joista on myös kehitetty loistavaa komiikkaa! Kommelluksia täynnä oleva junamatka olikin suosikkikohtaukseni koko elokuvassa. Mielenkiintoinen aspekti on myös näyttelijäkaarti, johon kuuluu muun muassa kolme sukupolvea Keatoneita sekä Busterin silloinen vaimo Natalie Talmadge.

Pisteytys:

9/10