The Sting - Puhallus (1973)

Ohjannut George Roy Hill
USA 1973, 129 min.
Rikos, Komedia, Draama
Pääosissa: Paul Newman, Robert Redford

Not only are you a cheat, you're a gutless cheat as well!

Eletään suuren laman lopun aikoja ja oman onnensa seppien luvatussa maassa leveimmin elävät häikäilemättömät keinottelijat. Kohtalaisen tilipussin tienaajiin lukeutuvat FBI:n jahtaama konkarihuijari Henry Gondorff (Newman) ja tämän nuori, innokas kollega Johnny Hooker (Redford). Vastikään voimansa yhdistänyt kaksikko on uransa suurimman haasteen edessä, kun tavoitteena on vaatimattomasti kaikkien aikojen mahtipontisin keikka.

Veijarikomedia ja rikosklassikko Puhallus on peräti kymmenen Oscarin ehdokas ja seitsemän voittaja. Suosio on helppo ymmärtää, sillä elokuva on tehty kaikin puolin taitavasti. Miljöö on luotu antaumuksella, näyttelijät ovat hyviä ja konstailematon tarina onnistuu yllättämään. Mukavia ovat myös pienet vaikutteet, joita on ammennettu 1930-luvun gangsterileffoista (esim. Arpinaama, 1932). Scott Joplinin Entertainerin (1902) pohjalle rakentuva ragtime-teema nousi muuten sekin aikanaan hitiksi ja kilkattaa päässä hyvän aikaa elokuvan päättymisen jälkeen.

Puhallus jatkaa George Roy Hillin, Paul Newmanin ja Robert Redfordin saumatonta yhteistyötä, josta saatiin nauttia jo elokuvassa Butch ja Kid (1969). Elokuvia yhdistää samankaltainen huumori, selkeälinjaisuus ja ammattitaito, pohjautuvatpa molemmat myös jossain määrin tositapahtumiin. Minulle Puhallus ei kolahtanut elokuvakaksikosta ihan yhtä hyvin, vaikka filmistä ei keksikään mitään moitittavaa. Ehkäpä viime aikoina on tullut katsottua niin huima liuta 1970-luvun alkupuolen rikosleffoja, että aivot kaipaavat jo vaihtelua. Täytynee palata tämän äärelle tauon jälkeen!

Pisteytys:
8/10

Butch Cassidy and the Sundance Kid ─ Butch ja Kid - auringonlaskun ratsastajat (1969)

Ohjannut George Roy Hill
USA 1969, 110 min.
Lännenelokuva, Draama, Rikos, Biografia, Komedia
Pääosissa: Paul Newman, Robert Redford, Katharine Ross

We're back in business, boys and girls, just like the old days!

Huuliveikko Butch Cassidy (Newman) ja taitava pyssysankari Sundance Kid (Redford) elättävät itsensä rosvoilemalla pankkeja ja junia. Epäonnisten junaryöstöjen myötä kaksikko saa jäljilleen Pinkertonin etsiväpalvelun tehokkaat vainukoirat, joiden tehtävänä on päästää junayhtiön kiusanhenget päiviltä. Lännen laajat preeriat käyvät koko ajan ahtaammiksi, eikä entisiin rötöstelyn päiviin voi enää palata. Butch, Kid ja jälkimmäisen opettajaheila Etta Place (Ross) suuntaavat vauhdilla kohti Bolivian karuja maisemia, jossa uudet haasteet odottavat.

Butch ja Kid kuvaa samaa villin lännen aikakauden loppua kuin muutamaa kuukautta aiemmin ensi-iltaan tullut Hurja joukko (1969). Elokuvien teemoissa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta tämän filmin lähestymistapa on humoristisempi ja huomattavasti vähemmän verinen. Kepeydestä on kiittäminen eritoten Paul Newmanin huoletonta tulkintaa Butchista ja ylipäätään pääosakaksikon veijarimaista yhteispeliä. Ilahduttavia ovat myös elokuvan Oscar-palkitut musiikit ja niin ikään pystinsä ansainnut ilomielinen kappale Raindrops Keep Fallin' on My Head. Oscar-palkinnot tulivat lisäksi parhaasta käsikirjoituksesta ja kuvauksesta.

Lännenelokuvan kultakausi kukoisti Hollywoodissa eritoten 1950-luvulla ja lajityypin suosio kantoi myös seuraavalle vuosikymmenelle. Butch ja Kid sekä Hurja joukko edustavat molemmat tämän aikakauden päätöstä, vaikka toki länkkäreitä on tehty melko tasaiseen tahtiin aina näihin päiviin saakka. Hollywoodin ja ylipäätään elokuvien muutos sekä aikakauden uudet tuulet tuntuvat voimakkaasti Butchin ja Kidin hilpeässä, jännittävässä ja hieman surumielisessäkin tarinassa. Entiset pyssysankarit päätyvät vieraalle maalle, tapailevat hankalan kielen kanssa ja yrittävät omaksua uuden ammatin ─ maailman muuttuessa ei auta muu kuin yrittää uudistua itsekin.

Pisteytys:

9/10