LUUKKU 7 ─ 80 vuotta sitten (Jään tänne yöksi, 1941)

I'm going to show you what yum-yum is.

 

Aikamatka saavuttaa vuoden 1941, jolloin toisen maailmansodan pauhu kajahtelee maailman joka kolkkaan. Saksalaiset vyöryivät kohti Moskovaa ja pommittivat Lontoota, Suomen pojat marssivat syvälle Karjalaan ja kotirintamilla kärvisteltiin. Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 80 vuotta Pearl Harborin yllätyshyökkäyksestä, joka sysäsi Yhdysvallat mukaan sotatapahtumiin. Sotavuoden 1941 tapahtumiin voi matkata useiden elokuvien voimin: Täältä ikuisuuteen (1953) sijoittuu Pearl Harboriin, Sukellusvene U-96 (1981) vie keskelle merisotaa ja Casablancan (1942) puolueettomalla maaperällä jännitteet tiivistyvät. Suomalaisfilmeistä vuoden tapahtumia kertaa menestyselokuva Rukajärven tie (1999). Vaan murheet pois, sillä tämän päivän luukku keinuttaa katsojansa kauas sota-ajan huolista!

 

Ball of Fire - Jään tänne yöksi
Ohjannut Howard Hawks

USA 1941, 111 min.

Komedia, Romantiikka

Pääosissa: Gary Cooper, Barbara Stanwyck, Henry Travers, Oskar Homolka

 

 

 

Joukko eri alojen professoreja on muuttanut saman katon alle, sillä he kokoavat yhdessä ennenkuulumattoman täsmällistä tietosanakirjaa. Kielitieteilijä Bertram Potts (Cooper) päättää täydentää slangi-tuntemustaan lähtemällä kenttätöihin, jossa hän tutustuu slangi- ja tanssitaituri Katherine "Sugarpuss" O'Sheaan (Stanwyck). Gangstereita pakoileva Sugarpuss majoittautuu professorien tiedon pesään, sekoittaa työnteon ja saa akatemian kuihduttamat sydämet läpättämään kongan tahtiin!

Jään tänne yöksi kommentoi hilpeästi norsunluutornien suhdetta tyyten erilaiseen arkeen: tutkimus on vaikeaa, jos tutkimuskohdettaan ei ymmärrä alkuunkaan. Yliopistolaisena minulla on toki hieman oma lehmä ojassa, mutta väitän, ettei tiedemaailma (enää) ole aivan näin poteroitunutta. Väärinkäsitykset ja vierauden kohtaaminen on toteutettu hauskalla tavalla, sillä hahmot ovat tavattoman sympaattisia. Professorit ovat kuin seitsemän (tai tässä tapauksessa kahdeksan) kääpiötä ja Sugarpuss on Lumikki pahat mielessään!

 

Screwball-elokuvan asetelma on herkullinen jo itsessään, ja lisää hupia saadaan matkan varrella vastaan tulevista mehevistä väärinkäsityksistä. Lajityypin pieni ennalta-arvattavuus romantiikan suunnanmuutosten osalta ei haittaa, vaan helpottaa heittäytymistä kevyen tarinan vietäväksi. Jään tänne yöksi oli ilmestyessään iso hitti, joka takoi messevät lipputulot. Yhdysvalloissa elokuva oli ilmestymisvuotensa viidenneksi katsotuin ja Oscar-ehdokkuuksiakin tuli neljä kappaletta (mm. käsikirjoitus), vaikka voitot jäivät lunastamatta.

Pisteytys: 8/10

Double Indemnity - Nainen ilman omaatuntoa (1944)

Ohjannut Billy Wilder
USA 1944, 107 min.
Rikos, Jännitys
Pääosissa: Fred MacMurray, Barbara Stanwyck, Edward G. Robinson

Kind of a crazy story with a crazy twist to it...

Kohtalo keskeyttää vakuutusmyyjä Walter Neffin (MacMurray) bisnekset, kun hän tapaa rikkaan asiakkaansa hemaisevan vaimon Phyllis Dietrichsonin (Stanwyck). Walter aloittaa uhkarohkean romanssin uuden tuttavansa kanssa, mutta ensin Phyllisin mies on hoideltava pois tieltä. Lemmenpari suunnittelee täydellisen murhan ja tuottoisan vakuutuspetoksen, mutta eräs mies on kuitenkin lähes takuuvarmasti Walterin jäljillä.

James M. Cainin samannimiseen romaaniin perustuva Nainen ilman omaatuntoa on lajityyppinsä mestariteos. Elokuvan ytimessä on kylmä ja määrätietoinen femme fatale Phyllis, joka kieputtaa Walterin pikkusormensa ympärille. Tosin huijarin vikaa on Walterissakin, joka kyynisenä ja leipiintyneenä ammattilaisena on halukas yrittämään typerää temppua ja näpäyttämään esimiehiään tekemällä mahtavan vakuutuspetoksen. Tarinankertojana on Walter itse, niinpä tarina alkaakin miltei sen lopusta: jo alussa käy selväksi, että homma on mennyt päin mäntyä. Päähenkilön viimeisillä voimillaan vuodattama tunnustus on huikea jännitystarina, joka rakentuu vähä vähältä: seitti kiristyy ja lopulta pullea kärpänen jää kiinni.

Hollywood-konkari Billy Wilder on tunnettu eritoten nasevista komedioistaan, mutta ohjaajanuransa alkuvaiheessa Wilder keskittyi ohjaamaan draamaelokuvia. Nainen ilman omaatuntoa on Wilderin draama-kauden elokuvista tunnetuimpia, joskin Auringonlaskun katu (1950) vienee useissa listauksissa ykkössijan. Vuoden 1944 kassamagneetiksi kohonnut Nainen ilman omaatuntoa vahvisti käsikirjoittajana ansioituneen Wilderin asemaa ohjaajana ja viimeistään seuraavana vuonna valmistunut Tuhlattuja päiviä varmisti Wilderin läpimurron. Yleisöiden ja kriitikoiden suosikki Nainen ilman omaatuntoa oli ehdolla seitsemään akatemiapalkintoon, joskaan yhtäkään voittoa sille ei suotu. Pystittä jäänyt jännäri nauttii ansaittua klassikkomainetta, onhan se kertakaikkisen hallittu kokonaisuus. Mainittakoon loppuun vielä, että useiden film noirien kohtalokkaana naisena tunnettu Barbara Stanwyck tekee loistavan roolityön. Tämä on yksi niistä keskeisistä teoksista, joista pitkän ja monipuolisen uran tehnyt tähtinäyttelijä muistetaan.

Pisteytys:

9/10

The Lady Eve - Nainen Eeva (1941)

Ohjannut Preston Sturges
USA 1941, 94 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Henry Fonda, Barbara Stanwyck, William Demarest, Charles Coburn, Eugene Pallette

You see, Hopsi, you don't know very much about girls...

Ammattimainen huijari ja miestennielijä Jean Harrington (Stanwyck) iskee rahojen toivossa kyntensä nyhveröön käärmetutkijaan Charles Pikeen (Fonda), kunnes yllättäen menettääkin miekkoselle sydämensä. Kun vastarakastunut pari ajautuu riitaan, rakkauspelien mestari Jean ottaa käyttöönsä parhaat silmänkääntötemppunsa hurmatakseen Charlesin takaisin itselleen. Neiti Eve Sidwichin roolissa Jean langettaa Charles-pololle mestarillisen ansan, jonka virittelyä ja laukeamista on kutkuttavan hauska seurata!

Nainen Eeva on ennen kaikkea loistavan käsikirjoituksen elokuva: dialogi on naseva, kuten kunnon screwball-komediassa kuuluu ollakin. Huumori on myös fyysistä ja visuaalista, ja osansa tekevät toki myös täydellisesti rooleihinsa sopivat näyttelijät. Eritoten Henry Fonda on vallan loistava nynny! Tarina on oivallisella tavalla älytön, mutta siinä on myös jotain sellaista näennäisesti todellista, joka tekee siitä uskottavan. Näennäisesti todellisella viittaan epämääräisesti niihin mentaliteetteihin ja käsityksiin, joita sukupuolirooleihin tai rakkauteen usein liitetään. Vässykkämies ja kieroileva, houkutuksen omenaa tarjoava nainen muodostavat yhden suorastaan rasittavan kliseisen stereotyypin, mutta tämä elokuva käsittelee kliseitäkin kiehtovasti ja railakkaasti hullutellen.

Tiukan sensuurin aikakaudella seksuaalisuuden kuvaus oli tietenkin kiellettyä ja paheellista, mutta se ei silti tarkoita sitä, että tämä synti olisi saatu ihmisistä kitkettyä. Elokuvissakin seksuaalisuutta käsiteltiin erinäisin kiertotein ja tämä komedia on siitä loistava esimerkki. Nainen Eeva on suorastaan hämmästyttävän rietas teos aikaansa nähden, vaikka nykymaailman alastonkuvastoihin verraten se on pikemminkin sofistikoitunutta rakkauskujertelua. Eleganttia huumoria, nokkelia piiloviittauksia ja kaikin puolin komea farssi!

Pisteytys:

9/10

The Bitter Tea of General Yen - Myrsky yli Aasian (1933)

Ohjannut Frank Capra
USA 1933, 88 min.
Draama, Romantiikka, Sota
Pääosissa: Barbara Stanwyk, Nils Asther, Toshia Mori, Walter Connolly, Gavin Gordon

Conquest of a province, or the conquest of a woman?

Megan Davis (Stanwyk) on saapunut sisällissodan piinaamaan Kiinaan mennäkseen naimisiin lähetyssaarnaajana toimivan nuoruuden rakastettunsa (Gordon) kanssa. Sodan melskeissä Davis joutuu kuitenkin kiinalaisen sotapäällikön, Yenin (Asther), kidnappaamaksi. Vieras, eksoottinen kulttuuri on sekä pelottava että kiehtova - kuten myös salaperäinen Yen.

Frank Capran Myrsky yli Aasian on klassinen Hollywood-rakkaustarina, mutta erikoisen kosketuksensa elokuvalle antaa kuitenkin sen orientalistinen sävy. Länsimaisesta perspektiivistä kumpuava Aasian eksotisoiminen, vieraiden kulttuurien tulkinta sekä kuriositeetteja etsivä esittämisen tapa ovat kiinnostavia teemoja. Eikä vähiten siksi, että kiinalaista pääpahista tai intohimojen kohdetta esittää ruotsalainen Nils Asther.

Monin tavoin kiinnostava Myrsky yli Aasian on jäänyt Capran myöhempien menestysteosten varjoon. Ilmestyessään elokuva ei myöskään saavuttanut suosiota aivan toivotulla tavalla; päätähti Barbara Stanwyk arveli huonojen katsojalukujen johtuvan filmin rasistisiksi tulkittavista sävyistä. Ennen pahimpia sensuurisäädöksiä ilmestynyt elokuva vihjailee myös varsin avoimesti rotujen välisestä romanssista ja eroottisista unista. Kiehtovien teemojen lisäksi elokuva käy toki myös mukavasta viihteestä: erityisesti Myrsky yli Aasian valloittanee ne sydämet, jotka tuntevat vetoa melodramaattisia Hollywood-klassikoita kohtaan.

Pisteytys:

7/10