Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terence Fisher. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terence Fisher. Näytä kaikki tekstit

torstai 31. lokakuuta 2019

8 x Halloween: osa VIII (Muumio-tripla, 1959, 1999 & 2017)

He who robs the graves of Egypt dies!
Tämän vuoden Halloween-paketin päättää klassikkomonsteri muumion kolme eri ylösnousemusta. Käärinliinoihin peiteltyjen ruumiiden eloonheräämisiä intouduttiin toden teolla käsittelemään populaarikulttuurissa Tutankhamonin haudan löydyttyä vuonna 1922. Tänään esiteltävien kolmen Muumio-elokuvan lisäksi yksi tunnetuimpia on Universalin Muumio (1932) jatko-osineen.

Mutta miten muumiosta tuli hirviö? Syitä hahmon kutkuttavan karmaisevalle suosiolle voidaan etsiä yhtäältä eksotiikasta, vieraasta kulttuurista sekä tietenkin kuolemaan ja tuonpuoleiseen liittyvistä mysteereistä. Vuosituhansia vanhat kuolleet ovat säilyttäneet ruumiinsa, jotka toisenlaisiin hautaustapoihin tottuneille näyttävät pelottavan eläviltä. Vaikka vieraan pelosta ei pääse eroon, ei myöskään uteliaisuudesta ─ sen todistavat näidenkin elokuvien päähenkilöt, jotka eivät malta jättää kuolleita rauhaan.


The Mummy - Muumio
Ohjannut Terence Fisher
Iso-Britannia 1959, 88 min.
Kauhu, Draama
Pääosissa: Peter Cushing, Christopher Lee, Yvonne Furneaux



Joukko brittiarkeologeja löytää vuosituhansien takaisen prinsessa Anakan kirotun haudan ja varoitukset hautarauhan rikkomisesta kaikuvat kuuroille korville. Röyhkeät tiedemiehet saavat tuota pikaa jäljilleen kostonhimoisen, prinsessan hautaa suojelleen Kharis-muumion (Lee). Mutta voiko kuolemattoman ja ylimaallisen voimakkaan muumion lopulta pysäyttää rakkauden avulla?

Viihdyttävä ja näyttävä Hammer-kauhu menestyi aikanaan hyvin ja poiki kolme jatko-osaa (1964─1971). Tässä Muumiossa on rutkasti enemmän jännitystä kuin Universalin klassikossa, mutta kauhua ei kuitenkaan oteta liian vakavasti. Tunnelma vetää vertoja Hammer-leffoista tunnetuimmalle, niin ikään Terence Fisherin ohjaamalle Draculalle (1958). Molemmissa leffoissa pääosaa esittävä Christopher Lee osoittaa olevansa ilmeikäs kokovartalokääreissäkin!

Pisteytys: 7/10

The Mummy - Muumio
Ohjannut Stephen Sommers
USA 1999, 124 min.
Seikkailu, Kauhu, Toiminta
Pääosissa: Brendan Fraser, Rachel Weisz, Arnold Vosloo




19. dynastian aikaisessa Egyptissä pääpappi Imhotep (Vosloo) syyllistyy petokseen ja haudataan elävältä. Vuosituhannet vierivät ja hiekka peittää unohdetut haudat, mutta sekalainen seurue uteliaita amerikkalaisia onnistuu lopulta osumaan hautapaikalle etsiessään kadonneen kaupungin aarteita. Rikkauksien sijaan joukko löytää vain nipun vitsauksia, sillä Imphotep on herännyt jälleen.

Muumio yhdistää kepeisiin kauhuelementteihin Indiana Jones -tyylistä seikkailua, kunnon ripauksen komediaa ja toki myös hippusen romantiikkaa. Komeissa maisemissa, erikoisefekteissä ja soundtrackissa ei myöskään säästellä. Mitäpä muuta kevyeltä popcorn-viihteeltä kaipaisikaan? Mainio viihde-elokuva menestyi ilmestyttyään siinä määrin hyvin, että se on saanut kaksi jatko-osaa (2001 & 2008) ja spinoff-leffan Skorpionikuningas (2002).

Pisteytys: 7/10

The Mummy
Ohjannut Alex Kurtzman
USA, Kiina & Japani 2017, 110 min.
Toiminta, Seikkailu, Kauhu
Pääosissa: Tom Cruise, Sofia Boutella, Russell Crowe




Joukko sotilaita etsii Lähi-idästä aseita, mutta vastaan tuleekin muinainen hauta, jota ei selvästikään ole tehty löydettäväksi saati avattavaksi. Armeijan leivissä työskentelevä Nick Morton (Cruise) kuitenkin hankkii sivubisneksenään elantonsa muinaismuistoista, joten eipä aikaakaan, kun egyptiläinen prinsessa Ahmanet (Boutella) pakenee vankilastaan ja terrorisoi maailmaa yliluonnollisine voimineen.

The Mummy on vasta toinen leffa Universalin Dark Universe -maailmasta, eikä se ole ensimmäistä Dracula Untoldia (2011) menestyneempi. Kiire tahkota rahaa näkyy laadussa ja siksi on sangen ymmärrettävää, että elokuvan ainoat palkintoehdokkuudet (8 kpl) tulivat Golden Raspberry -kisasta. Jäykkä Tom Cruise voitti oman sarjansa ja ihan syystä, sillä vakavahenkinen pullistelu ei sovi tällaiseen elokuvaan. Russel Crowen tohtori Jekyll on myös tuskallisen vaivaannuttava hahmo eikä Sofia Boutellan hirviötulkinta jää mieleen, vaikka onkin elokuvan parhaimmistoa. Harmaa, mädäntynyt ja pölyinen jäykistely asettaa koko Dark Universen uskottavuuden vaakalaudalle.

Pisteytys: 2/10

maanantai 22. lokakuuta 2018

8 x Halloween: osa V (Paholaisen morsian, 1968)

The bride of chaos... The rider upon the beast...
Viisikymmentä vuotta sitten elokuvasalien hämärissä nautittiin ensimmäistä kertaa lukuisista kauhuklassikoista, joista mainittakoon ainakin Elävien kuolleiden yö ja Rosemaryn painajainen. Olisin kernaasti nostanut teosten rinnalle listalta uupuvan japanilaiskauhun Kuronekon (1968), mutta harmillisesti en saanut elokuvaa mistään käsiini. Aivan luokattomaan korvikkeeseen ei sentään ole tyytyminen, nimittäin päivän leffa on Draculasta (1958) tunnetun ohjaaja Terence Fisherin Paholaisen morsian.

The Devil Rides Out - Paholaisen morsian
Ohjannut Terence Fisher
Iso-Britannia 1968, 95 min.
Kauhu
Pääosissa: Christopher Lee, Charles Gray, Patrick Mower, Nike Arrighi



Okkultismiin erikoistunut herttua Nicholas de Richelau (Lee) epäilee ystävänsä Simonin (Mower) sekaantuneen mustaan magiaan. Simonin kotoa löytyvä pentagrammi ja muut oudot merkit paljastavat de Richelaun arvion oikeaksi ja hän pääsee mystisen saatananpalvontakultin jäljille. Nyt tehtävänä on pelastaa viattomat sielut ennen kuin on liian myöhäistä.

Paholaisen morsian perustuu Dennis Wheatleyn romaaniin The Devil Rides Out (1934), jonka päähenkilö Nicholas de Richelau seikkaili aikanaan myös kymmenessä muussa kirjassa. Pimeyden voimia tutkiva aristokraatti on päässyt valkokankaalle kahdesti. Paholaisen morsiamen lisäksi kirjoista ensimmäinen The Forbidden Territory (1933) filmatisoitiin samannimisenä vuonna 1934, joskin päähenkilön nimi vaihdettiin elokuvaversiota varten.

Kauhuohjaajana profiloituneen Terence Fisherin (1904─1980) Paholaisen morsian syntyi uran loppupuolella pitkän kokemuksen siivittämänä.  Vaikka elokuva sijoittuukin modernille 1920-luvulle, sen tunnelma huokuu Fisherin tavaramerkiksi muodostunutta goottikauhua. Elokuvassa on hyvät hetkensä, mutta vastapainoksi myös hieman kömpelöä kerrontaa eikä tarina nappaa täysillä mukaansa. Okkultismikauhujen genressä Paholaisen morsian on syytä noteerata, joskaan kovin suureksi klassikoksi elokuvasta ei ole.

Pisteytys: 6/10

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Horror of Dracula - Dracula (1958)

Ohjannut Terence Fisher
Iso-Britannia 1958, 82 min.
Kauhu
Pääosissa: Christopher Lee, Peter Cushing, John Van Eyssen

I am Dracula and I welcome you to my house...
Bram Stokerin goottikauhun klassikko Dracula (1897) on inspiroinut yhä uusia elokuvantekijöitä vuosikymmenestä toiseen. Kauhuelokuvistaan tunnetun Hammer-studion Dracula tai Pimeyden prinssi erottuu massasta edukseen säväyttävässä värikkyydessään. Verellä mässäilevä elokuva oli aikanaan niin suosittu, että se sai peräti kahdeksan enemmän tai vähemmän vakavasti otettavaa jatko-osaa vuosina 1960─1974. Draculan ja Van Helsingin näyttelijät Christoper Lee ja Peter Cushing olivat myös mukana useimmissa jatko-osissa, joskin Terence Fisher siirtyi ohjaajanpallilta sivuun jo toisen jatko-osan jälkeen.

Stokerin tuttua tarinaa mukaileva Dracula alkaa, kun mystisen kreivi Draculan (Lee) linnaan saapuu uusi kirjastonhoitaja Jonathan Harker (Van Eyssen). Pian katsojille kuitenkin selviää, että mies onkin vampyyrinmetsästäjä ─ mutta vanha vampyyri ei tietenkään ole helppo kukistettava! Jonathanille käy hullusti, mutta ainakin muuan tohtori Van Helsing (Cushing) on tapauksen jäljillä...

1001-listan puitteissa Draculan tarinaa on jännitetty jo elokuvien Nosferatu (1922) ja Dracula (1931) merkeissä, ja tulossa on vielä Bram Stokerin Dracula (1992). Listan ulkopuolelta katsomistani Dracula-leffoista mainittakoon vaikkapa tyyten erilainen Dracula: verevä vainaja (1995). Fisherin räiskyvä versio on näistä suosikkini, vaikka toki Nosferatussa ja Bela Lugosin tähdittämässä Draculassa on niin ikään omat hienot hetkensä. Tämän Draculan parasta antia on viktoriaanisen kauhukuvaelman klassikkomiljöö säväyttävine efekteineen.

Pisteytys:
7/10