Kauhukuu V: Hämärästä aamunkoittoon (1996)

 

Okay hard drinkers, let's drink hard.

On vuosi 1996 ja kauhujen kapakka kutsuu! Saman vuoden kauhuelokuvista nimekkäin on komedian tontille häivähtävä slasherlegenda Scream (1996), jonka tuorein jatko-osa on ilmestynyt tänä vuonna. Aikansa kulttiteoksista mainittakoot myös teinikauhu Noitapiiri (1996), joka ei ehkä ole elokuvataiteen helmiä, mutta huokuu kuitenkin syksyistä ajankuvaa. Tähän vainajien vuodenaikaan voisi sopia myös ranskalaiselokuva Three Lives and Only One Death (1996), jonka pienet yliluonnolliset sattumukset sivuavat elämän ja kuoleman kysymyksiä.

From Dusk till Dawn - Hämärästä aamunkoittoon
Ohjannut Robert Rodriguez

USA & Meksiko 1996, 108 min. 

Toiminta, Kauhu, Komedia 

Pääosissa: George Clooney, Quentin Tarantino, Harvey Keitel, Juliette Lewis 

 

 

Rikollisveljet Seth (Clooney) ja Richie (Tarantino) ovat pakomatkalla Meksikoon. Monien kommellusten jälkeen kaksikko onnistuu pääsemään rajan yli ja löytämään syrjäisen strippiklubin, jossa heidän on määrä tehdä lisää hämäriä bisneksiä. Mutta kuinka ollakaan ─ iloinen baari-ilta muuttuu selviytymistaistoksi yliluonnollisten voimien kanssa.

Toimintaelokuvistaan (esim. Desperado, 1995) tunnetun Robert Rodriguezin vauhdikas räiskintäkomedia on taatun tulista menoa. Yliluonnolliset kauhuelementit istuvat tarinaan hauskasti, ja meininki on parhaimmillaan herkullisen ällöttävää hurvittelua. Tarina sinänsä ei ole ihmeellinen, mutta siitä muodostuu riittävä kehys vauhdikkaalle ammuskelulle, vitseille ja onelinereille. Texasilainen bluesrock pauhaa, viina virtaa ja vampyyrit ovat valloillaan: viihdettä koko rahalla!

Kulttimainetta nauttiva Hämärästä aamunkoittoon on tuottanut kaksi heikosti menestynyttä jatko-osaa (1999, 2000), joilla ei ole enää hirveästi tekemistä tämän ensiosan kanssa. Rodriguez kuitenkin jatkoi vampyyrimaailmaa kelvollisesti menestyneen tv-sarjan parissa (2014─2016). Ehkäpä kiinnostavin elokuvan poikimista myöhemmistä tuotteista on hittifilmi Sinners (2025), johon on selvästi ammennettu ideaa Rodriguezin hassuttelusta. Sinnersin maailmassa viihde ja monen genren ilonpito saa kuitenkin rinnalleen syvällisemmän tason.

 

Pisteytys: 7/10

Good Night, and Good Luck (2005)

Ohjannut George Clooney

Iso-Britannia, Ranska, Japani & USA 2005, 93 min. 

Draama, Historia, Biografia

Pääosissa: David Strathairn, Patricia Clarkson, Robert Downey Jr., George Clooney

 

I could use a scotch.

 

Senaattori Joe McCarthy nousi 1950-luvulla Yhdysvaltain kommunistivainojen nokkamieheksi. Kommunismihysterian vuoksi moni menetti työnsä, ystävänsä ja enemmänkin, usein syyttä suotta. Yksi avoimesti McCarthya ja mccarthyismia vastustanut julkisuuden henkilö oli uutistoimittaja Edward R. Murrow (Strathairn), joka ryhtyi ruotimaan perusteettomia kommunistivainoja ajankohtaisohjelmassaan. Uutisstudioihin ja takahuoneisiin keskittyvä historiaelokuva tutkii merkittävää käännettä televisiojournalismin historiassa ja samalla kommentoi ilmaisunvapautta.

 

George Clooneyn toinen ohjaustyö on ulkoasultaan tyylikäs kuin klassinen puku ja vanha jazz. Rytmissä ja näkökulmassa ei ole mitään vikaa, mutta elokuva on silti auttamattoman kuivakka. Studioilma alkaa nopeasti tuntumaan unettavan raskaalta. Kannattaa silti kärvistellä, koska aihe on todella kiinnostava ja tuntuu edelleen suorastaan pelottavan ajankohtaiselta. Hätäisesti sohitut kommunistivainot osuivat harvoin maaliinsa ja nykypäivänäkin mediaa ja viihdettä uhkaavat vallanpitäjien sensuurihalut. Yhdysvalloissa liukastellaan jo todella kaltevalla pinnalla.

 

Good Night, and Good Luck oli arvostelumenestys, jonka tyyliä ja aihepiirin merkittävyyttä kiiteltiin. Elokuva sai muun muassa kuusi Oscar-ehdokkuutta (mm. paras elokuva) ja Venetsiassa sille myönnettiin parhaan elokuvan FIPRESCI-palkinto. Maine on kantanut ja ajankohtaisuus säilynyt: George Clooneyn ja Grant Heslovin käsikirjoitukseen pohjautuva Broadway-versio sai ensi-iltansa maaliskuussa 2025. Aiheen päivänpolttavuudesta kannattaakin pitää ääntä.

 

Pisteytys: 6/10

Gravity (2013)

Ohjannut Alfonso Cuarón

Iso-Britannia & USA 2013, 91 min.

Draama, Trilleri, Scifi

Pääosissa: Sandra Bullock, George Clooney

 

Clear skies with a chance of satellite debris...

Tohtori Ryan Stone (Bullock) on ensimmäisellä avaruusmatkallaan. Arkipäivä Maan kiertoradalla muuttuu hurjaksi selviytymistaisteluksi, sillä avaruusromuksi tuhoutunut satelliitti kiitää kovaa vauhtia kohti Stonen ja hänen kollegoidensa sukkulaa. Seuraa tuhoisa onnettomuus, josta selviävät hengissä vain Stone ja kokenut avaruuskonkari Matt Kowalski (Clooney). Maahan on päästävä keinolla millä hyvänsä, mutta avaruus ei anna armoa.

 

Taidokkaasti luotu avaruustrilleri on kovaa toimintatykitystä. Katsoja saa hengähtää sopivin väliajoin, kunnes taas mennään ja vauhdilla. Parin katselukerran jälkeen vauhti tuntuu turhan kaavamaiselta, mutta eipä sekään hirveästi viihteen miellyttävyyteen vaikuta, kun kokonaisuus on muuten nappiosuma. Avaruuden karuus on ympäristönä niin päätähuimaava, ettei elokuvassa edes turhaan tuhlata ruutia ylimääräisiin efekteihin tai äänitehosteisiin. Realismin tuntu lisää sykettä.

 

Teknisesti uskottava, visuaalisesti näyttävä ja tarinaltaan viihdyttävä Gravity oli ilmestymisvuotensa suuria elokuvatapauksia. Vuotensa tuottoisimpien filmien kärkikymmenikköön kohonnut elokuva leijaili riemukkaasti palkintojuhlasta toiseen. Kymmenen Oscarin ehdokas ja seitsemän voittaja (mm. ohjaus, kuvaus, leikkaus) oli ihan varteenotettava ehdokas parhaan elokuvan pystin nappaajaksi, mutta syvällisempi draama 12 Years a Slave (2013) veti siinä taistossa pidemmän korren. Loistavana avaruustoimintana Gravity on edelleen huippuluokkaa.

Pisteytys: 8/10

The Descendants (2011)

Ohjannut Alexander Payne

USA 2011, 115 min.

Draama, Komedia

Pääosissa: George Clooney, Shailene Woodley, Amara Miller, Nick Krause

 

I'm the backup parent. The understudy.

 

Honolululainen Matt King (Clooney) on elänyt vuosia töihinsä uppoutuen. Vaimon vakava onnettomuus tekee Mattista yllättäen perheensä arjesta vastaavan aikuisen. Lähtökohta on vaikea: lapset ovat etäällä, puolison tila painaa mieltä, salatut tunteet paljastuvat ja kaiken tunnekuohun keskellä pitäisi ratkoa kiireellinen kysymys perintömaiden myynnistä. Elämän ja kuoleman välitilan sivustakatsojat joutuvat etsimään juuriaan ja yhteyttä toisiinsa, kaikki muu saa odottaa.

The Descendants maalailee synkkiä ajatuksia Hawaijin auringonpaisteessa, ukulelen soittaessa leppeitä säveliään. Elämän pysäyttänyttä käännekohtaa tutkitaan taidokkaan kevyesti mutta silti arvokkaan koskettavasti. Draamakomedia tavoittaa samoja sävyjä kuin Alexander Paynen aiempi menestysteos Sideways (2004), vaikka teemat ovatkin erilaisia. Jotain arkista keskeneräisyyttä ja haparoivaa mieheyttä molemmissa filmeissä silti on, ja se tekee niiden tarinoista niin sympaattisia.
 

Isän ja tytärten edesottamukset palkittiin ansaitusti käsikirjoitus-Oscarilla. Onnistuneen tragikoominen tarina ja näyttelijäsuoritukset ovat olleet kriitikoiden pääasiallisen ylistyksen kohteena, mutta on elokuvassa muutakin muistamisen arvoista. Havaijin kauniit maisemat on taltioitu tyylillä, ja niiden katselu tuo elokuvan katseluun suoranaista lomailun tuntua. Alexander Paynen luotsaamille reissuille on näemmä riemukasta lähteä kerta toisensa jälkeen.

Pisteytys: 8/10

O Brother, Where Art Thou? ─ Voi veljet, missä lienet? (2000)

Ohjannut Joel Coen

Iso-Britannia, Ranska & USA 2000, 107 min.

Komedia, Seikkailu, Rikos

Pääosissa: George Clooney, John Turturro, Tim Blake Nelson

 

Damn! We're in a tight spot!

 

Kolme vainottua kahlekarkuria on pakomatkalla. Joukon johtajan aseman on itsevaltaisesti ottanut keikarimainen Ulysses Everett McGill (Clooney), joka höpöttää pakokavereilleen kätkemästään aarteesta. Hölmöläiset Pete (Turturro) ja Delmar (Nelson) roikkuvat mukana rikkaudet tai pelastus mielessään, vaikka tosiasiassa Ulysses Everettin määränpäänä on ainoastaan löytää vaimonsa.

Odysseyksen harharetkiin perustuva Voi veljet, missä lienet? on  viihdyttävä elokuva, vaikka tarina ei olekaan kovin erikoinen. Antiikin maisemien sijaan kertomus sijoittuu 1930-luvun lama-ajan Mississippin osavaltioon. Aika ja paikka rakentuvat kiehtovasti todellisten ilmiöiden ja estetiikan pohjalle, mutta vielä vahvemman sävyn saavat aikakaudesta jäljelle jääneet voimakkaat mielikuvat. Eräänlaista kurjuuden nostalgisointia? Kiinnostavan maailman lisäksi tunnelmaa luo loistavan menevä soundtrack, joka palkittiin peräti viidellä Grammylla.

Joel ja Ethan Coenin käsikirjoittama veijaritarina sai ilmestyessään maltillisesti mutta mukavasti mainetta ja kunniaa. Elokuva oli ehdolla muun muassa Kultaiseen palmuun sekä Oscarin saajaksi käsikirjoituksensa ja kuvauksensa ansiosta, mutta suurimmat pystisaaliit jäivät Grammyihin. Voi veljet, missä lienet? viittaa hauskasti Preston Sturgesin klassikkokomediaan Nauru kahleitten talossa (1941), jossa elokuvaohjaaja yrittää omaperäisin keinoin laatia filmiä lama-ajan Yhdysvalloista. Elokuvalle ilmoitetaan jo nimikin, "Voi veljet, missä lienet?", mutta vasta Coenin veljekset taikoivat sen nimisen seikkailun valkokankaalle.

Pisteytys: 7/10

Three Kings ─ Kolme kuningasta (1999)

Ohjannut David O. Russell

USA 1999, 114 min.

Sota, Seikkailu, Komedia

Pääosissa: George Clooney, Mark Wahlberg, Ice Cube, Spike Jonze

We three kings be stealin' the gold...

Persianlahden sodan (1990─1991) loppu on käsillä. Amerikkalaissotilaiden leirissä aika käy pitkäksi ja bileitä on enemmän kuin töitä. Kolme sotilasta päättää käyttää luppoajan hyödyksi: Archie Gates (Clooney), Troy Barlow (Wahlberg) ja Chief Elgin (Ice Cube) lähtevät metsästämään valtavaa kulta-aarretta, mutta joutuvatkin kohtaamaan sodan todellisuuden paikallisten asukkaiden silmin.

Kolme kuningasta ei ole varsinaisia todellisia sotatapahtumia välittävä elokuva, vaan huumorin ja ajoittain synkänkin draaman sävyttämä seikkailu. Eri tyylilajit on saatu tasapainoon varsin taidokkaasti. Alun pyllyvitsipöhköilyn jälkeen huumori muuttuu tummemmaksi ja järjettömämmäksi sitä mukaa kun soppa syvenee. Päähenkilöt joutuvat todella ymmärtämään Lähi-idässä elävien ihmisten kärsimystä: entä jos tämä tapahtuisi minulle, minun kotonani? Tämähän on täysin absurdia!

 

Voi jo arvata, että Kolme kuningasta ei näe Persianlahden sotaa järin sankarillisena tapahtumana. Päähenkilöt pakotetaan moraalisten valintojen eteen, eivätkä ne ole helppoja. Valitettavaa, että Kolme kuningasta ajankohtaistui melko pian ilmestymisensä jälkeen, sillä Irakin sota (2003─2011) teki jo tuloaan kovaa vauhtia. Aavikon kirkkaudessa remuavat yhdysvaltalaiset kuninkaalliset eivät edusta aivan tyypillisintä Hollywoodin sotakuvausta, mutta elokuva menestyi silti aivan mukavasti. George Clooney jopa sai siitä uralleen uuden ponnahduslaudan. Hauskaa, että 1990-luvulla Teho-osaston henkilökuntaan vakiintunut miekkonen pääsee tässäkin filmissä hetkeksi tohtorin pallille.

Pisteytys: 7/10

LUUKKU 20 ─ 20 vuotta sitten (Ocean's Eleven, 2001)

Did you guys get a group rate or something?

Ikonisten elokuvien vuosi 2001 muistettaneen parhaiten Taru sormusten herrasta -saagan avausosasta Sormuksen ritarit, joka kahmi Oscareita ja tahkoi kovia lipputuloja. Akatemiakisassa menestyi myös draama Kaunis mieli  ja katsojia ihastutti sympaattinen Amélie. Vuoden katsotuimpien elokuvien joukkoon mahtuivat animaatiot Shrek sekä Monsterit Oy. Kumpikaan ei vedä vertoja Studio Ghiblin upealle taikamatkalle Henkien kätkemä, joka yltää omalla listallani vuoden 2001 filmien kärkeen. Päivän leffa on myös yksi vuotensa menestyjistä; päätähtenä keikaroi 2000-luvun suuri elokuvatähti George Clooney, joka vietti tänä vuonna kuusikymppisiään.

Ocean's Eleven - korkeat panokset

Ohjannut Steven Soderbergh

USA 2001, 116 min.

Rikos, Trilleri

Pääosissa: George Clooney, Brad Pitt, Julia Roberts, Matt Damon

 

Sellin ovi tuskin ehtii sulkeutua, kun vankilasta vapautunut Danny Ocean (Clooney) jo suunnittelee seuraavaa keikkaa. Mestarivaras lyöttäytyy yhteen rikoskumppaninsa Rusty Ryanin (Pitt) kanssa ja tuota pikaa mahdottomalta vaikuttava kasinoryöstö on suunniteltu. Iso keikka vaatii joukon alan asiantuntijoita ja kokoon kutsutaan ennennäkemätön 11 hengen show.

Ocean's Eleven on uusintaversio Lewis Milestonen rikoskomediasta Ocean's 11 (1960), jossa pääosaa näytteli Frank Sinatra. George Clooneyn karisma vetää kyllä vertoja Sinatrallekin, ja onpa elokuvaan muutenkin saatu edeltäjänsä tapaan nimekäs tähtikaarti. Elokuva kohosi tuota pikaa ilmestymisvuotensa katsotuimpien filmien kärkiviisikkoon, vaikka kaikki arvostelut eivät olleetkaan yksinomaan suopeita.

Vauhdikas rikoskomedia ajaa asiansa kelpona viihde-elokuvana. Tarinassa ja ryöstöjuonessa on kiistämättä ammottavia aukkoja, mutta kun ajetaan riittävän kovaa, ei epäkohtiin ehdi kiinnittää liikaa huomiota. Menevä leffa on sittemmin saanut jatko-osat Ocean's Twelve (2004) ja Ocean's Thirteen (2007) sekä tuoreimpana tulokkaana naiskaartilla tehdyn remaken Ocean's 8 (2018). Menestyneitä nekin, mutta eivät maineeltaan ole aivan ensiosan veroisia.

Pisteytys: 6/10

LUUKKU 22 - 10 vuotta sitten (Up in the Air, 2009)

Life's better with company.

Vuoden 2009 elokuvahitteihin lukeutuvat muun muassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi, Pixarin seikkailutarina Up - kohti korkeuksia sekä tietenkin lipputulojen ykkönen, fantasiaseikkailu Avatar, jonka jatko-osia odotellaan saapuviksi 2020-luvulla. Suurimman valtavirran ulkopuolelta nostettakoon esille myös kiinnostava animaatio Metropia, piinallisen ahdistava Antikristus sekä erinomainen sarjakuvafilmatisointi Watchmen. Kotimaisista elokuvista vuonna 2009 parhaimmistoa edustaa Postia pappi Jaakobille. Tämän päivän elokuvassa kuitenkin kiidetään klassisen Hollywoodin pariin!

Up in the Air
Ohjannut Jason Reitman
USA 2009, 109 min.
Draama, Romantiikka, Komedia
Pääosissa: George Clooney, Vera Farmiga

Ryan Bingham (Clooney) on yrityssaneeraaja, jonka työ edellyttää jatkuvaa liikekannalla oloa. Arki on yksinäisyyden sietämistä, kasvottomia hotelleja ja lentokoneiden penkkien kuluttamista. Elämän päämääräksi on muodostunut kymmenentuhannen lentomailin maagisen rajan saavuttaminen, mutta juuri ennen maaliviivaa Ryanin elämä mullistuu. Ryan tapaa Alexin (Farmiga), jonka kanssa hän jakaa samanlaisen elämäntyylin ─ sielunkumppanin kohtaaminen saa mihinkään sitoutumattoman bisnesmiehen pohtimaan elämänsä arvoja uudelleen.

Up in the Air on klassinen romanttinen draama, mutta silti raikas. Se johtuu ensinnäkin siitä, ettei elokuva sorru toistelemaan liian tunkkaisia kliseitä. Toisekseen filmin ansiona on kertoa aidolta tuntuva tarina siitä huolimatta, että päähenkilöiden arki liitelee kaukana tavallisten pulliaisten elämän yläpuolella. Etäännyttäminen toimii. Teemat ovat kuitenkin tuttuja kaikille: on sukupuolten ja sukupolvien eroja, mutta ennen kaikkea moraalia, vastuuta ja kumppanuutta.

Kehuttu elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta (mm. Paras elokuva), joskaan ei voittanut niistä yhtäkään. Onnistunut käsikirjoitus ja varmat näyttelijäsuoritukset huomioitiin lukuisilla muillakin ehdokkuuksilla ja jokusilla voitoillakin. Menestysleffaa tohtii kehua edelleenkin, mutta yksi asia maailman muuttumisesta pistää tietenkin silmään: eipä paljon Ryan Binghamia vielä lentohäpeä (flygskam) paina! Jos filmi ilmestyisi nykypäivänä, täytyisi luonnonvarojamme huoleti kuluttavan hepun sentään maksaa elämäntyylistään reilut päästökompensoinnit.

Pisteytys:
8/10