Näytetään tekstit, joissa on tunniste Susan Sarandon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Susan Sarandon. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. marraskuuta 2021

Thelma & Louise ─ Thelma ja Louise (1991)

Ohjannut Ridley Scott
USA 1991, 130 min.
Seikkailu, Rikos, Draama
Pääosissa: Geena Davis, Susan Sarandon, Harvey Keitel, Brad Pitt

I don't remember ever feeling this awake.

Ystävykset Thelma (Davis) ja Louise (Sarandon) lähtevät pienelle lomareissulle, joka saa heti alkuunsa kurjan käänteen. Louise ampuu Thelmaa ahdistelevan väkivaltaisen miehen, ja niinpä kaksikon Thunderbirdin keula on suunnattava pakomatkalle kohti Meksikoa. Rikoksen taakka painaa, mutta ajo halki Yhdysvaltojen muodostuu matkaksi todelliseen vapauteen ja minuuteen. Kun kerran on noustu lentoon, ei vapauden valtaväylältä enää ole kääntymistä takaisin.

Thelma ja Louise kulkee ikonisissa villin lännen maisemissa, jossa vastaantulevat miehet yllyttävät ystävyksiä yhä syvemmälle rikoksen poluille. Asetelman käänteisyys on nerokas, sillä lukemattomissa elokuvissa naishahmojen tehtävänä on toimia ainoastaan kimmokkeena miessankarien toiminnalle. Feministinen road trip kääntää ylipäätään päälaelleen elokuvateollisuuden ikiaikaisen asetelman, jossa lainsuojattomat miehet ryöstävät, murhaavat ja kaahavat.
 
Jos Thelma ja Louise olisi tehty perinteisin sukupuoliroolein, elokuva tuskin olisi herättänyt pienintäkään kohua ─ elokuvassa ei oikeastaan olisi mitään järin erikoista. Naispääosilla tarinasta tuli ilmiö ja kulttielokuva, joka kohtasi  hieman vastustustakin: ampuvatko kaikki rouvat nyt ukkopolonsa ja kaahaavat kohti Meksikoa? Jos niin tapahtuu, syy tuskin on rouvissa tai edes Thelmassa ja Louisessa! Nyt vastalauseet huvittavat, mutta toki elokuva oli vuonna 1991 jotain aivan uutta ja ihmeen vaikeasti käsitettävää. Arvostustakin toki tuli, esimerkiksi ansaittu Osccar parhaasta käsikirjoituksesta. Masentavaa kyllä huomata, ettei elokuvateollisuus lopulta ole kolmessa vuosikymmenessä kovin valtavasti mullistunut sukupuolilokeroiden osalta.

Pisteytys: 9/10

maanantai 9. elokuuta 2021

Bull Durham ─ Vamppi ja veteraani (1988)

Ohjannut Ron Shelton
USA 1988, 108 min.
Komedia, Romantiikka, Draama
Pääosissa: Kevin Costner, Tim Robbins, Susan Sarandon
 
You throw the ball, you catch the ball, you hit the ball.
 
Durham Bulls on alasarjassa pelaava baseball-joukkue, jonka innokas fani Annie Savoy (Sarandon) kannustaa pelaajia omalaatuisella tavallaan. Joka vuosi Annie ryhtyy lemmensuhteeseen yhden pelaajan kanssa, mutta tällä kertaa valinta osoittautuu vaikeaksi. Nuori ja lupaava syöttäjä Ebby (Robbins) kaipaisi koulintaa, mutta toisaalta Annieta kiehtoo joukkueen veteraani Crash (Costner).

Vamppi ja veteraani on tasapainoinen komedia, jossa on ripaus aivan pätevää draamaakin. Tarina tuumiskelee tavallisen ihmisen unelmia ja haaveita. Minor leaguessa tosissaan pelaavien miekkosten tähtäin olisi tietenkin ammattilaisuus isoilla kentillä, mutta toisten kohdalla juna on jo mennyt menojaan ja joillekin näytön paikka tuskin tulee koskaan. Ymmärtääkö nuori Ebby hyödyntää oman potentiaalinsa vai jääkö hänkin ikuisesti pikkukenttien vangiksi?

Kevyessä baseball-leffassa on hyviä teemoja, mutta tarina etenee hieman epätasaisesti. Käsikirjoitus edustaa aikaansa, ja varsinkin Annie olisi kenties nykypäivän versiossa erilainen hahmo. Ilahduttavaa toki on, ettei Annie ole pelkkää miesten silmille tarkoitettua pintaa, vaan hyvin omapäinen ja itsenäinen nainen sekä koko shown tarinankertoja. Aikanaan hyvin menestynyt Vamppi ja veteraani on jokusista heikkouksistaan huolimatta edelleen arvostettu urheilukomedia, joskin sen viehätys taatusti on suurempi baseballin parissa varttuneille.

Pisteytys: 6/10

keskiviikko 12. elokuuta 2020

Atlantic City (1980)

Ohjannut Louis Malle
Ranska, Kanada & USA 1980, 104 min.
Rikos, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Burt Lancaster, Susan Sarandon, Kate Reid

Now it's all so goddamn legal.
Eläköitynyt pikkugangsteri Lou Pascal (Lancaster) sotkeutuu elämänsä vaarallisimpaan rikosjuttuun, kun naapurissa asuva viehättävä Sally Matthews (Sarandon) on avun tarpeessa. Sally haaveilee paremmasta elämästä ja uudesta alusta, mutta hulttio-aviomies ja sisko saapuvat Atlantic Cityyn tuoden rikokset mukanaan. Pian Lou ja Sally ovat uponneet kaulaansa myöten huumeliigan sotkuihin, mutta ainakin heillä on toisensa ja iso tukko rahaa.

Atlantic Cityn keskeinen teema on muutos. Lou on päättänyt tyytyä hänelle jaettuihin kortteihin, vaikka menneisyyden kipeät haavat ja toteutumattomat unelmat polttelevatkin. Atlantic Cityn loiston ajat ovat auttamattomasti taakse jäänyttä elämää, eikä hukattuja tilaisuuksia saa enää takaisin. Kuitenkin Sallyn tapaaminen tarjoaa Loulle mahdollisuuden täyttää nuoruutensa haaveet ─ Sallylle suhde kenties lupaa jälleen uuden alun. Mutta voiko elämäänsä ja itseään paeta?

Haikea ja perin inhimillisiä kohtaloita tarkasteleva rikoselokuva on erinomaisesti käsikirjoitettu. Filmi lukeutuu Burt Lancasterin ikimuistoisimpiin roolitöihin, ja koko muu näyttelijäköörikin tekee oivaa työtä. Atlantic City sai lämpimän vastaanoton, mutta olisi filmi varmasti tekijöidensä mielestä voinut menestyä lippuluukuilla paremminkin. Viisi merkittävintä Oscar-ehdokkuutta kertovat sentään osaltaan onnistumisista, vaikka yhtään pystiä ei lopulta tullutkaan kotiinviemisiksi.

Pisteytys:
8/10

maanantai 9. maaliskuuta 2020

The Rocky Horror Picture Show (1975)

Ohjannut Jim Sharman
Iso-Britannia & USA 1975, 100 min.
Musikaali, Komedia, Kauhu, Scifi
Pääosissa: Tim Curry, Susan Sarandon, Barry Bostwick

A mental mind fuck can be nice.
Nuoripari Janet (Saradon) ja Brad (Bostwick) ovat autoajelulla syrjäseudulla. Matka katkeaa puhjenneen renkaan ja myrskyn vuoksi, joten apua on haettava läheisestä linnasta. Nopeasti paljastuu, ettei linnassa asu aivan tavanomaista väkeä ─ tuota pikaa Janet ja Brad pääsevät seuraamaan transilvanialaista tanssia ja tutustuvat tohtori Frank-N-Furteriin (Curry). Pariskunnan viattomuus on pian mennyttä ja uusi vapaamielisempi elämä voi alkaa!

Menestysnäytelmän pohjalta luotu The Rocky Horror Picture Show on iloinen ja vapaamielinen musikaali. Ikoninen kulttileffa vetää yhä salien täydeltä ihmisiä nauttimaan filmin omaperäisestä tunnelmasta sekä laulamaan ja tanssimaan Time Warpin tahdissa. Oli suorastaan sääli katsoa filmi yksin kotona, mutta teemanäytöstä ei nyt sattunut olemaan tarjolla. Karnevaalitunnelmaan voi silti päästä ihan kotisohvaltakin käsin, sillä näyttävä show-meininki tempaa helposti mukaansa.

Elokuvan ideana on leikkiä B-kauhujen ja -scifien kliseillä sekä juhlia seksuaalisen vapautumisen puolesta räväkän glam rockin tahdissa. Kokonaisuutta voi yhäkin pitää sangen onnistuneena! Vaikka Rocky Horrorin kulttimaine on suuri, on helppo ymmärtää, ettei B-elokuvien suuntaan kumartava outoilu saanut ilmestyessään kaikkia kriitikoita saati katsojia puolelleen. Mielipiteet taatusti jakautuvat yhäkin, mutta yhdestä asiasta tuskin voi olla eri mieltä: Tim Curry on loistava!

Pisteytys:
8/10