Being John Malkovich (1999)

Ohjannut Spike Jonze

USA 1999, 113 min.

Komedia, Draama, Fantasia

Pääosissa: John Cusack, Cameron Diaz, Catherine Keener, John Malkovich

Malkovich? Malkovich!

Työtön marionettitaiteilija Craig Schwartz (Cusack) pestautuu helppoon arkistointityöhön. Toimiston uumenista löytyy ovi näyttelijä John Malkovichin tajuntaan: mieleen vievä portti avaa Craigille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia niin marionettitaiteen, lemmen kuin varallisuudenhankinnan saralla. Näyttelijän mieleen riittää pyrkijöitä, ja kuumimman taistelun John Malkovichin aivoloisen asemasta käyvät Craig ja hänen vaimonsa Lotte (Diaz), jotka molemmat rakastuvat samaan naiseen (Keener).
 

Erikoisista tarinoistaan tunnetun Charlie Kaufmanin käsikirjoitus on älyvapaa ja järjetön, ja siksi niin riemukkaan nerokas. Elokuvassa voi tapahtua ihan mitä tahansa, ja tapahtuukin! Being John Malkovich on ennen muuta hauska, mutta kerrontaan on taidokkaasti kudottu filosofisia ajatuksia ihmisen minuudesta ja vaikkapa itsensä vertailusta muihin. Surrealistiseksi ilotulitukseksi kasvava tarina heijastaa osaltaan aikakautensa ajatusmaailmaa, joka korostuu muissakin saman vuoden elokuvissa (esim. Fight Club, American Beauty). Uusi vuosituhat tulee, keitä me olemme? 

 

Being John Malkovich ihastutti kriitikot, eikä filmi ollut laisinkaan liian outo edes suurille yleisöille. Vuotensa suurimmista kassamagneeteista elokuva jäi kauas, mutta kulttimaine syttyi. Kolmesta Oscar-ehdokkuudesta ei tullut voittoja, mutta palkinto parhaasta käsikirjoituksesta olisi kyllä ehdottomasti kuulunut Kaufmanin briljantille hupailulle. Näyttelijäsuorituksiakin täytyy kehaista, sillä näin kumma tarina vaatii antaumuksellista otetta. Absurdin huumorin ja luovan elokuvanteon juhlaa!

Pisteytys: 9/10

Dangerous Liaisons ─ Valheet ja viettelijät (1988)

Ohjannut Stephen Frears

USA & Iso-Britannia 1988, 119 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Glenn Close, John Malkovich, Michelle Pfeiffer, Uma Thurman

Vanity and happiness are incompatible.

 

Markiisitar Isabelle de Merteuil (Close) punoo juonia ex-puolisonsa päänmenoksi. Apua hän saa ystävältään varakreivi Sébastien de Valmontilta (Malkovich), joka on tunnettu naistenmies. Valmont ryhtyy pivartelemaan Merteuilin entisen heilan tulevaa vaimoa, nuorta ja hyväuskoista Cécile de Volangesia (Thurman). Merteuilin ja Velmontin juonet paisuvat ja muuttuvat katalaksi ihmissuhdepeliksi, jossa kenenkään tunteita ei säästellä.

Valheet ja viettelijät perustuu Pierre Choderlos de Laclosin kirjeromaaniin Vaarallisia tunteita (1782). Teos on saanut useita näyttämö- ja elokuvasovituksia, joista tämä teos lienee nykypäivänä tunnetuin. Nimekäs on myös myöhempi teinileffa Julmia aikeita (1999), joka tuo tarinan nykyaikaan. Kertomuksessa korostuvat ihmisten hyveet ─ sekä niiden totaalinen puute. Kiehtovasti kieroileva pukudraama sijoittuu loisteliaisiin kartanoihin, joissa 1700-luvun elosteleva ranskalaiseliitti pääsee elementtiinsä. Elämän puitteet ovat komeita, mutta elo on silti tyhjää ja tunnekylmää.

 

Pääosia näyttelevien Glenn Closen ja John Malkovichin roolisuoritukset ovat viihdyttävän viekkaita ja sivuosissakin nähdään onnistuneen naiiveja, kärsiviä sekä hupsuja hahmoja. Hyvillä persoonilla täytetty tarina etenee jouhevasti ja juonenkäänteissä on sopivasti jännitystä, vaikka jonkin verran elokuvaa olisi voinut tiivistääkin. Hyvin menestynyt Valheet ja viettelijät keräsi palkintoja ympäri maailmaa ja Oscareitakin tuli kolme: nasevasta käsikirjoituksesta sekä komeista puvuista ja lavastuksista.

Pisteytys: 7/10

The Killing Fields - Kuoleman kentät (1984)

Ohjannut Roland Joffé

Iso-Britannia 1984, 141 min.

Biografia, Draama, Sota, Historia

Pääosissa: Sam Waterston, Haing S. Ngor, John Malkovich

 

The wind whispers of fear and hate.

 

Yhdysvaltalainen Sydney Schanberg (Waterston) toimii sotareportterina Kambodžan raunioilla. Eletään 1970-luvun alkua, jolloin Vietnamin sodan pommituksissa tuhoutunut maa on kriisissä ja luisumassa kohti kansanmurhaa. Schanbergin kollega ja tulkki Dith Pran (Ngor) katoaa kotimaansa loputtomille kuoleman kentille, ruumiskasojen päättymättömiin maisemiin. Yksi amerikkalainen toimittaja huomaa jäävänsä voimattomaksi diktaattori Pol Potin teurastuksen edessä, mutta hän aikoo silti tuoda ystävänsä takaisin helvetiksi muuttuneesta maasta hinnalla millä hyvänsä.

 

Kuoleman kentät on todellisten tapahtumen pohjalta dramatisoitu kertomus, jonka lähteenä on Kambodžan armottomuudessa oikeastikin työskennelleen Sydney Schanbergin Pulitzer-palkittu reportaasi. Toimittaja Dith Pranin selviytymistarina perustuu sekin todellisiin kokemuksiin ja kaiken lisäksi häntä näyttelevä Haing S. Ngor oli itsekin kokenut sodan kauhut. Hirveät sotakokemukset koskettavat ja kylmähermoisten toimittajien kohtaamat tilanteet kiristävät hetkittäin jännityksen äärimmilleen. Kerronnassa olisi silti hippunen tiivistämisen varaa ja välillä Schanbergin ja Pranin kotimaiden erilaisuutta alleviivataan liiankin tehokkaasti ─ pikkuvikoja nämä silti ovat.

Elokuvan ilmestyessä kuvatuista sotatapahtumista ei ollut kulunut kuin muutama vuosi ja Kambodža oli sotatilassa koko 1980-luvun. Muu maailma muisti edelleen tuoreeltaan Vietnamin sodan, jonka päättymisestä ei ollut vielä vuosikymmentäkään. Ajankohtaisuus ja koukuttava kerronta toivat Kuoleman kentille palkintoehdokkuuksia ja voittoja: seitsemästä Oscar-ehdokkuudesta kolme kääntyi voitoksi (kuvaus, leikkaus, Ngorin sivuosa). Vaikka Kambodžan tapahtumiin on nyt saatu ajallista etäisyyttä, eivät konfliktit ole maailmasta kadonneet. Sikäli ajankohtaisuus on säilynyt: Kuoleman kentät muistuttaa kylmäävästi diktatuurien vaarallisuudesta sekä sotien julmuudesta.

Pisteytys: 8/10