All That Jazz - Syke ei sammu (1979)

Ohjannut Bob Fosse
USA 1979, 123 min.
Draama, Musikaali
Pääosissa: Roy Scheider, Jessica Lange, Ann Reinking

It's showtime, folks!

Tanssija, ohjaaja ja koreografi Joe Gideon (Scheider) rakastaa intohimoisesti sekä ammattiaan että egoaan. Äärirajoilla työskentelyn ohella elämää rytmittävät naiset ja päihteet. Loppuunpalanut mies saa lopulta sydänkohtauksen ja joutuu sairaalaan, jossa käynnistyy kamppailu elämästä ja kuolemasta. Houraileva mies näkee uransa tähtihetket, kohtalokkaat kolhut ja viimeisen suuren show'n ─ muistojen valtatielle Joen johdattavat kaikki elämän tärkeät naiset.

Syke ei sammu on viihdeteollisuuden itsetutkiskelua, mutta samalla se on myös hyvin henkilökohtainen elokuva. Kertomus perustuu ohjaaja-koreografi Bob Fossen (1927─1987) omiin kokemuksiin 1970-luvun kiihkeimmistä työvuosista, jotka lopulta meinasivat viedä mieheltä hengen. Fossea tai hänen fiktiivistä versiotaan Joe Gideonia on osuvasti kuvailtu Broadwayn Felliniksi: selkein vertailukohde ja innoittaja elokuvalle on luomistyön tuskaan pureutuva 8½ (1963). Loppukarnevaalikin on fellinimäistä vapauttavaa iloa!

Erinomaisesti menestynyt Syke ei sammu oli aikanaan arvostelumenestys ja voitti lukuisia merkittäviä palkintoja. Yhdeksästä Oscar-ehdokkuudesta filmi voitti neljä ja lisäksi Cannesista irtosi Kultainen palmu. Houraileva ja lääkehuuruinen matka on rakennettu tasapainoisesti, ja Roy Scheider onnistuu loistavasti pääroolissaan hivenen epämiellyttävänä työnarkomaanina. Taitavasti käsikirjoitettu ja ohjattu teos ei ole aivan tyypillisintä Hollywood-hömppää, vaan eurooppalaisella traditiolla tehtyä, melko vakavaakin itsetutkiskelua kepeän viihdemaailman synkissä kulisseissa.

Pisteytys:
8/10

Cabaret (1972)

Ohjannut Bob Fosse
USA 1972, 124 min.
Draama, Musikaali
Pääosissa: Liza Minnelli, Michael York, Helmut Griem, Joel Grey

Life is a cabaret, old chum!

Vapaa rakkaus kukoistaa 1930-luvun alkuvuosien Berliinissä ja kabaree-klubit kuhisevat iloisia juhlijoita. Eräässä suositussa yökerhossa esiintyy boheemi ja estoton aikansa lapsi Sally Bowies (Minnelli), joka tutustuu jäykkään brittiläiseen opettajaan Brian Robertsiin (York). Kaksikon välille kehkeytyy lämmin suhde ja duosta kasvaa trio, kun rikas ja huikentelevainen Maximilian von Heune (Griem) saapuu kaupunkiin. Vastuuttoman vapauden ja onnen aika kuitenkin päättyy, kun elämänjanoiset nuoret joutuvat avaamaan silmänsä tulevaisuudelle.

Cabaret perustuu samannimiseen Broadway-musikaaliin (1966) ja filmiversio kohosi jotakuinkin yhtä suureksi hitiksi kuin alkuperäinenkin menestysteos. Elokuva palkittiin peräti kahdeksalla Oscarilla ja ehkäpä himottu parhaan elokuvan palkintokin olisi ollut täysin mahdollinen, ellei Kummisetä (1972) olisi sattunut juuri samaan gaalaan. Elokuvan saama palkintokasa on ansaittu: näyttelijöiden tulkinnoissa piisaa tunnetta laidasta laitaan ja tarina on tyylikkäästi rakennettu sekä leikattu. Tyylikkäitä, ainoastaan lavalla esitettäviä musiikkinumeroita on myös kiehtovaa seurata ─ ja kuinka paljonpuhuvia ne ovatkaan!

Seksuaalista vapautumista, naisen asemaa ja yleistä vapauden ilmapiiriä railakkaasti käsittelevä Cabaret ajoittuu osuvaan ajanjaksoon. Elokuvan taustatarinana seurataan ruskeapaitojen tunkeutumista katukuvaan ja natsiaatteen hiljaista hyväksymistä. Iloisen Berliinin ylle laskeutuu pelottavan tulevaisuuden varjo, jonka havaitsee upeasti vaikkapa musiikkinumeroissa. Kabareen musiikkinumeroiden pinnalla kuplii nauru, mutta alta paljastuu painavaa asiaa. Erityisen voimakas kohtaus on kauniissa kesäjuhlassa yllättäen viriävä nuoruuden sävel, joka kylmäävästi kasvaakin natsismin rajuksi ylistykseksi. Cabaret on hyvä muistutus nykypäivällekin siitä, miksi äärioikeiston nousu on syytä nitistää ajoissa.

Pisteytys:
8/10