Podzemlje ─ Underground (1995)

Ohjannut Emir Kusturica

Jugoslavia, Ranska, Saksa, Bulgaria, Tsekki & Unkari 1995, 167 min.

Draama, Komedia, Sota

Pääosissa: Predrag Manojlovic, Lazar Ristovski, Mirjana Jokovic

Once upon a time... there was a country.

Fantasiamainen Underground kulkee halki Jugoslavian verisen historian. Oppaina toimivat ystävykset ja viholliset Marko (Manojlovic) ja Blacky (Ristovski), joiden taistelutarina alkaa toisen maailmansodan ajalta. Miehet kamppailevat saman naisen (Jokovic) rakkaudesta, ja kisailun äityessä Marko vangitsee Blackyn ja joukon vastarintaliikkeen edustajia bunkkeriin. Kellarissa kansa ja rakkaus pitävät toivoa yllä, mutta asukkaiden tietämättä Belgradin pommitukset vaihtuvat kylmän sodan diktatuuriin ja lopulta sisällissotaan. Lopulta alamaailman valheellisen todellisuuden aika on ohitse.

 

Underground sai ensi-iltansa keskellä piinallisia Jugoslavian hajoamissotia. Vaikka aihe on kipeä ja tulenarka, elokuva onnistuu käsittelemään sotateemaa, maan historiaa ja eritoten ihmisluontoa ajattoman taitavasti. Markon ja Blackyn tarina on suoranainen farssi ja surrealistinen musta komedia keventää tunnelmaa railakkaasti, mutta hetkittäin tarina on kylmäävän vakava ja tosi. Kansainvälisenä yhteistuotantona toteutettu Underground  keräsi mainetta paitsi ajankohtaisuudellaan, myös viiltävän taidokkaalla toteutuksellaan. Ansioista kirkkain on Kultainen palmu.

Balkanin poliittisen lähihistorian tuntemus syventää elokuvan tarinaa huomattavasti, mutta Underground on viehättävää katsottavaa, vaikka alueen menneisyyttä ei juuri ymmärtäisikään. Näyttelijäntyö on upean fyysistä ja lavasteet mystisen kiehtovia ─ maailmassa on erikoislaatuinen tuntu. Kellarissa soiva balkanfunk kuvaa hienosti elokuvan sielua: se on hauskan kujeilevaa ja rytmiltään yllättävää, mutta kertoo suurista tunteista ja todellisesta elämästä. Välillä avaran maailman täyttää naiskuorojen koskettava ikiaikainen laulu.

Pisteytys: 8/10

Die Blechtrommel - Peltirumpu (1979)

Ohjannut Volker Schlöndorff
Länsi-Saksa, Ranska, Puola & Jugoslavia 1979, 142 min.
Draama, Sota
Pääosissa: David Bennent, Angela Winkler, Mario Adorf

There once was a drummer.

Oskar-poika (Bennent) täyttää kolme vuotta ja saa lahjaksi upouuden peltirummun. Samana päivänä varhaiskypsä lapsi seuraa sivusta vanhempiensa ja näiden ystävien moraalitonta juopottelua, ja päättää lopettaa kasvamisen siihen paikkaan. Vuodet vierivät ja aikuisten rappiotila syvenee: natsit valtaavat kadut ja syttyy sota. Peltirumpunsa kanssa Oskar kykenee taianomaisesti vaikuttamaan ympäristönsä tapahtumiin, mutta yhden pienen miehen voimat ovat lopulta sangen rajalliset.

Peltirummun (engl. The Tin Drum) erikoinen kertomus perustuu Günter Grassin samannimiseen kirjaan (1959). Yhteiskuntakriittinen teos katsoo Oskarin silmin ihmiskunnan alennustilaa nihilistisesti, mutta lopulta näkökulma vaihtuu ─ selän kääntäminen ei hyödytä mitään. Kansainvälisenä tuotantona tehty elokuva puhuu rauhan puolestsa ja kommentoi sodan armottomuutta. Suurten teemojensa lisäksi Peltirumpu vivahtaa groteskiin fantasiaan: erään kontroversaalin seksikohtauksen vuoksi elokuva jopa kiellettiin, tosin vain Kanadassa ja Oklahomassa.

Pienistä soraäänistä huolimatta Peltirumpu menestyi suorastaan loistavasti. Elokuva keräsi ylistystä sekä kasan palkintoja, joista nimekkäimpinä mainittakoon vieraskielisen elokuvan Oscar sekä Kultainen palmu. Peltirummun ilmaisuvoima on säilynyt tuoreena näihin päiviin saakka, eikä vastaavaa teosta tule mieleen. Karmivuuden, mustan huumorin ja draaman välillä tasapainotteleva Peltirumpu lienee sotaelokuvista erikoisimpia. Harmi, että en ole tullut lukeneeksi Grassin teosta ennen elokuvan katselua, sillä ilmeisesti kumma tulkinta kummasta romaanista on varsin ansiokas.

Pisteytys:

8/10

W.R. - Misterije organizma - W.R. - Organismin mysteerit (1971)

Ohjannut Dusan Makavejev
Jugoslavia & Länsi-Saksa 1971, 84 min.
Fantasia, Komedia
Pääosissa: Milena Dravic, Jagoda Kaloper

Comrade lovers, for your health's sake, fuck freely!

Serbialainen ohjaaja Dusan Makavejev (1932─2019) on tunnettu rajoja rikkovista elokuvistaan, joista nimekkäimmät syntyivät 1960─1970-luvuilla. W.R. - Organismin mysteerit (engl. W.R.: Mysteries of the Organism) on Makavejevin teoksista taatusti tunnetuin, mutta ei siltikään kovin kuuluisa. Jugoslavialaista mustaa aaltoa edustava teos tarkastelee kotimaansa ongelmia mustan huumorin keinoin ja on täten kaukana Hollywoodin valtavirrasta, vaikka käsitteleekin aikakautensa suuria teemoja ─ kommunismia ja seksuaalisuutta.

W.R. ei tyydy tarkastelemaan aikansa ilmiöitä ulkokultaisesti, vaan yhdistää luovasti ronskit seksikohtaukset  ja psykiatri Wilhelm Reichin orgasmitutkimukset Stalinin aikaiseen propagandaan. Elokuvan rakenne ei ole kovin helppo, mutta punaisen langan saattaa ainakin hetkittäin löytää, jos hiemankaan tuntee surrealistista elokuvaperinnettä. Ennen varsinaisen filmin alkua W.R. valmistelee katsojiaan lyhyillä alkuteksteillä, joista tärkein on kehoitus nauttia, tuntea ja nauraa. Näiden kolmen avainsanan avulla homman jujusta saa parhaiten otteen, vaikka aivan ensikatselulla elokuva ei välttämättä täysin avaudukaan.

Yhdysvalloissa ja Jugoslaviassa kuvattu kriittinen W.R. ei päässyt levitykseen kotimaassaan, mutta filmi ei silti jäänyt vaille huomiota. Cannesissa kriitikot ottivat elokuvan vastaan ilolla ja Berliinissä Makavejev sai FIPRESCI-kunniamaininnan. Suomessakin K-18-leiman saanut filmi keräsi yllättävän runsaasti katsojia, ehkäpä osittain lukuisten seksikohtausten ansiosta. W.R. yhdistelee erilaisia tyylisuuntia hauskan kekseliäästi, mutta kiistämättä filmi on myös hitusen raskasta seurattavaa. Mikäli Balkanin kylmän sodan aikainen poliittinen historia kiehtoo, tätä elokuvaa ei sovi ohittaa.

Pisteytys:
6/10