Me and My Gal (1932)

Ohjannut Raoul Walsh
USA 1932, 79 min.
Komedia, Romantiikka, Rikos
Pääosissa: Spencer Tracy, Joan Bennett, Marion Burns, George Walsh

I'm so thrilled, but I'll pretend I'm mad...

Lempeämielinen poliisi Danny (Tracy) on iskenyt silmänsä satamakahvilan myyjään Heleniin (Bennett). Hukkuvan juopon pelastamalla Danny tienaa itselleen ylennyksen ja lemmen portit avautuvat vähitellen. Hääkellojen sointia saadaan kuitenkin tovi odotella, sillä Helenin sisko Kate (Burns) heilastelee vankikarkuri Duken (Walsh) kanssa ja piilottelee tätä sisarusten kodin vintillä.

Viattoman romanssin ja gangsterirainan yhdistävä Me and My Gal on notkea komediaklassikko, johon kovaksikeitetty rikosjuttu tuo sopivan ripauksen särmää. Elokuvassa on muutamat hieman epätasaiset kohtauksensa, mutta pääosin erikoista käsikirjoitusta voi pitää onnistuneena. Huumoria riivitään humalaisten toilailuista; samoin hauskoihin hetkiin lukeutuvat lukuisat nokkelat sutkautukset: yksikään hahmo ei jää kertaakaan sanattomaksi, ei edes mykkä appiukko!

Vaikka vauhdikasta viihdettä riittää, elokuva oli ilmestymisaikanaan valtava floppi. Kenties teoksen arvo on helpompi ymmärtää jälkikäteen: ensinnäkin filmi heijastelee kiinnostavasti lama-ajan tunnelmia sekä kommentoi hilpeästi vielä voimassa ollutta kieltolakia, ja toisekseen elokuva tuntuu jo ennakoivan screwball-filmien orastavaa aikakautta. Tässä tarinassa pääparin romanssi kuitenkin vielä syntyy ilman sen suurempaa kissa-hiiri -leikkiä. Spencer Tracy ja Joan Bennett näyttelivät sittemmin hieman vanhempaa pariskuntaa elokuvassa Morsiamen isä (1950), jonka esiosaksi Me and My Gal on toisinaan hauskasti kuviteltu.

Pisteytys:
7/10

LUUKKU #13 - 50 vuotta sitten (Arvaa kuka tulee päivälliselle, 1967)

When the hell are we gonna get some dinner?

Vuoden 1967 ikimuistoisimpiin elokuviin lukeutuvat muun muassa Bonnie ja Clyde, Viidakkokirja sekä Likainen tusina. Päivän elokuvana on eräs sittemmin hieman unohdettu menestys, joka oli kuitenkin ilmestymisvuonnaan Yhdysvaltojen kolmanneksi katsotuin filmi ja peräti kahdeksan Oscarin ehdokas. Palkintoja tuli lopulta käsikirjoituksesta ja Katharine Hepburnille naispääosasta.

Guess Who's Coming to Dinner -
Arvaa kuka tulee päivälliselle
Ohjannut Stanley Kramer
USA 1967, 108 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Spencer Tracy, Katharine Hepburn, Sidney Poitier, Katharine Houghton

Joanna Drayton (Houghton) ja John Prentice (Poitier) ovat uunituore nuoripari, aikeissa seilata avioliiton satamaan. Kaikki appivanhemmat ovat vielä tapaamatta, joten pariskunta aloittaa urakan Joannan vanhempien (Tracy & Hepburn) luota. Matkassa on kuitenkin yksi mutka: John on musta mies, eikä hän ole aivan vakuuttunut Joannan vanhempien reaktion positiivisuudesta.

Elokuvan teeman toivoisi jo vanhentuneen, mutta viidessä vuosikymmenessäkään kuka-saa-naida-ja-kenet -kysymys ei ole maailmasta kadonnut. Mustien ja valkoisten väliset avioliitot sentään ovat jo kaikkialla Yhdysvalloissa lainvoimaisia, toisin kuin elokuvan ilmestyessä. Täysin ei rotusorto ole silti kadonnut. 2010-luvun loistava versio samankaltaisesta tarinasta on vinksahtanut kauhukomedia Get Out (2017). Nykypäivänä elokuvan teeman voisi liittää myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoihin. Kiinnostava seikka elokuvassa on muuten vielä se, ettei kymmenen päivää tunteneen parin reipas pikamarssi alttarille hätkähdytä vanhempia lainkaan!

Pienellä tiivistämisellä Arvaa kuka tulee päivälliselle voisi olla vieläkin toimivampi draama, mutta tällaisenaankin se käsittelee hankalaa teemaa diplomaattisesti ja lempeästi. Hahmot ovat mitä rakastettavimpia, omine oikkuineenkin. Valovoimaisimmat tähdet ovat tietenkin Katharine Hepburn ja Spencer Tracy yhdeksännessä ja viimeisessä yhteisessä elokuvassaan. Rakastettava parivaljakko oli kulissien takana pitkässä lemmensuhteessa, ja rooleissaankin he esiintyivät pariskuntina. 1001-listan filmeistä kyyhkyläisten torailua seurataan komediassa Aatamin kylkiluu (1949). Murheellista kyllä, Tracy menehtyi juuri kuvausten päätyttyä, puoli vuotta ennen elokuvan ensi-iltaa ─ joka muuten oli lähes tasan 50 vuotta sitten, 12. joulukuuta. Hepburn ei koskaan katsonut valmista elokuvaa muistojen tuskallisuuden vuoksi, eikä hän myöskään astellut yleisön eteen hakemaan akatemiapalkintoaan.

Pisteytys: 8/10

Adam's Rib - Aatamin kylkiluu (1949)

Ohjannut George Cukor
USA 1949, 101 min.
Komedia, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Katharine Hepburn, Spencer Tracy, David Wayne

No matter what you think you think, you think the same as I think.

Muuan vaimo uhkaa aseella miestään, joka on juuri jäänyt kiinni pettämisestä. Juttu päätyy oikeuteen asti ja osapuolet saavat lakimiehikseen Adam Bonnerin (Tracy) ja Amanda Bonnerin (Hepburn), jotka sattuvat olemaan aviopari. Monitulkintainen tapaus käynnistää Bonnereiden kesken todellisen sukupuolten välisen sodan, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Vuosikymmenten varrella mies-nais -eroavaisuuksista tehtyjen väkinäisten, umpisurkeiden komedioiden määrä on meemikielellä ilmaistuna too damn high, mutta Aatamin kylkiluu lukeutuu vielä laadukkaiden screwballien joukkoon. Aikansa kontekstin huomioonottaen nykypäivänä tunkkaiselta tuntuva teemakin on oikeastaan ihan mielenkiintoinen. Vaikka huumoria toki veistellään myös sukupuolieroihin liittyvistä stereotypioista, tarkastelussa ovat myös ajalleen tärkeät teemat: sotien jälkeen esimerkiksi naisten töissäkäynti puhutti ja sukupuolirooleja arvioitiin jälleen uudella tavalla.

Kunnon screwballin tapaan Aatamin kylkiluu rakentuu mainion dialogin varaan. Erityisesti Katharine Hepburn on tapansa mukaan niin naseva ja sähäkkä, että elokuvan voisi katsella ihan vain tämän mestarinäyttelijän vuoksi! Kiinnostavaa taustatarinaa Bonnereiden suhdekiemuroille luo myös Spencer Tracyn ja Hepburnin tosielämän romanssi, joka jatkui vuosikymmeniä Tracyn avioliitosta huolimatta. Kaksikko on loistava yhdistelmä valkokankaalla ja taitavasta yhteistyöstä kertovat ainakin muutamat huikean pitkät otokset, joissa sanan säilät viuhuvat! Kokonaisuudessaan Aatamin kylkiluu on aikaansa napakasti osuva komedia, joka on myös tehty taidolla ja tyylillä. Aivan hulvaton tapaus elokuva ei sentään ole, mutta viihdyttää kyllä ansiokkaasti.

Pisteytys:

8/10

Captains Courageous - Meren urhoja (1937)

Ohjannut Victor Fleming
USA 1937, 115 min.
Seikkailu, Draama
Pääosissa: Freddie Bartholomew, Spencer Tracy, Lionel Barrymore, Melvyn Douglas

You be the best fisherman ever lived.

Rudyard Kiplingin samannimiseen seikkailukirjaan perustuva Meren urhoja on liikuttava klassikkoseikkailu ja kasvutarina, jossa rehellisyys ja ahkeruus palkitaan. Piloille hemmoteltu ja koppava Harvey-poika (Bartholomew) putoaa risteilyalukselta mereen, päätyen elämänsä suurimpaan seikkailuun. Kalastaja-alukseen pelastettu Harvey ei pääsekään heti maihin, vaan joutuu ansaitsemaan paikkansa aluksella töitä tehden. Opettavaisen matkan aikana kalastaja Manuel (Tracy) osoittaa poikaa kohtaan isällistä rakkautta, jollaista Harvey ei ole koskaan saanut kokea.

Elokuvan teemana on uuteen ympäristöön joutuva nuorukainen, jonka moraalikäsityksissä olisi parantamisen varaa. Rehellisen työnteon kautta Harvey oppii, mikä elämässä todella on arvokasta. Aihepiiri kytkeytyy myös aikaansa, modernin ihmisen haluun etsiä paikkaansa muuttuvassa maailmassa. Kaukana kaupungin melskeestä, avomerellä elämä on yksinkertaista ja onnellista, ja rehellinen fyysinen työ takaa parhaimman tyydytyksen. Myös tiettyjä yhtäläisyyksiä aikakauden Yhdysvaltoihin on tavoitettavissa, eritoten rahan ja työnteon tematiikan saralla. Alkuperäisteosta lukematta on vaikeaa verrata elokuvaversion tulkintaa Kiplingin 40 vuotta aiemmin kirjoittaman teoksen sävyihin. Erityisesti lastenkulttuurin näkökulmasta vertailu olisi kiinnostavaa: 1900-luvun aikana lastenkirjallisuutta sävyttivät viattomat seikkailukertomukset, jonka kaanoniin myös Kipligin teos vaikuttaisi sopivan.

Meren urhoja onkin myös ensimmäinen 1001-listan elokuva, joka tuntuu lapsiyleisölle suunnatulta, tai niin kutsutulta koko perheen elokuvalta. Jännittävä sekä koskettava elokuva pitää hyvin otteessaan ja sen aihepiiri on kiinnostava edelleen. Vaikka tarina ei olekaan kovin yllätyksellinen, se kerrotaan hyvin. Osansa on toki myös upeilla roolisuorituksilla, joista eritoten aikansa lapsitähti Freddie Bartholomew selviää kunnialla. Manuelia näytellyt Spencer Tracy voitti myös tunteikkaasta vedostaan Oscar-pystin. Harveyn kasvutarinan seuraaminen tempaa mukaansa, eikä tarinan opetuksia tai vahvoja moraaliteemoja alleviivata liiaksi. Suositeltavaa katsottavaa, myös nykypäivän lapsiyleisöille.

Pisteytys:
8/10