Django Unchained (2012)

Ohjannut Quentin Tarantino

USA 2012, 165 min.

Lännenelokuva, Toiminta

Pääosissa: Jamie Foxx, Christoph Waltz, Leonardo DiCaprio, Samuel L. Jackson

 

How do you like the bounty hunting business?

 

Muutamaa vuotta ennen Yhdysvaltain sisällissotaa eräs orja hautoo kostoa Texasin plantaasien varjossa. Vapauteen tiensä taisteleva Django (Foxx) lyöttäytyy yhteen palkkionmetsästäjä Dr. King Schultzin (Waltz) kanssa ja opettelee tappamisen elkeet. Djangon tavoitteena on löytää ja vapauttaa vaimonsa, ja määrätietoisen matkan varrella valkoiset pahantekijät saavat ansionsa mukaan.

Quentin Tarantinon kahdeksas elokuva on jälleen yksi kostonmusta pastissi-ilottelu. Tarantino toistaa itseään niin paljon, ettei elokuva oikein tuo repertuaariin mitään uutta. Edes jännitteen kasvatuksen tyylikeinot eivät täytä tehtäväänsä, mutta toki blaxploitaation ja spagettiwesternin liitossa on komeat hetkensä. Kontroversiaali huumori on vaikea laji, minkä vuoksi Tarantinon viihteellistä näkökantaa on ymmärrettävästi kritisoitu: tekeekö elokuva oikeutta orjuudesta kärsineille vai revitteleekö heidän kustannuksellaan? Jälkimmäinen tuskin on elokuvan tavoite, päinvastoin, mutta kostofantasia jättää laimeamman tunnun kuin samaan ideaan nojaava Kunniattomat paskiaiset (2009).

Django Unchained menestyi näyttävästi lippuluukuilla ja palkintogaaloissa. Käsikirjoitus, joka ei saa minua innostumaan, sai paljolti kehuja ja jopa Oscar-palkinnon. Ylistyksen aiheeksi on nostettu myös elokuvan näyttelijät, jotka hoitavat tonttinsa hyvin. Sen verran suosittu Djangon tarina on ollut, että jatkoa on uumoiltu ja kaivattu. Tiettävästi Tarantinon crossover-sarjakuvaan Django/Zorro (2015) perustuva elokuva on päässyt esituotantoasteelle, mutta Tarantinoa tuskin nähdään ohjaajanpallilla.

Pisteytys: 6/10

Pulp Fiction ─ Pulp Fiction: Tarinoita väkivallasta (1994)

Ohjannut Quentin Tarantino

USA 1994, 154 min.

Rikos, Draama

Pääosissa: Samuel L. Jackson, John Travolta, Bruce Willis, Uma Thurman

Say 'what' again, I dare you!

Quentin Tarantino teki läpimurtonsa omaperäisellä verilöylyfilmillään Reservoir Dogs (1992), jonka suosion myötä seuraavan elokuvan panokset kasvoivat. Odotukset lunastettiin, sillä Pulp Fiction muistuttaa tyydyttävällä tavalla edeltäjäänsä, mutta on juoneltaan vielä kutkuttavampi ja kaikin puolin hiotumpi. Tarantinomaiset elementit ovat paikoillaan: jännitteet rakentuvat herkullisesti ja kaikessa on mukana roima silaus mustaa, roisia huumoria. Populaarikulttuurin lainat istuvat tarinaan tyylillä.

 

Pulp Fiction kertoo epälineaarisessa järjestyksessä kolme tarinaa, jotka kietoutuvat lopulta toisiinsa. Uraansa lopetteleva nyrkkeilijä (Willis) sekaantuu rikollisiin bisneksiin. Toisaalla pari kriminaalia (Jackson & Travolta) kuljettavat mystistä salkkua ja seikkailevat kumpikin tahoillaan. Tarinankerronta on mestarillista, sillä hahmojen persoonat sekä tapahtumien syyt ja seuraukset paljastetaan katsojalle vähittäisinä vihjeinä ja esimerkiksi näennäisesti järjettömän dialogin kautta.

 

Mehukas elokuva voitti ansaitusti Oscarin käsikirjoituksestaan ja Cannesissa Tarantinolle ojennettiin Kultainen palmu. Pulp Fiction muodostui nopeasti yhdeksi 1990-luvun ikonisisimmista elokuvista, josta on riivitty läjäpäin analyyseja ja ideoita toisiin filmeihin. Tarantinon ohjausprojektit jatkuivat huumaavassa nosteessa, John Travolta sai hiipuvalle uralleen uutta puhtia ja räävitön Samuel L. Jackson teki lopullisen läpimurtonsa. Melkoinen merkkiteos!

Pisteytys: 9/10

LUUKKU 19 - 20 vuotta sitten (Unbreakable, 2000)

Do you think you could beat up Bruce Lee?

Vuosi 2000 alkoi ennennäkemättömällä jännityksellä. Tietojärjestelmien kaatumista saati sitten maailmanloppua ei tullutkaan, ja joditabletit jäivät pölyttymään kaappeihin yhdessä millennium-krääsän kanssa. Uutisissa puhalsivat jo uudet tuulet: Suomen presidentiksi valittiin Tarja Halonen ja itänaapurissa ikuisen presidenttitaipaleensa aloitti Vladimir Putin. Teknologian kehityskulku sen kun jatkui, vaikka tätä nykyä parin vuosikymmenen takainen teknologia tuntuu muinaiselta. Vuonna 2000 monen kännykkäkoteloon sujahti Nokian 3310 ─ minäkin sain omani joululahjaksi ja pääsin harjoittelemaan matopelin saloja. Päivän filmiä katselemalla voikin mukavasti matkata aika tismalleen 20 vuoden päähän, sillä omaperäinen supersankarileffa sai meillä ensi-iltansa joulukuussa 2000.

 

 

Unbreakable - särkymätön

Ohjannut M. Night Shyamalan

USA 2000, 106 min.

Draama, Scifi, Mysteeri

Pääosissa: Bruce Willis, Samuel L. Jackson, Robin Wright, Spencer Treat Clark

David Dunn (Willis) joutuu tuhoisaan junaonnettomuuteen, mutta selviää ainoana eloonjääneenä ja vieläpä täysin naarmuitta. Pian tapahtuman jälkeen Davidiin ottaa yhteyttä Elijah Price (Jackson), haurasluinen sarjakuva-asiantuntija, joka uskoo Davidin olevan supersankari. Järjettömältä kuulostava teoria jää Davidin mieleen: eikö hän olekin taitava vaistoamaan ihmisten ajatukset, kohtalaisen voimakaskin? Davidista syntyy uusi mies, joka näkee ihmisten pahuutta kaikkialla.

M. Night Shyamalan (1970─) teki läpimurtonsa kauhufilmillä Kuudes aisti (1999), jonka jälkeen taivas oli auki. Seuraavana filminä syntynyt Särkymätön jatkoi oivaa menestystä ja keräsi kiitosta.  Psykologiseen jännitykseen luottavan elokuvan resepti tosin on vähän vaivaannuttavankin samanlainen kuin Kuudennessa aistissa. Kummassakin tarinaa vie tärkeällä tavalla eteenpäin lapsi, ja Bruce Willis on rauhassa ällistyvä päähenkilö, joka löytää itsestään uusia puolia.

 

Samankaltaisuuksista huolimatta elokuvan lopputulos on silti omalaatuinen. Erityisesti Särkymätön tuntuu omanlaiseltaan, jos vertaillaan sitä muihin supersankarielokuviin ─ supersankarileffojen buumissa Särkymätön edustaa villityksen varhaisaikaa, eikä genre vielä ollut niin kaavoihinsa kangistunut. Rauhallista etenemistapaa on kiistämättä pakko arvostaa, sillä vauhtia ja räiskintää piisaa kyllä muissakin filmeissä jopa väsymykseen asti. Sittemmin Shyamalanin elokuvien laatu on kokenut kovan kolauksen. Tämän elokuvan jatko-osista Split (2016) on jakanut mielipiteitä ja tuorein Glass (2019) on saanut osakseen heikkoa palautetta, vaikka on sarjalla oma fanikuntansakin.

Pisteytys:

7/10