Vuosi 2000 alkoi ennennäkemättömällä jännityksellä. Tietojärjestelmien kaatumista saati sitten maailmanloppua ei tullutkaan, ja joditabletit jäivät pölyttymään kaappeihin yhdessä millennium-krääsän kanssa. Uutisissa puhalsivat jo uudet tuulet: Suomen presidentiksi valittiin Tarja Halonen ja itänaapurissa ikuisen presidenttitaipaleensa aloitti Vladimir Putin. Teknologian kehityskulku sen kun jatkui, vaikka tätä nykyä parin vuosikymmenen takainen teknologia tuntuu muinaiselta. Vuonna 2000 monen kännykkäkoteloon sujahti Nokian 3310 ─ minäkin sain omani joululahjaksi ja pääsin harjoittelemaan matopelin saloja. Päivän filmiä katselemalla voikin mukavasti matkata aika tismalleen 20 vuoden päähän, sillä omaperäinen supersankarileffa sai meillä ensi-iltansa joulukuussa 2000.
Ohjannut M. Night Shyamalan
USA 2000, 106 min.
Draama, Scifi, Mysteeri
Pääosissa: Bruce Willis, Samuel L. Jackson, Robin Wright, Spencer Treat Clark
David Dunn (Willis) joutuu tuhoisaan junaonnettomuuteen, mutta selviää ainoana eloonjääneenä ja vieläpä täysin naarmuitta. Pian tapahtuman jälkeen Davidiin ottaa yhteyttä Elijah Price (Jackson), haurasluinen sarjakuva-asiantuntija, joka uskoo Davidin olevan supersankari. Järjettömältä kuulostava teoria jää Davidin mieleen: eikö hän olekin taitava vaistoamaan ihmisten ajatukset, kohtalaisen voimakaskin? Davidista syntyy uusi mies, joka näkee ihmisten pahuutta kaikkialla.
M. Night Shyamalan (1970─) teki läpimurtonsa kauhufilmillä Kuudes aisti (1999), jonka jälkeen taivas oli auki. Seuraavana filminä syntynyt Särkymätön jatkoi oivaa menestystä ja keräsi kiitosta. Psykologiseen jännitykseen luottavan elokuvan resepti tosin on vähän vaivaannuttavankin samanlainen kuin Kuudennessa aistissa. Kummassakin tarinaa vie tärkeällä tavalla eteenpäin lapsi, ja Bruce Willis on rauhassa ällistyvä päähenkilö, joka löytää itsestään uusia puolia.
Samankaltaisuuksista huolimatta elokuvan lopputulos on silti omalaatuinen. Erityisesti Särkymätön tuntuu omanlaiseltaan, jos vertaillaan sitä muihin supersankarielokuviin ─ supersankarileffojen buumissa Särkymätön edustaa villityksen varhaisaikaa, eikä genre vielä ollut niin kaavoihinsa kangistunut. Rauhallista etenemistapaa on kiistämättä pakko arvostaa, sillä vauhtia ja räiskintää piisaa kyllä muissakin filmeissä jopa väsymykseen asti. Sittemmin Shyamalanin elokuvien laatu on kokenut kovan kolauksen. Tämän elokuvan jatko-osista Split (2016) on jakanut mielipiteitä ja tuorein Glass (2019) on saanut osakseen heikkoa palautetta, vaikka on sarjalla oma fanikuntansakin.
Pisteytys:
7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti