 |
| Things will be alright again. |
Vuvuzelat raikaavat, kun aikakone laskeutuu lopulta vuoteen 2010. Suurien muutosten vuosikymmen on alkamassa: Suomessa myllerryksessä on Nokia, arabimaissa järisee ja ihan konkreettisia, tuhoisia maanjäristyksiäkin raportoidaan Karibialta. Onpa vuodessa juhlahumuakin, jota tarjoavat niin isot urheilutapahtumat (mm. Vancouverin olympialaiset) kuin naapurimaamme kruununperillisten hääkekkerit. Päivän filmi pysyy pääosin Pohjoismaissa ja tavallisten tallaajien arjen huolissa.
Ohjannut Susanne Bier
Tanska & Ruotsi 2010, 118 min.
Draama
Pääosissa: Mikael Persbrandt, William Jøhnk Juels Nielsen, Markus Rygaard
Anton (Persbrandt) on lääkäri, joka työskentelee pakolaisleirillä Sudanissa. Kotona Tanskassa perheongelmat odottavat lopullista ratkaisuaan: avioliitto on päättymässä ja lasta (Rygaard) kiusataan koulussa. Vanhempien huomaamatta Elias-poika tutustuu Christianiin (Nielsen), jonka kokema suru äidin menetyksestä purkautuu vihana. Kolhuja kokeneet toverukset pistävät tuulemaan yhteistuumin. Kaikille kiusaajille on kostettava, mutta suru ei silti helpota.
Koston (engl. In a Better World) ydinteemana on nimensä mukaisesti kosto, mutta elokuvassa pohditaan laajemminkin moraalia, tekojen vaikutusta ja toisaalta myös inhimillistä erehtymistä. Riittämättömyys, väsymys ja oma suru estävät joskus toisen ihmisen kuuntelemisen, eikä tärkeää kohtaamista synny ─ väärinkäsitykset ja heikko kommunikaatio voivat pahimmillaan johtaa kuilun partaalle, jossa jäljellä on vain äärimmäisiä ratkaisuja.
Tasapainoinen draama käsittelee monimutkaista aihetta selkeästi, mutta ei kuitenkaan väännä liikaa rautalangasta. Omillekin ajatuksille ja tulkinnoille jää tilaa. Tarinassa on useita henkilöitä ja toisiinsa limittyviä juonilinjoja, mutta kokonaisuus ei silti lainkaan rönsyile. Taitavasti tehty Kosto palkittiin parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarilla, joka oli Tanskalle jo kolmas lajissaan.
Tasapainoinen draama käsittelee monimutkaista aihetta selkeästi, mutta ei kuitenkaan väännä liikaa rautalangasta. Omillekin ajatuksille ja tulkinnoille jää tilaa. Tarinassa on useita henkilöitä ja toisiinsa limittyviä juonilinjoja, mutta kokonaisuus ei silti lainkaan rönsyile. Taitavasti tehty Kosto palkittiin parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarilla, joka oli Tanskalle jo kolmas lajissaan.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti