8 x Halloween: osa IV (Ulvonta, 1981)

A secret society exists, and is living among all of us.

 

Syysiltain pimeydessä susien ulvonta iskee luihin ja ytimiin ─ täysikuun aika lähestyy ja hopealuodit on parasta kaivaa esille. Jos 1980-luvun ihmissusista ei kuitenkaan saa riittämiin, tänä vuonna on oiva aika juhlistaa kolmekymppistä kauhukomediaa Ihmissusi Lontoossa (1981).

The Howling - Ulvonta

Ohjannut Joe Dante

USA 1981, 91 min.

Kauhu

Pääosissa: Dee Wallace, Christopher Stone, Belinda Balaski, Dennis Dugan

 

 

Uutisankkuri Karen White (Wallace) traumatisoituu jutunteossa, kun kohtaaminen rikollisen kanssa muuttuu painajaiseksi. Ihmissudeksi paljastunut murhaaja saadaan hengiltä ja Karen pakenee miehensä kanssa hermolomalle maaseudun rauhaan. Kaupunki jää taakse, mutta pelko seuraa kaikkialle: hiljaisen yön katkaisee sumun keskeltä kantautuva suden vaativa ulvonta.

Ulvonta on viihdyttävä kulttikauhu, jossa tuttua ihmissusi-teemaa käsitellään häpeilemättömästi ja veikeällä huumorilla maustettuna. Seksuaalisuus on tarinan keskeinen aihio ─ eläimellinen himo, joka ajaa petoksiin, rikoksiin ja väkivaltaan. Kaupungin synkät pikkukujat ja toisaalta usvaiset metsät toimivat näytelmän puistattavan tunnelmallisina tapahtumapaikkoina. Ihmissusien muodonmuutokset ovat näkemisen arvoisia, sillä Rob Bottin on jälleen luonut ensiluokkaiset efektit.

Mukavan vastaanoton saanut Ulvonta paisui sittemmin mittavaksi elokuvasarjaksi, jossa on tähän mennessä jo kahdeksan osaa. Viimeisin filmi sai ensi-iltansa vuonna 2011, mutta viimeistä pistettä karvaturrien seikkailuille ei vielä olla pistetty ja jatkoa saattaa olla luvassa. Ohjaaja Joe Dante (1946─) tosin jätti ihmissudet jo ensimmäisen osan jälkeen ja siirtyi kohti uusia kuvioita. Miehen tunnetuin ohjaustyö on ihastuttava Riiviöt (1984), joka henkii samanlaista tunnelmaa kuin Ulvonta.

Pisteytys: 7/10

Total Recall ─ unohda tai kuole (1990)

Ohjannut Paul Verhoeven

USA & Meksiko 1990, 113 min.

Scifi, Toiminta, Trilleri

Pääosissa: Arnold Schwarzenegger,  Michael Ironside, Rachel Ticotin, Sharon Stone, Ronny Cox

I just had a terrible thought... what if this is a dream?

 

Douglas Quaid (Schwarzenegger) on tuiki tavallinen 2080-luvun raksatyöläinen. Mukavaa elämää varjostavat ainoastaan oudot painajaiset Marsista, vaikka miekkonen ei ole kuunaan punaisella planeetalla käynytkään. Mars kehkeytyy Quaidin pakkomielteeksi, mutta muistojen kaivelu johtaa vaarallisille vesille. Mitä syvemmälle Quaid uppoaa, sen hatarammaksi muuttuu todellisuus. Kuka oikeastaan on Douglas Quaid ja mitä hän on unohtanut?

 

Total Recall on räjähtävän toiminnantäyteinen ja juuri sopivan kömpelönhauska scifileffa, jonka ihastuttavan karmaisevat efektit vetävät vertoja The Thingin (1982) mielikuvituksellisuudelle. Molempien elokuvien häpeilemättömästä efektiemässäilystä vastasi tehostevelho Rob Bottin. Efektiensä ansiosta Oscar-palkittu elokuva ei kuitenkaan ole pelkkää näyttävää toimintaa, vaikka Arskan muskelit saavatkin kovasti töitä. Muistamisen ja unohtamisen teemoja tuumiva elokuva on loistava yhdistelmä filosofista eksistentialismikriisiä ja komeaa viihdettä.

 

Elokuvan maailma muistuttaa hitusen Brazilin (1985) ja Blade Runnerin (1982) visioita tulevaisuudesta. Yhtymäkohdat Blade Runneriin selittyvät sillä, että molemmat elokuvat perustuvat Philip K. Dickin teksteihin. Tämän elokuvan pohjalla on scifilehdessä vuonna 1966 julkaistu lyhytkertomus We Can Remember It for You Wholesale. Teema on valtavan kiehtova: miten muistimme meitä määrittelee? Voidaanko muistoja myydä? Miten eri tavoin muistoja muokataan jo meidän tuntemassamme todellisuudessa? Samasta aihiosta on ponnistanut toinenkin Total Recall -elokuva (2012), joka ei ole menestynyt aivan ysäriversion veroisesti.

Pisteytys: 8/10

RoboCop (1987)

Ohjannut Paul Verhoeven

USA 1987, 102 min.

Toiminta, Rikos, Scifi

Pääosissa: Peter Weller, Nancy Allen, Kurtwood Smith, Ronny Cox

 

Dead or alive, you're coming with me!

Rikollisuus on vallannut lähitulevaisuuden Detroitin. Suuryrityksen omistama yksityistetty poliisilaitos on hätää kärsimässä, kunnes firmasta vaikuttaa olevan jotain hyötyäkin. Uuden teknologian lupaillaan kitkevän rikollisuuden kaupungista lopullisesti, ja koekaniiniksi päätyy työtehtävässä kuollut poliisi Alex Murphy (Weller). RoboCop on puoliksi kone, puoliksi ihminen ─ mutta kuinka käykään, kun Murphyn muistot heräävät ja ihmismieli kapinoi koneen asetuksia vastaan?

Raadollisen yhteiskuntakriittinen RoboCop osoittaa, kuinka väkivallan uhalla rahastetaan: turvattomuudesta hyötyvät muutkin kuin katujen gangsterit. Teknologiayritys on tuotteistanut toimintansa niin pätevästi, että täysin järjettömät ja huonosti toimivat koneet menevät kaupaksi kuin häkä. Samaan aikaan tv-uutisissa uusista rikoksista ja katastrofeista kerrotaan turtuneesti ja hymyillen, näitähän sattuu. Vertaus tosielämän Yhdysvaltoihin on viiltävän terävä yhä edelleenkin.

 

Pätevän kommentaarin ohella RoboCop on tärähtävää toimintaa, joka tosin verisyytensä vuoksi herätti vastalauseita. Suomessa elokuva aluksi kiellettiin ja leikkaamaton K-18-versio saatiin nähtäväksi vasta vuonna 2002. Sensorien mielipiteistä huolimatta ─ tai ehkä niiden avustamana ─ RoboCop oli näyttävä menestys. Suosioon ampaissut robottipoliisi on päässyt seikkailemaan peleihin, sarjakuviin ja omaan tv-sarjaansa, eikä valkokankaalla rymistelykään jäänyt yhteen filmiin. Ironista sinänsä, miten  jättifirman mädännäisyyden näyttäneellä sankarilla vuollaan tuohta tehtailemalla keskinkertaisia uusia elokuvia: jatko-osat (1990, 1993) menestyivät heikosti, eikä uusintafilmatisointikaan (2014) ollut mikään järisyttävä hitti. Mutta kuinka ollakaan, sillekin on silti tulossa jatkoa.

Pisteytys: 8/10

The Thing - "se" jostakin (1982)

Ohjannut John Carpenter

USA 1982, 109 min.

Scifi, Kauhu, Mysteeri

Pääosissa: Kurt Russell, Wilford Brimley, T.K. Carter

You gotta be fuckin' kidding.

Etelämantereella yhdysvaltalaisen tutkimusaseman arki mullistuu, kun tukikohtaan saapuu kutsumattomia muukalaisia. Pian miehistö saa selville, että norjalaisen tutkimusaseman väki on kaivanut ikijäästä esiin vuosituhansia vanhan avaruusaluksen, josta on livahtanut esille jotain elävää. Avaruuden muukalainen osaa naamioitua eliöksi kuin eliöksi, ja paranoia saa vallan miehistön keskuudessa. Pahimmassa tapauksessa koko ihmiskunta on tuhon partaalla...

Kylmäävä scifikauhu perustuu John W. Campbellin tieteisnovelliin Olento (1938). Samasta aihiosta on jo aiemmin filmattu kylmän sodan vainoharhaisuutta henkivä kauhu Se toisesta maailmasta (1951), ja sittemmin tarina on saanut jatkoa esiosan muodossa (The Thing, 2011). John Carpenterin versio ei aikanaan saanut kiitosta, mutta tätä nykyä elokuva nauttii jo klassikkostatuksestaan. Aikalaisarvioissa filmiä moitittiin kyynisyydestään ja yliampuvista efekteistään, vaikka juuri ne tekevät elokuvasta kiehtovan. Tarina nimittäin on onnistuneen karmiva.

Robin Bottinin luomat erikoistehosteet ovat ihanan ällöttäviä ja mielikuvituksellisia. Venyvät päät, muljahtelevat limalölleröt ja luikertelevat lonkerot tekevät filmin katselusta suurta hupia ja osaltaan jopa tasapainottavat synkän kyynistä tarinaa. Sitä paitsi järkyttävien näkyjen edessä, oman kuolemanpelon kohtalonhetkellä mielessä on taatusti vain selviytymisvietti. Kukin tutkimusaseman miehistöstä kaivautuu tarinan edetessä yhä syvemmälle itseensä ja rajummat keinot otetaan käyttöön neuvottelematta. Taustalla soivat karmivaa tunnelmaa rakentavat Ennio Morriconen sävelmät, jotka aikalaiset dumasivat ainoastaan Razzie-ehdokkuuden arvoiseksi.

Pisteytys:

9/10