Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ralph Richardson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ralph Richardson. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

The Heiress - Perijätär (1949)

Ohjannut William Wyler
USA 1949, 115 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Olivia de Havilland, Montgomery Clift, Ralph Richardson, Miriam Hopkins

Being cruel.
1850-luvun New Yorkiin sijoittuva Perijätär on kertomus naiivista nuoresta naisesta Catherine Sloperista (de Havilland), joka rakastuu komeaan nuorukaiseen, Morris Townsendiin (Clift). Ikävä kyllä Catherinen julma isä (Richardson) ei suostu hyväksymään vastarakastuneen pariskunnan seurustelua saati avioliittoa, sillä hän uskoo Townsendin olevan vain Catherinen suuren perinnön perässä.

Perijätär on viiltävää ja taitavasti rakennettua melodraamaa ─ juuri sellaista oikeaa laatua, joka kouraisee mahanpohjasta kaikkine tunnemyrskyineen ja epäoikeudenmukaisuuksineen! Tarinan alussa on luontevaa asettua puolustamaan alisteisessa asemassa olevaa Catherinea, mutta isänkin tyrannimaiset piirteet saavat hetkittäin selityksensä. Erityisen kiinnostavaa on huomata, miten isän ja tyttären statukset vaihtuvat päikseen elokuvan loppupuolella. Ylipäätään hyytävä loppuratkaisu yllättää, mutta se tuntuu myös ymmärrettävältä.

Perijätär oli aikanaan menestys, joka pärjäsi hienosti akatemiakisailussa. Erityisesti Olivia de Havillandin roolityö on ikimuistoinen ja hyvinkin Oscarin arvoinen suoritus. Kelpo työtä tekevä Montgomery Clift jäi tässä kolmannessa elokuvaroolissaan pystittä, eikä hän sellaista ehtinyt urallaan saavuttaa myöhemminkään, vaikka ehdokkuuksia tulikin neljä.

Pisteytys:
8/10

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Things to Come - Tulevia aikoja (1936)

Ohjannut William Cameron Menzies
Iso-Britannia 1936, 100 min.
Scifi, Sota, Draama
Pääosissa: Raymond Massey, Edward Chapman, Margaretta Scott, Ralph Richardson

Wonders of the future.
Tulevia aikoja maalailee mahtipontisen ja visuaalisesti sykähdyttävän kuvaelman ihmiskunnan tulevaisuudesta vuosien 1940-2036 välillä, seuraten Everytownin kaupungin selviytymistaistelua sodan aiheuttaman kurjuuden keskellä. Pimeyden vuosien jälkeen koittaa lopulta uusi kukoistavan teknologian aika, joka kenties johdattaa maan asukkaat tutkimaan avaruuden ihmeitä.

Elokuvat heijastavat aina jollain tapaa sitä maailmaa, jossa ne ovat syntyneet. Näinpä myös tulevaisuuden visioita esittelevissä filmeissä kiinnostavaa onkin juuri se, kuinka elokuvan hahmottelema näkemys tulevaisuudesta lopulta heijasteleekin omaa aikaansa, sen mielenmaisemaa toiveineen ja pelkoineen. Tämän elokuvan tapauksessa merkitykselliseen asemaan kohoaa erityisesti toisen suursodan uhka: visio myös toteutui, joskin jo elokuvan olettamusta aiemmin. Kiehtovaa on myös vertailu eri aikojen tulevaisuuskuvien välillä:  H. G. Wellsin käsikirjoittama elokuva on nimittäin myös eräänlainen vastine Fritz Langin niin ikään futuristiselle Metropolis-filmille (1927). Wellsin mukaan elokuvan tarkoituksena oli suorastaan korjata Langin tekemiä virheitä - luoda Metropolis uudelleen ja paremmin. Tulevia aikoja on vuosikymmenensä scifi-tapaus ja genren ehdoton klassikko, mutta Wellsin scifi-kertomusten elokuvaversioista suurelle yleisölle tutumpia lienevät esimerkiksi Maailmojen sota -filmatisoinnit (alkuperäisteos vuodelta 1898).

Tulevaisuusvisioiden ohella elokuvan parasta antia ovat aikaansa nähden upeat efektit ja lavasteet. Valitettavasti Tulevia aikoja kuitenkin kärsii ylidramaattisuudesta ja ajoittaisesta sentimentaalisuudesta, jotka onnistuvat vesittämään hyvänkin tarinan ja herpaannuttamaan mielenkiinnon hetkittäin totaalisesti. Oudon jäykät roolisuoritukset eivät myöskään tee tarinasta kovin samaistuttavaa saati uskottavaa. Sinänsä onkin hassua, että elokuvan esikuvanakin toiminut Metropolis kärsii samanlaisista ongelmista: siinäkin kiehtovaa tarinaa ja visuaalista upeutta häiritsevät hupsut roolisuoritukset ja överiksi vedetty dramaattisuus.

Scifi-leffojen klassikkona Tulevia aikoja on aivan ehdoton, ja erityisesti genren faneille erityisen suositeltavaa katsottavaa. Vaikka pidän scifistä suuresti, täytyy silti myöntää että tämän elokuvan katselu aiheutti melko akuuttia keskittymiskyvyn puuttetta ja ajoittaista turhautumista. Joka tapauksessa, elokuva on katsomisen arvoinen jo vaikka vain upeiden, teknologian ihmeellistä kehitystä esittelevien montaasijaksojen ansiosta.

Pisteytys:
6/10