Ohjannut Ridley Scott
USA 1991, 130 min.
Seikkailu, Rikos, Draama
Pääosissa: Geena Davis, Susan Sarandon, Harvey Keitel, Brad Pitt
 |
| I don't remember ever feeling this awake. |
Ystävykset Thelma (Davis) ja Louise (Sarandon) lähtevät pienelle lomareissulle, joka saa heti alkuunsa kurjan käänteen. Louise ampuu Thelmaa ahdistelevan väkivaltaisen miehen, ja niinpä kaksikon Thunderbirdin keula on suunnattava pakomatkalle kohti Meksikoa. Rikoksen taakka painaa, mutta ajo halki Yhdysvaltojen muodostuu matkaksi todelliseen vapauteen ja minuuteen. Kun kerran on noustu lentoon, ei vapauden valtaväylältä enää ole kääntymistä takaisin.
Thelma ja Louise kulkee ikonisissa villin lännen maisemissa,
jossa vastaantulevat miehet yllyttävät ystävyksiä yhä syvemmälle
rikoksen poluille. Asetelman käänteisyys on nerokas, sillä lukemattomissa
elokuvissa naishahmojen tehtävänä on toimia ainoastaan kimmokkeena
miessankarien toiminnalle. Feministinen road trip kääntää ylipäätään päälaelleen elokuvateollisuuden ikiaikaisen asetelman, jossa lainsuojattomat miehet ryöstävät, murhaavat ja kaahavat.
Jos Thelma ja Louise olisi tehty perinteisin sukupuoliroolein, elokuva tuskin olisi herättänyt pienintäkään kohua ─ elokuvassa ei oikeastaan olisi mitään järin erikoista. Naispääosilla tarinasta tuli ilmiö ja kulttielokuva, joka kohtasi hieman
vastustustakin: ampuvatko kaikki rouvat nyt ukkopolonsa ja kaahaavat
kohti Meksikoa? Jos niin tapahtuu, syy tuskin on rouvissa tai edes Thelmassa ja Louisessa! Nyt vastalauseet huvittavat, mutta toki elokuva oli vuonna 1991 jotain aivan uutta ja ihmeen vaikeasti käsitettävää. Arvostustakin toki tuli, esimerkiksi ansaittu Osccar parhaasta käsikirjoituksesta. Masentavaa kyllä huomata, ettei elokuvateollisuus lopulta ole kolmessa vuosikymmenessä kovin valtavasti mullistunut sukupuolilokeroiden osalta.
Pisteytys: 9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti