Ohjannut Geoff Murphy
Uusi-Seelanti 1985, 91 min.
Scifi, Draama
Pääosissa: Bruno Lawrence, Alison Routledge, Pete Smith
 |
| I've been condemned to live. |
Zac Hobsonin (Lawrence) aamu valkenee tuiki tavallisena, mutta hän saakin pian huomata maailman muiden ihmisten kadonneen kuin tuhka tuuleen. Liekö koko maailma ja tunnettu todellisuus romahtamisen partaalla? Zac opettelee elämään uudessa hiljaisessa maailmassa ja julistautuu sen presidentiksi, kunnes kuvaan astuu kaksi muuta selviytyjää. Uudessa pienoisyhteiskunnassa koetaan huojennusta toisten ihmisten läsnäolosta, vaikka muut näyttäytyvät myös uhkina.
Huomisen tuska perustuu Craig Harrisonin scifiromaaniin The Quiet Earth (1981). Niin kirja kuin elokuvakaan eivät liene järin tunnettuja, vaikka ainakin filmi nauttii tukevasta kulttimaineesta. Pienellä budjetilla tehty postapokalyptinen kuvaelma tavoittaa hyytävän hyvin aution maailman kolkon tunnelman, joka ennemmin tai myöhemmin ajaisi kenet tahansa järjettömyyden tuolle puolen. Päähenkilö jaksaa vielä aluksi järkeillä, mutta hiljalleen älykönkin mieli horjuu.
Kerrontaa voisi paikoitellen tiivistääkin, vaikka puolitoista tuntia hurahtaa ohi nopeasti. Aihe on kutkuttava jo lähtökohdiltaan, mutta elokuva jättää oivasti työtä aivoille. Tarinaa ei turhaan väännetä rautalangasta ja loppukin jää häkellyttävän avoimeksi. Minusta kiinnostavinta Huomisen tuskassa oli se, kuinka kertomus kasvaa huvittavallakin tavalla valkoisen miehen dystopiaksi. Kun kuvaan tulee nainen ja maori, ei Zac oletusarvoisesti olekaan uuden maailmanjärjestyksen pomo. Se ei tietenkään tee uuteen maailmaan sopeutumisesta yhtään helpompaa.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti