USA 1977, 90 min.
Kauhu, Trilleri
Pääosissa: Robert Houston, Dee Wallace, Michael Berryman
 |
| We're gonna be french fries! Human french fries! |
Cartereiden perhe on pakkautunut asuntovaunuun lähteäkseen lomalle Los Angelesiin. Nevadan erämaassa auto kuitenkin päätyy penkkaan ja on lähdettävä hakemaan apua. Valitettavasti onnettomuuspaikan läheisillä kukkuloilla elää yhteiskunnasta vieraantunut mutanttiperhe, jolle ihmisliha maistuu paremmin kuin hyvin. Avunhuudot kaikuvat tyhjyyteen, kun kannibaalit nappaavat yhden tunkeutujan kerrallaan...
Wes Craven (1939─2015) muistetaan menestyksekkäistä kauhuelokuvistaan, joista Yön silmät edustaa ohjaajan varhaistuotantoa. Craven aloitti uransa 1970-luvun alussa ja kohosi ensimmäisillä filmeillään pieneen, mutta lupaavaan kulttimaineeseen. Miehen varsinainen läpimurto oli Painajainen Elm Streetillä (1984), jota sittemmin seurasi esimerkiksi suosittu Scream-teinislashereiden sarja (1996─2011). Eksploitaation ja puukkohippasten ystävät kenties nauttivat myös Yön silmien jahdista, joka tosin tarjosi minulle vain tuokioittain hieman keskinkertaista kauhuviihdettä.
Yön silmät on painajaismainen road movie, joka on ottanut vaikutteita eritoten Teksasin moottorisahamurhaajasta (1974). Aivan yhtä mehevään kauhuun elokuva ei yllä, vaikka karmiva musiikki ja klassiseen tapaan varjoissa hiipivä uhka parhaimmillaan toimivatkin ihan kelvollisesti. Pakettiin kuuluu myös korviavihlovasti kirkuva nainen, jonka osasta tuli Dee Wallacelle sittemmin varsinainen valttikortti. Craven ohjasi vielä elokuvalle jatko-osan vuonna 1984 ja nuoremman sukupolven kauhuohjaajat rakensivat tarinan uudelleen vuosina 2006 ja 2007.
Pisteytys:
6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti